Yhteistyö

Sporttista syksyä!

Heippa kaikille ja sporttista syksyn alkua!

Täällä kirjoittelee 19 -vuotias moukarinheittäjänuori Suvi Koskinen Kauhajoelta. Yleisurheilukentälle isäni vei minut jo nelivuotiaana ja sillä tiellä yhä ollaan!

Harrastus on muuttunut elämäntavaksi ja nykyisin haluan kokeilla omia rajojani huippu-urheilun maailmassa sekä saada itseni parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Nyt kun kausi 2016 on lopussa, on hyvä aika tehdä pieni katsaus menneeseen ja kertoa teille urastani. Nuorempana tyttönä harrastin eri lajeja monipuolisesti, joihin lukeutui muun muassa telinevoimistelu, hiihto ja paini. Kymmenen vuoden iässä huomattiin, että minulla on lahjoja räjähtävän voiman lajeihin ja sitä myöten aloin panostaa moukarinheittoon noin 15-vuotiaana.

Ennätykseni on 63.04, joka syntyi Kauhajoen heittopaikalla. Tähän mennessä olen saavuttanut moukarinheittourallani muun muassa:

  • 6 x Suomen mestaruus kultaa
  • SM hopeamitali
  • SM pronssimitali
  • Kalevan Kisojen nelossija
  • Pronssimitali 17-vuotiaana Suomi-Ruotsi maaottelussa
  • Hopeaa ja pronssia 19 -vuotiaana nelimaaottelussa
  • 2016 vuonna alle 19-vuotiaana EM-kisoissa nelossijan
  • Tänä vuonna alle 19 -vuotiaana MM -kisoissa pronssia.

MM-kilpailut olivat Puolan Bydgoszczissa (jep, aivan yhtä hankala kirjoittaa kuin lausuakin) heinäkuun puolessa välissä. Kauden päätavoite oli saada sieltä mitali, ja sehän onnistui! Kisassa tuli myös kauden paras tulos, joten kunnon ajoitus onnistui hyvin. Säät olivat mukavat, lämpötila oli noin +25 astetta eikä vettä tullut kertaakaan. Kisapaikkana toimi suuri stadion, jossa urheilijat jännittivät omia suorituksiaan sekä katsojat saivat kokea urheilujuhlan humua. Oma kisaurakkani alkoi 21. päivä karsinnalla ja finaali käytiin 23. päivä.

Lähdimme matkaan hyvissä ajoin ennen kisojen alkua, joten ennätin tekemään paikan päällä muutaman viimeistelytreenin. Heittotreeni karsintaa edeltävänä päivänä ei mennyt niin hyvin kuin odotin, joten seuraavan päivän kisaa sai ihan kunnolla jännittää. Luotin kuitenkin koko ajan itseeni ja karsintarajan 61.50 ylitin ensimmäisellä heitolla mukavasti tuloksella 62.67. Kaikki paineet lähtivät pois ja focuksen sai suunnata täysillä finaaliin. Siinä vaiheessa fiilis oli, että kaikki tai ei mitään.

Kun stadionilla odottelimme pääsyä kentälle, oli tunnelma calling- roomissa hermostunut. Joku näpläsi kynsiään, toinen täpisteli jalkojaan lattiaan ja kolmas sitoi heittokenkiään viidettä kertaa kiinni ja auki. Itselläni oli yllättävän rauhallinen fiilis. Halu päästä kisaamaan oli silti kova.

Ennen kisan alkua saimme ottaa kaksi lämmittelyheittoa. Ensimmäinen verkkoon. Toinen meni täysin piloille ja melkein kaaduin rinkiin. Kääk. Silloin alkoi jännittää toden teolla. Halusin heittää ensimmäisen heiton varman päälle, koska lämmittelyheitot menivät niin heikosti. Sen takia heitto oli aika hidas, mutta yllätyksekseni se silti lensikin 62,49 tuloksen ja se riitti pronssiin. JESSS!!!

Kisan jälkeen olo oli häkeltynyt, väsynyt ja samalla valtavan onnellinen, kaikkensa antanut. Palkintojen jako oli pian kisan päätyttyä. Se on varmasti tähän astisen elämäni paras hetki.

Kesän kovista kisasuorituksista on nyt palauduttu ja pian aloitan harjoittelun kautta 2017 kohti. Sain uuden yhteistyökumppanin itselleni Oma Säästöpankin Kauhajoen konttorista tänä syksynä. Olen saanut heiltä korvaamatonta apua muun muassa ASP-tilin perustamisessa ja hyviä neuvoja sijoittamiseen liittyen. Lisäksi olen saanut heiltä asiantuntevaa sekä ystävällistä pankkipalvelua.

Seuraavaan kertaan!

Aurinkoisin syysterveisin,
Suvi Koskinen

Jaa blogikirjoitus

 

Lisää uusi kommentti