Raha ja arki

Millainen talouskasvattaja sinä olet?

Useimmat vanhemmat ovat varmasti keskustelleet millaista kasvatusta lapsilleen haluavat antaa. Mutta kuinka moni on miettinyt, millaista talouskasvatusta lapsilleen haluaa välittää? 

Koska itsestään on aina helppo kirjoittaa, käytän itseäni ja miestäni esimerkkeinä. Kerron nyt teille kuinka me vanhempina olemme lapsiamme talousasioissa opastaneet. Meillä on neljä lasta, joista kaksi syntyi jo opiskeluaikana ja yksi heti sen jälkeen vielä opiskelijabudjetilla elelevään perheeseen. Tiukkaa oli opintotuilla ja sivuhommilla eläessä. Paljastettakoon vielä, etten ole itse koskaan suhtautunut rahaan kovin tiukkapipoisesti, tai edes järkevästi. Siskoni muistaa yhä erään kynttiläostoksen noilta ajoilta, johon taisi mennä useamman päivän ruokarahat.

Säästänyt olen silti aina, joskus tavoitteellisemmin, joskus laiskemmin. Ensimmäisessä työpaikassani valmistumisen jälkeen säästin silloin tällöin jokaiselle lapselle rahastoon muutaman kympin. Työpaikka vaihtui ja pienet säästöt jäivät aloilleen muhimaan. Ja nehän kasvoivat ja kasvavat osalla lapsista siellä edelleen.

OmaSaastopankki-OmaSp-2018-blogi-imatra-riitta.jpg

OmaSaastopankki-OmaSp-2018-blogi-imatra-riitta.jpg

Kuvan nalle on muuten itse tekemä. Sydämenä sykkii tietenkin OmaSp-pinssi. 

Mutta takaisin itse aiheeseen; millaista talouskasvatusta perheessämme on harjoitettu.

Lapsistamme kaksi asuu jo poissa kotoa, kaksi kotona. Lasten olleessa pienempiä he saivat viikkorahaa, vitosen joka perjantai. Koska käteisen rahan varaaminen osoittautui ylivoimaiseksi muistaa, siirryimme kuukausirahaan. Se on ollut vuosikausia sama 30 euroa, ilman indeksikorotuksia. Summa on ollut pieni, mutta siitä ei ole tarvinnut kustantaa mitään pakollisia menoja. Jokaisella lapsella oli, ja taitaa olla yhä, electron-kortit ja oma tilisiirto -toiminnolla raha siirtyy näppärästi. Kuukausirahapäivä on palkkapäiväni, jonka lapset takuuvarmasti muistavat.

Rahaan ja oman talouden hallintaan liittyvät ajatuksemme voi tiivistää seuraavasti:

1. Raha on myönteinen asia. 

Se ei saa hallita elämää, mutta fiksulla suunnittelulla se mahdollistaa elämässä kivoja hetkiä. Toki sitten taas kaikki kivat hetket eivät vaadi onneksi rahaa. Makkaraa voi paistaa nuotiolla saaren rannassa melko edullisella panoksella ja se vasta kivaa onkin.

2. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse, saada. 

Aika äkkiä lapset oppivat punnitsemaan mihin käytössä oleva raha kannattaa kuluttaa. Jos on parikymppiä rahaa ja käy joka päivä koulumatkalla ostamassa vähän karkkia tai kahvilla, se kuluu äkkiä ikään kuin ei-mihinkään. Jos taas käyttökohdetta hiukan harkitsee, riittää se muutamaankin hyvään ostokseen. Sama ajatus pätee meidän aikuistenkin taloudenhallintaan. Mielestäni rajallisten varojen käyttökohteen harkinta ei kehity, jos rahaa saa pyydettäessä, tai hyvällä perustelulla milloin mitenkin.

3. Kortin käyttö ei hämärrä rahan käsittämistä. 

Meillä kysyttiin usein ”onko kortilla rahaa”. Olin hiukan huolissani ymmärtävätkö lapset tätä hommaa ollenkaan, kun raha ei ole fyysisenä rahana. Mutta pelko on ollut turha. Kortti toimii hyvin nuorella, eikä rahan arvo ole päässyt hämärtymään.

4. Kaikkea ei kannata kuluttaa kerralla. 

Kuukausiraha opettaa mielestäni viikkorahaa paremmin säännöstelemään rahan kulutusta. On kurjaa, jos kaikki on ensimmäisen viikon jälkeen mennyt ja loppukuussa ei voikaan yhtään humputella.

5. Säästäminen kannattaa aina. 

Pienelläkin jemmailulla saa hankittua vaikkapa hieman kalliimman hupparin. Systeemiä virittämällä olisimme voineet toimia tässä kohtaa järkevämmin. Olisimme voineet kasvattaa kuukausirahaa hieman ja sopia että lapsi itse säästää siitä osan. Harmi kyllä tämä on jäänyt toteuttamatta.

6. Rahasta ja raha-asioista kannattaa jutella avoimesti ja rehellisesti kotona. 

Tämä tapahtuu parhaiten arkisten asioiden yhteydessä. Kuinka paljon ruoka maksaa, minkä suuruinen on sähkölasku ja miten asuntolainaa maksetaan. Erilaisista helposti otettavista kulutusluotoista ja –vipeistä pitää ehdottomasti varoittaa ja kertoa miten velkakierteeseen voi joutua. Luonnollisesti asioista täytyy puhua asiallisesti ja pelottelematta. Totuus on, että erilaiset pikavipit ovat saaneet monet nuoret aikuiset talousahdinkoon ja oman lapsensa jokainen haluaa tietenkin tältä säästää. Hyväntekeväisyyteen kannattaa myös lapsia opastaa, mikäli se omaan arvomaailmaan kuuluu.

Kuinka nämä opit ovat sitten toimineet? Otoshan on melko pieni, mutta paremman puutteessa joudun käyttämään sitä. Lisäksi 50 %:n osalta (=kotona asuvat lapset), tuloskin on vielä hiukan hämärän peitossa.

Vanhin lapsi opiskelee ulkomailla. Hänen kuukausirahansa on nykyisin 100 euroa ja sen saa opiskelukuukausilta. Opinto- ja asumistuki kuluvat asumiseen kampuksen soluasunnossa, joten eläminen on kesätyösäästöjen ja tämän varassa. Opintolainaa ei ole tarvinnut toistaiseksi nostaa. Joskus olemme käyneet keskustelua take away –kahviin kuluvasta rahasta ja laskimme, kuinka paljon niihin on kuukaudessa kulunut. Hiukan poika kalpeni tuloksen selvittyä, mutta eipä ole tainnut silti kahvimuki kourassa liikkumista vähentää.

Toiseksi vanhin asuu pääkaupunkiseudulla, opiskelee ja käy sivussa töissä. Asumiskuluja laskiessamme totesimme, että on järkevää hankkia remontoitavassa kunnossa oleva oma pieni yksiö. Hänellä on asunnosta valtava laina Oma Säästöpankkiin, mutta pärjää asumiskulujen kanssa ja säästää lisäksi joka kuukausi lainanlyhennyksen muodossa itselleen useamman satasen. Hänen kuukausirahansa on nykyisin 50 euroa, joka menee suoraan rahastoon esimerkiksi lainan koronnousun tai huonon päivän varalle.

Kolmannen ja neljännen osalta ei voi vielä sanoa oikein mitään, mutta ihan järkeviä ajatuksia heillä raha-asioista tuntuu olevan.

Tässä kohtaa voinen todeta, että ei aivan täydellinen suoritus, mutta melko hyvä silti. Lasten talouskasvatus ei ole rakettitiedettä, mutta senkin osalta täytyy muistaa oman esimerkin voima. Kannustan teitä kaikkia vanhempia miettimään hetken roolianne talouskasvattajina ja puhumaan raha-asioista lasten kanssa reilusti. Ja mikäli omissa raha-asioissanne on parantamisen varaa, niin me Oma Säästöpankissa autamme parhaamme mukaan järjestämään ne kuntoon.

OmaSaastopankki-OmaSp-2018-blogi-imatra-nalle2.jpg

OmaSaastopankki-OmaSp-2018-blogi-imatra-nalle2.jpg

 

Jaa blogikirjoitus

 

Lisää uusi kommentti