HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS 2025
2
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus 3
Kestävyysraportti 30
Konsernin tilinpäätös 118
Emoyhtiön tilinpäätös 192
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitus 227
Tilintarkastuskertomus
228
Kestävyysraportin varmennuskertomus 233
3
Kuvassa alarivissä vasemmalta Juhana Brotherus, Jaakko Ossa ja Carl Pettersson,
ylärivissä Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Kati Riikonen ja Juha Volotine
n
Hallituksen toimintakertomus
Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Oma Säästöpankki Oyj on vakavarainen ja kannattava
suomalainen pankki. Liiketoiminta keskittyy
vähittäispankkitoimintaan ja asiakkaille tarjotaan
pankkipalveluja oman taseen kautta sekä välitetään
yhteistyökumppaneiden tuotteita. Lisäksi yhtiö harjoittaa
kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhteistyökumppaneiden
tuotteisiin kuuluu muun muassa rahasto- ja
lainaturvatuotteita.
Keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat ja pienet ja
keskisuuret yritykset. Tavoitteena on vahvistaa markkina-
asemaa koko toimialueella. Kasvua haetaan liiketoiminnan
osa-alueilla, joilla se on mahdollista toteuttaa
kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet
huomioiden . Keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita
henkilökohtaisesti sekä digitaalisissa että perinteisissä
kanavissa. Tavoitteena on laadukas ja henkilökohtainen
asiakaskokemus helpon saavutettavuuden kautta, jossa
asiakas itse valitsee asiointikanavansa.
Yhtiö kiinnittää huomiota tehokkaisiin toimintamalleihin
sekä kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.
Liiketoimintaprofiili on vakaa yhtiön keskittyessä
vähittäispankkitoimintaan Suomessa. Tavoitteena on pitää
yksittäiset asiakas- ja sijoitusriskikeskittymät rajattuina
sekä organisaatiorakenne yksinkertaisena ja
läpinäkyvänä.
Henkilöstö on sitoutunutta ja urakehitystä tuetaan
monipuolisten tehtävien ja jatkuvan kehittymisen avulla.
Noin puolet henkilöstöstä omistaa myös yhtiön osakkeita.
Yhtiön hallitus vahvisti uuden Kasvun strategian
tammikuussa 2026 . Strategiakaudella 2026 –2029
Oma
Säästöpankki Oyj vahvistaa asemaansa Suomen
henkilökohtaisimpana pankkina. Yhtiön päämääränä on
kasvaa vastuullisesti ja kannattavasti kehittämällä tapaa
tarjota henkilökohtaista palvelua. Samalla yhtiö
n
päämääränä on olla tuottava sijoituskohde sijoittajilleen.
Strategiakaudelle 2026
–
2029 vahvistetut taloudelliset
tavoitteet sekä tammikuussa 2026 vahvistettu
osinkopolitiikka on kuvattu Tilinpäätöspäivän jälkeisissä
tapahtumissa sivulla 28.
4
Yhtiön liiketoiminta
Yhtiö tarjoaa henkilö- ja yritysasiakkailleen
vähittäispankkipalveluja ja palvelee asiakkaitaan
konttoriverkoston sekä digitaalisten palvelukanavien
kautta. Palveluvalikoima henkilöasiakkaille kattaa
päivittäispankkipalvelut, erilaiset rahoitusratkaisut,
säästämisen ja sijoittamisen palvelut sekä
lainaturvaratkaisut. Yhtiö keskittyy yritysasiakkaissa
erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden
palveluvalikoima kattaa maksuliikenne- ja
päivittäisasioinnin palvelut, rahoituspalvelut,
yrityseläkevakuutukset sekä yritysten sijoituspalvelut.
Omaa palvelutarjontaa täydennetään
yhteistyökumppaneiden tuottamilla palveluilla.
Säästämisen ja sijoittamisen tuotevalikoimaan kuuluvat
omien tuotteiden, kuten tilien ja debentuurilainojen lisäksi
myös yhteistyökumppaneiden Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja
Fennia Henkivakuutus Oy:n (aik. Sp-Henkivakuutus Oy)
sijoittamisen ja säästämisen tuotteet. Vuoden 2025
lopussa asiakkailla oli yhtiön välittämiä rahasto- ja
vakuutussäästöjä
yhteensä 1 133
milj. euroa.
Omia rahoituspalveluja täydentävät yhteistyö-
kumppaneiden tuotteet, kuten lainaturvavakuutukset ja
erilaiset takaukset
. Rahoitustuotteita tarjoavia
yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Fennia
Henkivakuutus Oy (aik. Sp-Henkivakuutus Oy) ja
Vakuutus
osakeyhtiö Garantia. Yhtiö toimii itsenäisenä
Visa -korttien liikkeeseenlaskijana. Yritysasiakkailleen yhtiö
tarjoaa yhteistyössä Keskon kanssa K-Business Credit
korttia.
Yhtiön riskienhallinnan
toimenpideohjelma
Tilikauden aikana yhtiössä jatkettiin vuonna 2024
käynnistettyä riskienhallinta- ja laatuprosessien
kehitystyötä. Laaja Noste-projekti saatiin päätöksen
suunnitelman mukaisesti vuoden 2025 ensimmäisellä
neljänneksellä. Tämän jälkeen yhtiö jatkoi edelleen
valvojan arvioista ja tarkastuksista esiin nousseiden
havaintojen työstämistä ja vuoden loppuun mennessä
yhtiössä toteutettiin seuraavia toimenpiteitä:
●
Järjestämättömien saamisten päivitetyn
strategian
jalkautus ja seuranta
●
Finanssivalvonnan valvojan arviosta ja
likviditeettitarkastuksesta nousseiden
kehityskohteiden korjaamista on toteutettu
tarkastusten edellyttämien aikataulujen ja
toimenpidesuunnitelmien mukaisesti.
●
Asiakkaan tuntemisen prosessien laatua on
parannettu uusilla prosesseilla ja kontrollipisteillä.
●
Osa asiakkaan tuntemiseen liittyvistä
järjestelmäkehitysprojekteista on saatu valmiiksi, ja
tähän liittyvä järjestelmäkehitystyö jatkuu edelleen.
Keskeisten kehityshankkeiden
eteneminen
Yhtiö käynnisti vuonna 2024 laina-, vakuus- ja
asiakastietojärjestelmien kehityshankkeen, jossa
päivitetään järjestelmiä sekä asiakastietojärjestelmään
lisätään muun muassa automaatiota ja ohjaavuutta.
Järjestelmähankkeen tavoitteena on parantaa tehokkuutta,
vähentää manuaalityön määrää sekä parantaa
luotonannon laatukontrolleja. Hankkeen keskeisenä
tavoitteena on edelleen kehittää asiakaskokemusta
kaikissa palvelukanavissa. Hankkeen ensimmäiset vaiheet
ovat edenneet aikataulun ja suunnitelmien mukaan.
Vuoden 2025 aikana on lanseerattu uusi lainaamisen ja
vakuuksienhallinnan järjestelmäsovellus. Hankkeeseen
investoidaan noin 10 milj. euroa vuosien 2024–2027
aikana ja kehityshanke toteutetaan yhteistyössä Oy
Samlink Ab:n ja Evitec Oy:n kanssa.
Lisäksi yhtiöllä on käynnissä viranomaisraportoinnin
uudistushankkeita, joissa parannetaan
raportointijärjestelmiä yhdessä yhteistyökumppaneiden
kanssa. Yhtenä keskeisenä osa-alueena yhtiö otti vuoden
2025 aikana käyttöön uudet likviditeettiraportoinnin
järjestelmät.
Yhtiö tiedotti lokakuussa lakkauttavansa IRB-
lupahakemusprosessinsa. Yhtiö on arvioinut uudelleen
IRB-menetelmän tuomia hyötyjä suhteessa nykyiseen
luottokantaansa, joka on projektin aloittamisen jälkeen
muuttunut merkittävästi. Lisäksi IRB-menetelmän tuomia
hyötyjä on uudelleenarvioitu aiempaa tarkemmin
huomioiden vuoden 2025 alusta voimaan astunut uusi
vakavaraisuussääntely. Uudelleenarvioinnin tulosten
perusteella yhtiön hallitus päätti lakkauttaa IRB-
5
lupahakemusprosessin. Yhtiön hallitus myös päätti, ettei
yhtiö tavoittele IRB-lupaa lähitulevaisuudessa. Hankkeen
lakkauttamisella ei ollut merkittävää
taloudellista
vaikutusta,
eikä se vaikuttanut
yhtiön
vakavaraisuusasemaan.
Henkilöstön osaamiseen
panostaminen keskeistä
Henkilöstön osaaminen on merkittävä tekijä
henkilökohtaisen asiakaskokemuksen rakentamisessa
sekä henkilöstön hyvinvoinnin ylläpidossa ja
kehittämisessä. Vuoden 2025 aikana yhtiön keskeisimmät
osaamisen kehittämisen alueet olivat yhtenäisten
toimintamallien kirkastaminen, asiakkaan tuntemisen ja
talousrikollisuuden torjunnan toimintamallien sekä
ohjeistuksen osaamisen edelleen kehittäminen. Lisäksi
yhtiössä jatkettiin pitkäjänteistä ja tavoitteellista
kehittämistyötä perehdyttämisen, asiakaskokemuksen ja
esihenkilötyön osalta. Yhtiöllä on käytössä koko
henkilöstölle digitaalinen oppimisympäristö OmaAkatemia,
joka tukee koko organisaation
laajuista oppimista ja
osaamisen syventämistä laaja-alaisesti. Lisäksi yhtiö
tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
suorittaa alan
tutkintoja, esimerkiksi APV1, APV2, APV ESG ja LKV,
ammattitaitonsa kehittämiseksi.
Yhtiö jatkoi panostusta opiskelijayhteistyöhön ja vuoden
aikana tarjottiin kymmeniä työharjoittelupaikkoja ja
opinnäytetyötoimeksiantoja korkeakouluopiskelijoille
ympäri Suomen. Lisäksi kesäkaudella 2025 yhtiössä
työskenteli 63 kesätyöntekijää.
Luottoluokitus
S&P Global Ratings vahvisti syyskuussa, että yhtiön
lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen varainhankinnan
luottoluokitus säilyy ennallaan ja on tasolla BBB/A-2.
Samalla S&P päivitti Oma Säästöpankki Oyj:n
luottoluokituksen näkymän vakaasta negatiiviseksi.
Negatiivinen näkymä perustuu luottoluokittajan huoleen
yhtiön luottokannan laadusta järjestämättömien luottojen
määrän ylittäessä luottoluokittajan aiemmat odotukset
sekä kotimaisten verrokkien keskimääräisen
järjestämättömien luottojen määrän. Lyhytaikaisen
varainhankinnan luottoluokitus säilyi ennallaan tasolla A-2.
Lisäksi S&P on vahvistanut yhtiön
joukkovelkakirjaohjelmalle AAA-luokituksen.
Joukkovelkakirjalain an
liikkeeseenlasku
Yhtiö laski liikkeeseen syyskuussa 200 milj. euron
vakuudettoman senior-ehtoisen joukkovelkakirjalainan.
Liikkeeseenlasku toteutettiin rahoitussuunnitelman
mukaisena ja sillä katetaan huhtikuussa 2026 voimaan
astuva MREL-vaade.
Valvojan suorittamat
tarkastukset
Vuoden 2025 aikana Finanssivalvonta ei ole suorittanut
yhtiöön kohdistuvia tarkastuksia.
Vuoden 2024 aikana Finanssivalvonta suoritti seuraavat
tarkastukset:
●
Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi –
tarkasteluajankohta 30.6.2024
●
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen –
tarkasteluajankohta ajalta ennen 21.12.2023
●
Valvojan arvio – tarkasteluajankohta 30.6.2024
Vuoden 2025 aikana yhtiö on edistänyt tarkastushavain-
noista nousseiden kehityskohteiden korjaamista valvojalle
toimitettujen toimenpidesuunnitelmien mukaisesti.
Käynnissä olevat
viranomaistutkinnat
Yhtiö tiedotti toukokuussa 2024, että Finanssivalvonta on
tehnyt poliisille esitutkintapyynnön yhtiöön liittyvistä
arvopaperimarkkinarikoksista. Yhtiö tiedotti joulukuussa
2025, että tutkinta
ja syyteharkinta ovat päättyneet. Oma
Säästöpankki Oyj:hin ei ole kohdistettu
rangaistusvaatimuksia asiassa, eikä yhtiö ole
asianosainen asiassa
. Finanssivalvonta käynnisti
helmikuussa 2026 hallintolain mukaisen
kuulemismenettelyn koskien mahdollisten hallinnollisten
seuraamusten määräämistä yhtiölle.
Kuulemismenettelystä on kerrottu liitetiedossa K35
Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen.
Yhtiö tiedotti kesäkuussa 2024, että se jättää
tutkintapyynnön poliisille ohjeiden vastaiseen toimintaan
liittyen. Tämä tutkinta etenee viranomaisten aikataulujen
mukaisesti ja yhtiö tiedottaa tutkinnan etenemisestä
jatkuvan tiedonantopolitiikkansa mukaisesti.
Tilinpäätöshet
kellä yhtiöllä ei ole lisätietoja asiaan liittyen.
6
Yhtiö jätti loppuvuodesta 2024 poliisille tutkintapyynnön
liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta
julkisessa keskustelussa.
Tilinpäätösh
etkellä yhtiöllä ei ole
tähän liittyen lisätietoja.
7
Toimintaympäristö
Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talouden
hitaan kasvun jakso on taittumassa, mutta lähivuosina ei
vielä nähdä voimakasta kasvua.
(1
laskema vuosimuutos kuluttajahinnoissa oli joulukuussa
0,2 %. Inflaation muutokseen vuoden takaiseen verrattuna
vaikuttivat muun muassa asuntolainojen keskikoron ja
kulutusluottojen korkojen lasku.
(2
Euroalueen keskipitkän aikavälin inflaation odotetaan
vakautuvan Euroopan keskuspankin tavoitteen mukaisesti
kahden prosentin tuntumaan. EKP päätti joulukuun
kokouksessa pitää kaikki kolme ohjauskorkoa ennallaan.
(3
Tammi -joulukuun aikana 12 kuukauden euribor-koron
noteeraus on laskenut 0,2 prosenttiyksikköä.
(4
Yksityisen kulutuksen odotetaan piristyvän ja teollisten
investointien kääntyvän kasvuun vuonna 2026.
Geopolitiikkaan ja maailmankauppaan liittyvät
epävarmuudet varjostavat kuitenkin edelleen
kasvunäkymiä. Joulukuussa Suomen Pankki arvioi
talouden kasvun vuodelle 2025 jäävän 0,2 %:iin ja
kasvavan vuonna 2026 0,8 %:iin. Vuonna 2027
talouskasvun ennustetaan piristyvän 1,7 %:iin ja
tasaantuvan vuonna 2028 1,5 %:iin.
(1
Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni
hieman edellisestä neljänneksestä ja oli heinä-syyskuussa
4,2 %. Kolmannella neljänneksellä kotitalouksien
käytettävissä oleva tulo pysyi ennallaan ja kulutusmenot
kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä.
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi 1,0
% ja hintamuutoksista puhdistettuna pieneni 0,1 %
vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.
Investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja oli
8,8 %. Kotitalouksien investoinneista suurin osa
muodostuu asuntoinvestoinneista. Yritysten kausitasoitettu
investointiaste laski hieman edellisestä neljänneksestä
ollen kolmannella neljänneksellä 29,4 %.
(5
Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2025 työllisiä 15–
74-vuotiaita oli 7 000 vähemmän ja työttömiä 51 000
enemmän kuin vuosi sitten. Joulukuussa työllisyysaste oli
75,0 % (20–64-vuotiaat) ja työttömyysaste 9,8 % (15–74-
vuotiaat).
Kuluttajien luottamusindikaattori pysyi joulukuussa 2025
edelleen negatiivisena, mutta parani hieman edellisestä
vuodesta. Luottamusindikaattorin osatekijät ovat: arvio
omasta taloudesta nyt, odotukset omasta ja Suomen
taloudesta 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttöaikeet
kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kuluttajien odotukset oman talouden ja Suomen talouden
kehityksestä pysyivät vaisuina. Näkemys taloudesta on
kuitenkin yleisesti hieman kohentunut vuoden takaiseen
verrattuna, mutta se on edelleen melko heikko.
(7
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maassa
vanhojen osakeasuntojen
hinnat laskivat marraskuussa
2,0 % verrattuna edellisvuoteen. Kuudessa suurimmassa
kaupungissa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat
marraskuussa 3,6 %, kun taas suurten kaupunkien
ulkopuolella hinnat nousivat 0,7 % viime vuoteen
verrattuna. Samaan aikaan kiinteistövälittäjien kautta
tehtiin 3,0 % vähemmän vanhojen kerros- ja
rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
Uusia asuntolainoja nostettiin joulukuussa 1,2 mrd. euroa,
joka on 70 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten
vastaavaan aikaan. Samaan aikaan uusia yrityslainoja
nostettiin 4,1 mrd. euroa. Uusien asuntoluottojen
keskimääräinen korko oli joulukuussa 2,85 %.
Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuosikasvu vahvistui
0,2 % vuoden takaiseen verrattuna. Yrityslainakanta
kasvoi samalla ajanjaksolla 2,6 %. Kotitalouksien
talletuksien määrä kasvoi 12 kuukauden ajanjakson
aikana yhteensä 4,6 %.
(9
Tilastokeskuksen mukaan tammi-joulukuun 2025 aikana
velkajärjestelyhakemusten määrä kasvoi 10,7 %
edellisvuoteen verrattuna.
pantujen konkurssien liukuva vuosimuutos oli 12,0 %.
(11
Marraskuussa 2025 uudiskohteisiin myönnettyjen
rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi 3,0 % vuoden
takaiseen verrattuna . Joulukuun 2024 ja marraskuun 2025
välisenä aikana rakennuslupia myönnettiin lähes 31 milj.
kuutiometriä.
(12
Yhtiö on varautunut taloudellisen toimintaympäristön
epävarmuuteen ylläpitämällä riittäviä likviditeetti- ja
pääomapuskureita.
1
) Suomen Pankki, Suomen talouden elpyminen etenee maltillisest i.
Julkaistu 19.12.2025
.
2) Tilastokeskus, Inflaatio 0,2 % joulukuussa 2025 Julkaistu 14.1.2026.
8
3) Suomen Pankki, EKP:n rahapoliittisia päätöksiä . Julkaistu 18.12 .2026.
4) Suomen Pankki, Euribor -korkotaulukot . Julkaistu 1.1.2026.
5) Tilastokeskus,
Kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen vuoden 2025
kolmannella neljänneksellä . Julkaistu 18.12.2025.
6) Tilastokeskus , Työttömiä enemmän joulukuussa 2025 verrattuna vuoden
takaiseen. Julkaistu 27.1.2026.
7) Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus jatkui heikkona joulukuussa 2025 –
kulutusaikeita niukasti . Julkaistu 29.1 2.2025.
8) Tilastokeskus,
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 2,0 % vuoden
takaisesta marraskuussa 2025.
kaistu 29.12.2025.
9)
Suomen Pankki,
Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot,
Kotitalouksilla oli joulukuussa 2025 pankkilainaa lähes saman verran kuin
vuosi sitten. Julkaistu 30.1.202 6.
10)
Tilastokeskus,
Velkajärjestelyhakemusten määrä kasvoi vuonna 2025
edellisvuodesta 10,7 %. Julkaistu 14.1.2026.
11) Tilastokeskus, Joulukuussa 2025 pantiin vireille 360 konkurssia.
Julkaistu 16.1.2026 .
12) Tilastokeskus, Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi 3 %
vuoden takaisesta marraskuussa 2025. Julkaistu 20.1.2026.
9
Oma Säästöpankki Oyj -konsernin tunnusluvut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2023
Korkokate
168 637
213 097
-21 %
197 045
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
221 408
270 068
-18 %
247 067
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-123 066
-111 004
11 %
-90 550
¹⁾ Kulu-tuottosuhde, %
56,1 %
41,3 %
36 %
36,9 %
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto
-47 111
-83 379
-43 %
-17 126
Tulos ennen veroja
49 248
74 589
-34 %
138 048
Tilikauden tulos
39 479
59 548
-34 %
110 051
Taseen loppusumma
7 474 004
7 709 090
-3 %
7 642 906
Oma pääoma
618 829
576 143
7 %
541 052
¹⁾ Kokonaispääoman tuotto, ROA %
0,5 %
0,8 %
-33 %
1,6 %
¹⁾ Oman pääoman tuotto, ROE %
6,6 %
10,7 %
-38 %
24,3 %
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
1,19
1,80
-34 %
3,49
¹⁾ Omavaraisuusaste, %
8,3 %
7,5 %
11 %
7,1 %
Vakavaraisuussuhde (TC), %
19,3 %
15,6 %
24 %
16,5 %
Ydinpääomasuhde (CET1), %
18,3 %
14,4 %
27 %
14,9 %
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %
18,3 %
14,4 %
27 %
14,9 %
2) Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %
391,1 %
231,7 %
69 %
248,9 %
2) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), %
129,6 %
118,1 %
10 %
117,8 %
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
642
518
24 %
445
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa
642
585
10 %
464
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä:
¹⁾ Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
56 896
86 656
-34 %
143 609
¹⁾ Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
53,5 %
37,8 %
41 %
35,1 %
¹⁾ Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa
1,37
2,09
-34 %
3,63
¹⁾ Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
7,6 %
12,4 %
-38 %
25,3 %
1) Yhtiö esittää taloudellisessa raportoinnissaan vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka on laadittu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen
(ESMA) asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS -standardeissa tai vakavaraisuussäännöksissä
(CRD/CRR) määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja. Yhtiö esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS:n mukaisesti laadituissa
konsernin tuloslaskelmissa, konsernitaseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille tunnusluvuille. Yhtiön näkemyksen mukaan
vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja hyödyllistä yhtiötä koskevaa lisätietoa sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille
ja muille tahoille Oma Säästöpankki Oyj:n toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Vertailukelpoinen tulos
esitetään tuloslaskelman yhteydessä.
2) Yhtiö tarkensi LCR- ja NSFR-laskentaa vuoden 2025 aikana ja oikaisi takautuvasti 31.12.2024 tunnusluvut. Yhtiö siirtyi
31.12.2025 alkaen uuteen LCR- ja NSFR-raportointijärjestelmään. Uudella raportointijärjestelmällä ei ole oikaistu
takautuvasti vertai lukausien lukuja ja ne eivät ole vertailukelpoisia 31.12.2025 tunnuslukujen kanssa.
(1 000 euroa)
2025
2024
2023
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
1,19
1,80
3,49
Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS), euroa
1,18
1,78
3,47
Osakekohtainen oma pääoma, euroa
4 603,6
3 408,8
3 257,1
Osakekohtainen osinko, euroa*
0,50
0,36
1,00
Osinko tuloksesta, %
42,0 %
20,0 %
28,7 %
Efektiivinen osinkotuotto -%
4,1 %
4,7 %
2,1 %
Hinta/voittosuhde (P/E)
10,3
5,9
6,1
Osakkeen kurssikehitys, %
15,0 %
-50,0 %
14,0 %
Markkina-arvo, miljoonaa euroa
405,0
351,0
703,0
Osakkeiden vaihto kpl
5 978 464
7 165 586
4 849 145
Osakkeiden vaihto -%
18,0 %
21,6 %
15,4 %
Osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
(pois lukien omat osakkeet)
33 362 563
33 528 458
32 778 365
Osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa (pois lukien omat
osakkeet)
33 525 928
33 695 209
33 199 013
* Osinkoehdotus 0,50 euroa osakkeelta.
10
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Oma Säästöpankki Oyj esittää taloudellisessa raportoinnissaan historiallista taloudellista
tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja
(Alternative Performance Measures, APM). Vaihtoehtoiset tunnusluvut on laadittu
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) asettamien suuntaviivojen
mukaisesti. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-stan
dardeissa,
vakavaraisuussäännöksissä (CRD/CRR) määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja. Yhtiö
esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS:n mukaisesti laadituissa konsernin
tuloslaskelmissa, konsernitaseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille
tunnusluvuille.
Yhtiön näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja
hyödyllistä yhtiötä koskevaa lisätietoa sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja
muille tahoille Oma Säästöpankki Oyj:n toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja
rahavirroista
.
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
Korkokate, Palkkiotuotot ja -kulut, Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot,
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan kulut yhteensä
Henkilöstökulut, Liiketoiminnan muut kulut, Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista
ja aineettomista hyödykkeistä
Kulu-tuottosuhde, %
Liiketoiminnan kulut yhteensä / Liiketoiminnan tuotot yhteensä + Osuus yhteis- ja
osakkuusyritysten tuloksista (netto) x100
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
Liiketoiminnan kulut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä / Liiketoiminnan tuotot
ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä + Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten
tuloksista (netto) x100
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
Tulos ennen veroja ilman rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottoja sekä muita
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Oman pääoman tuotto, ROE %
Tilikauden tulos/Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x100
Vertailuke lpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
Vertailukelpoinen tulos/Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x100
Kokonaispääoman tuotto, ROA %
Tilikauden tulos / Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
x100
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma / Taseen loppusumma x100
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa
Vertailukelpoinen tulos – Määräysvallattomien omistajien osuus/ Ulkona olevien
osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Muut tunnusluvut
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %
Korkealaatuiset likvidit varat / Nettoulosvirtaukset seuraavan 30 päivän aikana
11
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), %
Pysyvä varainhankinta / Pysyvän varainhankinnan vaade x100
Vakavaraisuussuhde (TC), %
Omat varat yhteensä (TC) / Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) x100
Ydinpääomasuhde (CET1), %
Ydinpääoma (CET1) / Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) x100
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %
Ensisijainen pääoma (T1) / Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) x100
Vähimmäisomavaraisuusaste, %
Ensisijainen pääoma (T1) / Vastuiden määrä x100
Osakekohteinen tulos (EPS), euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
keskimäärin x100
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS), euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos / Osakepalkkiojärjestelmän
laimennusvaikutuksella huomioitu ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin
x100
Osakekohtainen oma pääoma
Oma pääoma kauden lopussa / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin x100
Osakekohtainen osinko, euroa
Maksetut osingot / Osakkeiden lukumäärä x100
Osinko tuloksesta prosenttia
Osakekohtainen osinko / Osakekohtainen tulos x100
Efektiivinen osinkotuotto -%
Osakekohtainen osinko / Osakkeen markkinahinta x100
Hinta/voittosuhde (P/E)
Osakkeen markkinahinta kauden lopussa / Osakekohtainen tulos (EPS) x100
Osakkeen kurssikehitys
Osakkeen markkinahinta kauden lopussa / Osakkeen markkinahinta kauden alussa x100
Markkina-arvo
Osakkeen markkinahinta kauden lopussa X osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osakkeiden vaihto vuoden kpl
Osakkeiden vaihto vuoden aikana yhteensä
Osakkeiden vaihto -%
Osakkeiden vaihto kpl / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin x100
Osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (pois
lukien omat osakkeet)
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana (pois lukien omat
osakkeet)
Osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa (pois lukien omat osakkeet)
Osakkeita yhteensä + laimennusvaikutus
12
168,6 M€
50,7 M€
-4,2 M€
6,3 M€
1-12/2025
221,4
EUR milj.
213,1 M€
50,7 M€
-4,4 M€
10,6 M€
Korkokate
Nettopalkkiotuotot
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
Liiketoiminnan muut tuotot
1-12/2024
270,1
EURmilj.
Tulos 1–12 / 2025
Konsernin tammi-joulukuun tulos ennen veroja oli 49,2
(74,6) milj. euroa ja tilikauden tulos 39,5 (59,5) milj. euroa.
Kulu-tuottosuhde oli 56,1 (41,3) %.
Vert ailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-joulukuulta oli
56,9 (86,7) milj. euroa ja vertailukelpoinen kulu-
tuottosuhde 53,5 (37,8) %. Vertailukelpoisesta tuloksesta
on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot,
ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneet
kulut sekä yritysjärjestelyihin liittyvät kertaluontoiset
kustannukset .
Tuotot
Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 221,4 (270,1) milj.
euroa. Liiketoiminnan tuotot yhteensä pienenivät 18,0 %
vertailuvuo teen nähden.
Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot olivat 225,6 (274,5)
milj. euroa ja laskua oli 17,8 % edelliseen vuoteen
nähden. Raportointikaudella vertailukelpoisuuteen
vaikuttavana eränä liiketoiminnan tuotoista on oikaistu
rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -4,2 (-4,4) milj.
euroa.
Korkokate pieneni 20,9 % ollen 168,6 (213,1) milj. euroa.
Raportointikaudella korkotuotot laskivat 24,0 % ollen 265,5
(349,6) milj. euroa. Pääosin raportointikaudella
korkotuottojen laskua selittävät markkinakorkojen lasku
sekä lainakannan pieneneminen. Kauden aikana
lainakannan keskimääräinen marginaali on pysynyt lähes
ennallaan.
Korkokulut laskivat 29,0 % vuoden takaiseen verrattuna
ollen 96,9 (136,5) milj. euroa . Vertailukauteen nähden
korkokuluja pienensi pääosin markkinakorkojen laskun
myötä pienentyneet talletuskannan ja muun
varainhankinnan korkokulut sekä korkosuojausten
vaikutus. Yhtiön asiakkaille maksamien talletusten
keskimääräinen korko oli 0,69 % (0,87 %) kauden
lopussa.
Palkkiotuotot ja -kulut, nettoerä pysyi vertailukauden
tasolla ollen 50,7 (50,7) milj. euroa. Palkkiotuottojen
yhteismäärä oli 60,8 (61,2) milj. euroa.
Korteista ja maksuliikenteestä saadut palkkiotuotot
yhteensä olivat 36,8 (37,0) milj. euroa. Rahastopalkkiot
kasvoivat 5,2 % vuoden takaiseen verrattuna ja olivat 8,1
(7,7) milj. euroa. Luotonannosta perittävien
palkkiotuottojen määrä pieneni 4,0 % vertailukauteen
nähden ja oli 9,4 (9,8) milj. euroa.
Rahoitu svarojen ja -velkojen nettotuotot olivat kaudella
-4,2 (-4,4) milj. euroa. Raportointikaudella yhtiö arvosti
uudelleen tiettyjen osakkuus- ja yhteisyritysten osakkeiden
arvoja, jonka seurauksena yhtiö kirjasi 3,1 (4,6) milj. euron
arvonalennuksen.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,3 (10,6) milj. euroa.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy raportointikaudella
kirjattu talletussuojamaksu 0,6 (2,8) milj. euroa sekä
Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakauppojen
yhteydessä kirjattujen yhteisvastuuvelkojen
uudelleenarvostuksesta kirjattu 4,3 (6,6) milj. euron
positiivinen käyvän arvon muutos.
Liiketoiminnan tuotot
13
42,3 M€
71,3 M€
0,6 M€
8,9 M€
1-12/2025
123,1
EUR milj
.
32,9 M€
62,3 M€
2,8 M€
4,2 M€
8,8 M€
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut pl. viranomais- ja yritysjärjestelyjen kulut
Viranomaiskulut
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut
Poistot ja arvonalentumiset
1-12/2024
111,0
EUR milj.
Kulut
Liiketoiminnan kulut kasvoivat 10,9 % verrattuna edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liiketoiminnan kulut
yhteensä olivat 123,1 (111,0 ) milj. euroa.
Raportointikaudella riskienhallinnan kehitystoimenpiteiden
ja valvojan antamien havaintojen toimenpidekulujen osuus
sekä ”Noste” kehityshankkeen kulut olivat yhteensä 8,0
milj. euroa. Lisäksi ohjeiden vastaisen toiminnan
selvittämisestä aiheutuneet kulut olivat 3,4 milj. euroa.
Vertailukaudella liiketoiminnan kuluihin sisältyi
riskienhallinnan kehityshankkeesta ”Noste” aiheutuneita
8,3 milj. euroa sekä Handelsbankenilta hankitun
liiketoiminnan järjestelystä aiheutuneita kuluja 4,2 milj.
euroa ja ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä
aiheutuneita kuluja 3,5 milj. euroa.
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut olivat 119,6 (103,3)
milj. euroa. Vertailukelpoi sten liiketoiminnan kulujen kasvu
oli 15,7 %.
Henkilöstökulut kasvoivat 28,5 % ollen 42,3 (32,9) milj.
euroa. Henkilöstökulut kasvoivat, kun loppuvuodesta 2024
osa Handelsbankenin henkilöstöstä siirtyi
liiketoimintakaupan myötä yhtiöön ja samalla avattiin uusia
konttoreita. Lisäksi henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat
riskienhallinnan prosessien ja organisaation
vahvistaminen. Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa oli
642 (585), josta 49 (46) oli määräaikaisia.
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 3,8 % ollen 71,9
(69,3) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut -erä pitää
sisällään viranomaismaksuja, toimisto-, IT-, edustus- ja
markkinointikuluja sekä omassa käytössä olevien
liiketilojen kustannuksia. Kulujen kasvu vertailukauteen
nähden johtui riskienhallinnan kehitystoimenpiteistä,
valvojan havaintojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä,
hallitun alasajon suunnitelman edistämisestä sekä ”Noste”
riskienhallintaohjelman toteutuksesta. Näistä kirjattiin
kuluja yhteensä 11,4 milj. euroa. Lisäksi
raportointikaudelle kirjattiin 3,0 milj. euron kuluvaraus, jolla
varaudutaan mahdollisiin Finanssivalvonnan asettamiin
seuraamuksiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
estämisen tarkastuksen loppuraportissa tunnistettujen
puutteiden johdosta. Vertailukaudella kuluihin kirjattiin
riskienhallinnan kehityshankkeiden, ohjeiden vastaisen
toiminnan selvittelystä sekä Handelsbankenin
liiketoiminnan järjestelystä aiheutuneet kulut.
Raportointikaudelle kirjattiin talletussuojamaksua yhteensä
0,6 milj. euroa, joka katettiin vanhan talletussuojarahaston
palautuksilla. Yhteensä viranomaismaksuja kirjattiin 0,6
(2,8) milj. euroa.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä olivat 8,9 (8,8) milj. euroa.
Liiketoiminnan kulut
14
Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot pienenivät
vertailuvuoteen nähden ja olivat -47,1 milj. euroa, kun
vertailukautena kirjatut rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot olivat -83,4 milj. euroa.
Raportointikaudelle ei tehty johdon harkintaan perustuvia
varauksia. Vertailukaudelle kirjattiin merkittävät
harkinnanvaraiset varaukset, yhteensä 64,4 milj. euroa,
joista 4,9 milj. euroa oli lopullisia rahoitusvarojen
arvonalentumistappioita. Varauksien taustalla oli yhtiön
ohjeiden vastainen toiminta ja sen aiheuttama
luottoriskiaseman heikentyminen.
Yhtiö päivitti ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen
aikana odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL)
laskentamallia osana isompaa toimenpideohjelmaa ja
riskienvalvonnan kehittämistä. Mallipäivityksen
kokonaisvaikutus kasvatti ECL:n määrää noin 9,3 milj.
euroa. Lisäksi arvonalentumistappioiden määrään vaikutti
varausten kasvattaminen hallitun alasajon portfoliossa.
Mallipäivitykset huomioiden hallitun alasajon portfoliossa
varaukset kasvoivat yhteensä 14,0 milj. euroa. Muussa
luottokannassa arvonalentumistappioiden määrä oli 33,1
(19,0) milj. euroa. Arvonalentumistappioiden määrän
kehitykseen vaikuttivat erityisesti yleinen heikko
taloustilanne sekä ECL-mallin kasvattama varaustaso
maksukyvyttömyyden kestojen pidentyessä.
Tammi -joulukuun aikana kirjattujen odotettavissa olevien
luottotappioiden (ECL) määrä pieneni suhteessa
vertailukauteen ja oli 41,3 milj. euroa kohdistuen saamisiin
asiakkailta ja taseen ulkopuolisiin eriin. Vertailukaudella
odotettavissa olevat luottotappiot olivat 71,2 milj. euroa.
Toteutuneiden luottotappioiden nettomäärä pieneni
vertailuvuoteen nähden ja oli tammi-joulukuun aikana 5,8
(12,2) milj. euroa.
Raportointikauden alussa Handelsbankenin
liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneen
saatavakan nan käyvän arvon oikaisu oli 2,6 milj. euroa.
Raportointikauden aikana yhtiö on uudelleen arvostanut
käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi yhteensä 2,6 milj.
euron positiivinen tulosvaikutteinen kirjaus.
Raportointikauden lopussa Handelsbankenin
saatavakantaan liittyen yhtiön taseessa ei ole käyvän
arvon oikaisuun liittyviä eriä.
15
Tase
Konsernin taseen loppusumma pieneni 3,0 % vuoden
2025 aikana 7 474,0 (7 709,1) milj. euroon.
Lainat ja saamiset
Lainat ja saamiset yhteensä pienenivät tammi-joulukuussa
11,5 % ja olivat 5 810,9 (6 569,4) milj. euroa. Lainat ja
saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 103,3
(283,6) milj. euroa ja lainat ja saamiset yleisöltä ja
julkisyhteisöiltä 5 707,6 (6 285,8) milj. euroa.
Luottokannan kehitykseen vuoden aikana vaikuttivat
erityisesti heikkona pysytellyt markkinatilanne,
suunnitelman mukainen luopuminen yksittäisistä
suuremmista asiakkuuksista sekä yhtiön keskittyminen
Handelsbankenista siirtyneiden asiakkuuksien
haltuunottoon. Luottokanta (pl. luottolaitokset) ennen
odotettavissa olevia luottotappioita pieneni vuoden aikana
8,4 %.
Edellisten 12 kuukauden aikana myönnettyjen lainojen
keskimääräinen koko oli noin 109 (117 ) tuhatta euroa.
Luottokanta asiakasryhmittäin (pl. luottolaitokset), ennen
odotettavissa olevia luottotappioita
Luottosaldo (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Yksityisasiakkaat
3 622 010
3 778 191
Yritysasiakkaat
1 085 896
1 356 416
Asuntoyhteisöt
658 888
712 477
Maatalousasiakkaat
287 363
311 510
Muut
205 757
239 801
Yhteensä
5 859 914
6 398 396
Sijoitusomaisuus
Konsernin sijoitusomaisuus pieneni
nähden 2,5 % ja oli 503,3 (516,0) milj. euroa.
Sijoitusomaisuuden hallinnan ensisijainen tarkoitus on
yhtiön likviditeettiaseman turvaaminen.
Aineettomat hyödykkeet ja
liikearvo
Aineettomia hyödykkeitä oli taseelle kirjattuna vuoden
lopussa 24,3 (11,7 ) milj. euroa ja liikearvoa 20,1 (20,1)
milj. euroa. Aineettomien hyödykkeiden kasvua selittävät
pääosin investoinnit lainaamisen järjestelmäkehitykseen
sekä muihin IT-hankkeisiin.
Velat luottolaitoksille ja yleisölle
ja julkisyhteisöille
Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille, 3 979,1
(4 237,3) milj. euroa,
pienenivät vuoden aikana
6,1 %. Erä
muodostuu pääosin yleisöltä vastaanotetuista talletuksista,
jotka olivat joulukuun lopussa 3 821,6 (3 939,9) milj.
euroa. Määräaikaistalletusten osuus näistä oli 16 % ja
niiden keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti noin kuusi
kuukautta. Talletuskanta laski vuoden aikana 3,0 %
johtuen muutoksista yksittäisten yritysasiakkaiden
talletuksissa. Velat luottolaitoksille olivat 124,9 (236,6) milj.
euroa. Lasku johtui pääasiassa LTRO -luottojen
erääntymisistä.
Yleiseen liikkeeseen lasketut
velkakirjat
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat kauden
aikana ja olivat 2 680,5 (2 665,6) milj.
euroa. Kasvua
selittää joukkovelkakirjalainojen arvonmuutos.
Toukokuussa erääntyi nimellisarvoltaan 200 milj. euron
joukkovelkakirjalaina ja syyskuussa yhtiö laski liikkeeseen
nimellisarvoltaan 200 milj. euron vakuudettoman senior-
ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Yleiseen liikkeeseen
laskettujen velkakirjojen tarkempi erittely on esitetty
liit etiedossa K13.
Kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen
vakuutena oli lainoja 3 008,0 (3 008,0) milj. euroa.
Oma pääoma
Konsernin oma pääoma
, 618,8 (576,1)
milj. euroa, kasvoi
kauden aikana 7,4 %. Oman pääoman muutos selitt
yy
pääosin
kauden tuloksella ja käyvän arvon rahaston
muutoksella.
Omat osakkeet
Oma Säästöpankki Oyj:n hallussa olevien omien
osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli 132 200 kappale tta.
Yhtiölle palautui maaliskuussa vastikkeetta 372 kappaletta
yhtiön osakkeita osakepalkkiojärjestelmän 2022–2023
ehtojen mukaisesti. Toukokuussa yhtiö luovutti 4 819
yhtiön hallussa ollutta osaketta osakepalkkiojärjestelmän
16
2022 –2023 vuoden 2025 palkkioerän palkkioon
oikeutetuille henkilöille.
Osakepääoma
31.12.2025
31.12.2024
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
(pois lukien omat osakkeet)
33 180 237
33 114 988
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
(pois lukien omat osakkeet)
33 204 349
33 156 124
Omien osakkeiden lukumäärä
132 200
136 647
Osakepääoma (1 000 euroa)
24 000
24 000
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat
asiakkaan
puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja
asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut
sitoumukset, 26,0 (42,2) milj. euroa, muodostuivat
pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Erän
pienentyminen heijastaa luottokannan muutosta.
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset,
joiden määrä joulukuun lopussa oli 301,9 (319,4) milj.
euroa , koostuivat pääasiassa käyttämättömistä
luottojärjestelyistä.
Talletussuojarahaston ja
sijoittajien
korvausrahaston suoja
Talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviranomaisesta
annetussa laissa. Talletussuojasta vastaava taho on
Rahoitusvakausvirasto. Talletussuojarahaston varoista
korvataan tallettajan korvauskelpoiset saamiset enintään
100 000 euroon asti.
Sijoittajien korvausrahaston varoista korvataan ei-
ammattimaisten sijoittajien saamiset Oma Säästöpankki
Oyj:ltä yhteensä enintään 20 000 euroon saakka.
Konsernin
vakavaraisuuden ja
riskienhallinta
Vakavaraisuudenhallinta
Oma Säästöpankki Oyj on määritellyt vakavaraisuuden
hallintaprosessin, jonka tavoitteena on yhtiön
riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa
toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi yhtiö tunnistaa ja arvioi toimintaansa
liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä
vastaamaan yhtiön riskien yhteismäärää.
Vakavaraisuutensa turvaamiseksi yhtiö asettaa
riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii
pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät
sisäiset pääomatarpeet perustuvat
vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n pääomavaateisiin ja sen
ulkopuolisiin riskeihin, kuten taseen korkoriskiin,
sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin.
Sisäisessä arviointiprosessissaan yhtiö arvioi pääoman
määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n
ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.
Yhtiön hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset
vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä
yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin
järjestämisestä. Hallitus vahvistaa riskistrategiat ja
määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki
liiketoiminnasta ja ulkoisista toimintaympäristön
muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Yhtiö toimii
strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa.
Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella yhtiö kykenee
pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja
toiminnan laatuun nähden pieninä. Yhtiön
vakavaraisuuden hallinnasta vastaa yhtiön hallitus, joka
myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Hallitus käy
vuosittain läpi yhtiön vakavaraisuuden hallintaan liittyvät
riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat.
Vakavaraisuusasema ja omat
varat
Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuussuhde (TC)
kasvoi ja oli kauden lopussa 19,3 (15,6) %.
Ydinpääomasuhde (CET1) oli 18,3 (14,4) % ylittäen 7,1
prosenttiyksiköllä yhtiön hallituksen vahvistaman
keskipitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen
vähimmäistason (vähintään 2 prosenttiyksikköä yli
viranomaisvaateen). Riskipainotetut erät pienenivät 17,9
% ollen
3 007,9 (3 662,7) milj. euroa. Lasku johtui
merkittävältä osin vastuiden kokonaismäärän
vähenemisestä sekä matalalla riskipainolla käsiteltävien
erien kasvusta. Lisäksi vuoden alusta voimaan astuneet
17
CRR3-muutokset laskivat riskipainotettuja eriä. Erityisesti
operatiivisen riskin riskipainotettu määrä laski.
Oma Säästöpankki -konserni soveltaa
vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan
standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta uutta
standardi menetelmää. Markkinariskin pääomavaade
lasketaan yksinkertaistetulla standardimenetelmällä
valuuttapositiolle. Yhtiö ilmoitti lokakuussa 2025
lakkauttavansa IRB-lupahakemusprosessinsa.
Katsauskauden lopussa konsernin pääomarakenne oli
vahva ja koostui suurimmalta osin ydinpääomasta (CET1).
Konsernin omat varat (TC), 581,4 (570,0) milj. euroa ,
ylittivät 167,4 milj. eurolla omien varojen
kokonaispääomavaatimu ksen 414,0 (476,7) milj. euroa.
Ohjeellinen lisäpääomasuositus huomioiden omien
varojen ylijäämä oli 137,3 milj. euroa. Ensisijainen pääoma
(T1) 551,8 (528,4) milj. euroa oli kokonaisuudessaan
ydinpääomaa (CET1) ja toissijainen pääoma (T2) 29,6
(41,5) milj. euroa koostui debentuurilainoista. Omia varoja
kasvattivat merkittävimmin tilikauden 2025 kertyneet
voittovarat, jotka on sisällytetty ydinpääomaan
Finanssivalvonnan myöntämällä luvalla, sekä käyvän
arvon rahaston muutos.
18
Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuuslaskennan pääerät
31.12.2025
31.12.2024
Ydinpääoma ennen vähennyksiä
601 998
563 444
Vähennykset ydinpääomasta
-50 159
-35 011
Ydinpääoma (CET1) yhteensä
551 839
528 433
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä
-
-
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta
-
-
Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä
-
-
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä
551 839
528 433
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä
29 551
41 544
Vähennykset toissijaisesta pääomasta
-
-
Toissijainen pääoma (T2) yhteensä
29 551
41 544
Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä
581 389
569 977
Riskipainotetut erät
Luotto- ja vastapuoliriski
2 628 458
3 190 494
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA)
18 565
57 250
Markkinariski (valuuttariski)
-
-
Operatiivinen riski
360 859
414 930
Riskipainotetut erät yhteensä
3 007 882
3 662 674
Ydinpääomasuhde (CET1), %
18,35 %
14,43 %
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %
18,35 %
14,43 %
Vakavaraisuussuhde (TC), %
19,33 %
15,56 %
Pankkien kokonaispääomavaatimus koostuu Pilari I
mukaisesta vähimmäispääomavaatimuksesta (8,0 %)
sekä erilaisista lisäpääomavaatimuksista. Lisäpääoma-
vaatimuksia ovat muun muassa luottolaitoslain mukainen
kiinteä lisäpääomavaade (2,5 %), harkinnanvarainen Pilari
II mukainen SREP-vaade, muuttuva lisäpääomavaade
sekä järjestelmäriskipuskuri.
Finanssivalvonta päivitti 14.2.2025 Oma Säästöpankki
Oyj:lle asettamansa valvontaviranomaisen arvioon
perustuvan SREP-vaateen 2,25 %:iin (aiemmin 1,5 %).
Vaade on voimassa 30.6.2025 alkaen ja enintään
30.6.2028 asti. Riskimittareihin pohjautuvan
kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan
lisäpääomavaatimuksen asettamiselle ei ole, ja siten
Finanssivalvonta säilytti muuttuvan
lisäpääomavaatimuksen perustasollaan 0 %:ssa.
Finanssivalvonnan suomalaisille luottolaitoksille asettama
järjestelmäriskipuskurivaatimus, 1,0 %, vahvistaa
pankkisektorin riskinkantokykyä.
Pääomavaatimusten lisäksi Finanssivalvonta on asettanut
Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun
lain nojalla ohjeellisen omien varojen
lisäpääomasuosituksen 1,0 %. Ydinpääomalla katettava
ohjeellinen lisäpääomasuositus nousee 1,5 %:iin alkaen
31.3.2026 ja on voimassa toistaiseksi.
19
Konsernin pääomavaade
31.12.2025
(1 000 euroa)
Lisäpääomavaatimukset
Pääoma
Pilari I vähimmäis-
pääomavaade*
Pilari II (SREP) -
vaade*
Kiinteä
lisäpääoma-
vaade
Muuttuva
lisäpääoma-
vaade**
O-SII
Järjestelmäriski-
puskuri
Pääomavaade yhteensä
CET1
4,50 %
1,27 %
2,50 %
0,01 %
0,00 %
1,00 %
9,28 %
279 123
AT1
1,50 %
0,42 %
1,92 %
57 808
T2
2,00 %
0,56 %
2,56 %
77 077
Yhteensä
8,00 %
2,25 %
2,50 %
0,01 %
0,00 %
1,00 %
13,76 %
414 008
* AT1 - ja T2-pääomavaateet mahdollista täyttää CET1 -pääomalla
** Konsernin vastuiden maantieteellinen jakauma huomioiden
Vähimmäisomavaraisuusaste
Oma Säästöpankki -konsernin vähimmäisomavaraisuus-
aste oli katsauskauden lopussa
7,3 (6,8) %
vakavaraisuusasetuksen sitovan vaatimuksen ollessa 3 %.
Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu voimassa olevan
sääntelyn mukaisesti ja kuvaa yhtiön ensisijaisten
pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Yhtiö seuraa
liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden
hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuus -
suhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana
kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia.
Osana jatkuvaa valvojan arviointiprosessia (SREP)
Finanssivalvonta säilytti ennallaan 14.2.2025
päätöksellään Oma Säästöpankki Oyj:lle asetetun
vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimuksen (P2R-LR)
0,25 %. Vaade on voimassa 30.6.2025 alkaen, kuitenkin
enint ään 30.6.2028 asti. P2R-LR-vaatimus tulee kattaa
ensisijaisella pääomalla.
Vähimmäisomavaraisuusaste
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Ensisijainen pääoma
551 839
528 433
Vastuiden kokonaismäärä
7 515 757
7 781 871
Vähimmäisomavaraisuusaste, %
7,34 %
6,79 %
Maksuvalmiusvaatimus ja
pysyvä varainhankinta
Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR, Liquidity
Coverage Ratio) parani merkittävästi vertailukauteen
nähden ollen vuoden viimeisen neljänneksen lopussa
391,1 (231,7) %, kun maksuvalmiusvaatimuksen
vähimmäistaso on 100 %.
Suomen taloustilanne on näyttänyt edelleen
haasteelliselta, vaikka elpymisen merkkejä on myös ollut
havaittavissa. Epävakaasta geopoliittisesta tilanteesta
huolimatta rahoitusmarkkinat ovat toimineet hyvin ja
aktiivisesti.
Yhtiön merkittävin rahoituskeskittymä vuonna 2026 on
joulukuussa erääntyvä 600 milj. euron vakuudellinen
joukkovelkakirjalaina.
LCR & NSFR
31.12.2025
31.12.2024
LCR*
391,1 %
231,7 %
NSFR*
129,6 %
118,1 %
* Yhtiö tarkensi LCR- ja NSFR-laskentaa vuoden 2025
aikana ja oikaisi takautuvasti 31.12.2024 tunnusluvut.
Yhtiö siirtyi 31.12.2025 alkaen uuteen LCR- ja NSFR-
raportointijärjestelmään. Uudella raportointijärjestelmällä
ei ole oikaistu vertailukauden 31.12.2024 lukuja ja ne eivät
ole vertailukelpoisia 31.12.2025 tunnuslukujen kanssa.
Pysyvän varainhankinnan tunnusluku NSFR (Net Stable
Funding Ratio) oli kauden lopussa 129,6 (118,1) %
tunnusluvun vähimmäisvaatimuksen ollessa 100 %. Yhtiö
täytti myös Finanssivalvonnan asettaman likviditeetin
lisävaateen ja yhtiön selviytymishorisontti oli yli 90 päivää
viimeisen neljänneksen lopussa.
Kriisinratkaisusuunnitelma
Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU
luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja
kriisinratkaisukehyksestä implementoitiin Suomessa
1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja
sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta).
Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin
Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta,
1195/2014), joka vahvisti yhtiölle kriisinratkaisu-
suunnitelman ensimmäisen kerran joulukuussa 2017.
Rahoitusvakausviraston Oma Säästöpankki Oyj:lle
asettama kriisinratkaisulain mukainen omien varojen ja
20
hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimus (MREL-
vaade) koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta
vaatimuksesta (9,5 %) ja vähimmäisomavaraisuusasteen
laskennassa käytettävästä vastuiden kokonaismäärään
pohjautuvasta vaatimuksesta (3,0 %). Tilanteessa
31.12.202 5 Oma Säästöpankki -konserni täyttää asetetun
vaateen omilla varoilla.
Rahoitusvakausvirasto asetti yhtiölle omien varojen ja
hyväksyttävien velkojen vähimmäismäärälle (MREL-
vaatimus) päivitetyn tason 21.3.2025 ja kumosi tällä
17.4.2024 annetun päätöksen. Päivitetyn MREL-
vaatimuksen voimaantulo aikaistuu vuodella ja se tulee
täyttää viimeistään 17.4.2026 (aiemmin 17.4.2027).
Päivitetty MREL-vaatimus koostuu kokonaisriskiin
pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on määrältään 20,88 %
(aiemmin 20,88 %) sekä vähimmäisomavaraisuusasteen
laskennassa käytettävän vastuiden kokonaismäärään
pohjautuvasta vaatimuksesta, joka on 7,89 % (aiemmin
7,82 %), joista euroiltaan suurempi tulee täyttää ja vastaa
siten kokonaisriskiin pohjautuvaa vaatimusta 20,88 %.
Hallituksen vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti
yhtiö valmistautuu täyttämään tulevan MREL-vaateen jo
ennen sen
voimaantuloa. Yhtiö laski liikkeeseen
syyskuussa 200 milj. euron vakuudettoman senior-
ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Liikkeeseenlasku
toteutettiin rahoitussuunnitelman mukaisena ja sillä
katetaan huhtikuussa 2026 voimaan astuva MREL-vaade.
Yhtiö täyttää tulevan vaateen 31.12.2025 tilanteessa.
MREL-vaade (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Kokonaisriski (TREA)
3 007 882
3 662 674
285 749
347 954
Vähimmäisomavaraisuuden vastuut
(LRE)
7 515 757
7 781 871
225 473
233 456
MREL-vaade
285 749
347 954
Ydinpääoma (CET1)
551 839
528 433
T2-instrumentit
29 551
41 544
Muut velat
280 929
169 225
MREL-kelpoiset varat yhteensä
862 318
739 202
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön
liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja
mitoitettu hyväksytylle tasolle, ja että riskejä valvotaan ja
ne ovat oikeassa suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn.
Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski,
markkinariski, korkoriski, likviditeettiriski ja
liiketoimintariski. Jokaiselle pääriskilajille on erilliset
hallituksen vahvistamat riskialuekohtaiset strategiat, joissa
kuvataan yhtiön kannalta merkittävät riskit sekä
määritellään kyseistä riskilajia koskevat mittarit ja niiden
tavoitetasot.
Oma Säästöpankki Oyj noudattaa
tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään
tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vakavaraisuudesta.
Lisäksi yhtiö julkaisee Capital and Risk Management
Report -dokumentin tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana.
Periaatteet ja organisointi
Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien
sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista,
arviointia ja ohjaamista hyväksyttävälle tasolle ja että
riskejä seurataan osana päivittäistä liiketoimintojen
johtamista . Riskienhallinnalla pyritään vähentämään
ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa
yhtiön maineelle sekä varautumaan erilaisten
tunnistettujen riskien toteutumiseen ennakoivasti.
Liiketoimintapäätöksissä huomioidaan
riskienhallintastrategian mukaiset linjaukset, ja
riskejä
seurataan ja arvioidaan osana päivittäistä liiketoimintojen
johtamista. Kunkin pääriskilajin komitea jatkoi
toimintaansa tilikauden aikana, jossa riskienvalvonta
raportoi määrämuotoisesti kontrolleistaan ja
havainnoistaan liiketoimintayksiköille, ja josta raportoidaan
riskienhallintastrategiassa määritellyillä
eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös hallitukselle ja
sisäiselle tarkastukselle.
Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallintastrategia perustuu
hallituksen yhtiölle vahvistamaan liiketoimintastrategiaan.
Riskienhallintastrategiassa määritellään yhtiön
riskienhallinnan järjestäminen ja mandaatti sekä
pääriskilajit, sekä määritellään riskienhallinnan
dokumenttien suhde toisiinsa. Riskienhallintastrategian
mukaisesti hallitus vahvistaa yhtiön riskinottohalukkuuden,
riskialuekohtaiset strategiat sekä keskeiset
riskienhallinnalliset periaatteet. Riskienvalvontatoiminto
raportoi säännöllisesti ja liiketoiminnasta riippumattomasti
näiden mukaisesti yhtiön liiketoimintayksiköille, johdolle ja
21
hallitukselle yhtiön riskiasemasta sekä tekemistään
havainnoista.
Yhtiö kohdistaa liiketoimintastrategiansa mukaisesti
liiketoimintansa vähittäispankkitoimintaan. Yhtiö
määrittelee riskialuekohtaisissa strategioissa tavoitetasot
eri riskeille, kuten keskittymäriskeille, markkinariskeille ja
maksuvalmiusriskeille. Liiketoiminnan suunnittelu tehdään
hallituksen asettamien tavoite- ja riskirajojen mukaisesti, ja
ylitystilanteita varten on määritelty eskalointimenettelyt,
jotka johtavat toimenpidesuunnitelmien tekemiseen ja
niiden raportointiin hallitukselle. Riskienvalvontatoiminnolla
on velvollisuus arvioida toimenpidesuunnitelmia ja
raportoida arviostaan hallitukselle.
Yhtiö pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla ja on
määritellyt vakavaraisuuden suunnitteluprosessin, joka
kytkeytyy liiketoiminnan suunnitteluun ja sen kautta
tuotettavaan vakavaraisuusaseman ennusteeseen. Yhtiön
vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä vahvistetaan
kannattavalla liiketoiminnalla. Hallitus myös hyväksyy
valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut
riskirajat luotto- ja markkinariskeille.
Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskien
seurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle ja
riskit omistaville liiketoimintayksiköille. Toimiva johto
hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia
raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja
seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt
täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen
huomioon yhtiön toiminnan luonteen ja laajuuden, ja
raportointi - ja seurantajärjestelmien sekä erilaisten
riskimittarien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.
Yhtiöön on perustettu liiketoiminnasta riippumattomat
toiminnot varmistamaan tehokkaan ja kattavan sisäisen
valvonnan toteutuminen.
Riippumattomat toiminnot:
●
Riskienvalvontatoiminto
●
Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava
toiminto (compliance-toiminto)
●
Sisäisen tarkastuksen toiminto
Riskienvalvonnan ja
compliancen järjestelyt
Riskienvalvonnasta ja säännösten noudattamisesta
(compliance) vastaa toinen puolustuslinja.
Riskienvalvontatoiminto ja compliance-toiminto toimivat
suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa.
Riskienvalvontatoiminto ylläpitää riskienhallinnan
toimintaperiaatteita ja puitteita sekä edistää tervettä
riskikulttuuria tukemalla liiketoimintaa sen
riskienhallinnassa ja riskinottohalukkuuden asettamisessa.
Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa
ja valvoa, että yhtiön riskienhallinta on riittävällä tasolla
suhteessa yhtiön liiketoiminnan laatuun, laajuuteen,
monimuotoisuuteen ja riskeihin, ja että kaikki uudet ja
olennaiset, aikaisemmin tunnistamattomat riskit, tulevat
yhtiön liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. Tunnistetut
merkittävät riskit kuvataan riskilajikohtaisissa
riskistrategioissa, joissa myös asetetaan näitä koskevat
tavoite- ja riskitasot. Merkittäväksi tunnistetuille riskeille on
määritelty säännöllisiä kontrolleja, joita
riskienvalvontatoiminto suorittaa, ja joissa havaituista
huomioista raportoidaan riskilajikohtaisissa komiteoissa,
sekä määritellyillä eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös
hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle. Suoritetut kontrollit
dokumentoidaan keskitettyyn riskienvalvonnan
kontrollilokiin.
Compliance-toiminto varmistaa, että yhtiö noudattaa
kaikessa toiminnassaan lakeja, viranomaismääräyksiä ja
sisäisiä ohjeita. Compliance-toiminto myös huolehtii, että
noudatetut toimintatavat ja yhtiön sisäiset ohjeet on
sovitettu yhteen lainsäädännön sekä muista säännöksistä
tulevien vaatimusten kanssa. Compliance-toiminnon
tavoitteena on yhtiön compliance -kulttuurin edistäminen.
Oma Säästöpankki Oyj:n sisäinen tarkastus on
riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja
varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen
valvontajärjestelmän, riskienhallinnan sekä johtamis- ja
hallintoprosessien riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta
pankin eri yksiköissä ja toiminnoissa. Sisäinen tarkastus
arvioi myös toiseen puolustuslinjaan kuuluvia
riippumattomia toimintoja.
Sisäinen tarkastus tukee yhtiön ylintä johtoa sekä
organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla
järjestelmällisen lähestymistavan organisaation
22
prosesseihin ja tuottamaan lisäarvoa Oma Säästöpankki
Oyj:lle ja parantamaan sen toimintavarmuutta.
Pilari III julkistamisperiaatteet
Oma Säästöpankki -konserni julkaisee Euroopan
parlamentin ja neuvostonasetuksen (EU) N:o 575/2013
mukaiset kahdeksannen osan ja sitä täydentävän
asetuksen (EU) 2019/876 mukaiset tiedot
vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta vuosittain Capital
and Risk Management Report -julkaisussaan.
Puolivuosikatsauksen yhteydessä julkaistaan erillisenä
raporttina Pilari III mukaiset tiedot olennaisilta osin. Yhtiön
riippumattomat toiminnot arvioivat ja todentavat
julkaistujen tietojen asianmukaisuuden. Yhtiön hallitus
arvioi riippumattomien toimintojen esityksestä, antavatko
julkistetut tiedot markkinaosapuolille kattavan käsityksen
yhtiön riskiprofiilista.
Varsinaisen
yhtiökokouksen
päätökset
Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin
8.4.2025. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 2024
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, päätti kannattaa
yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikkaa ja hyväksyi
neuvoa-antavalla päätöksellä toimielinten
palkitsemisraportin. Yhtiökokous päätti myöntää
vastuuvapaudenyhtiön hallituksen jäsenille ja väliaikaisena
toimitusjohtajana 19.6.2024 alkaen toimineelle Sarianna
Liirille, mutta ei myöntänyt vastuuvapautta yhtiön
toimitusjohtajana 19.6.2024 saakka toimineelle Pasi
Sydänlammille.
Taseen osoittaman voiton
käyttäminen ja osingonmaksu
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että
tilikaudelta 2024 vahvistetun taseen perusteella yhtiön
voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,36
euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkeenomistajille,
jotka olivat osingon täsmäytyspäivänä 10.4.2025 merkitty
Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osinko maksettiin Euroclear Finland Oy:n sääntöjen
mukaisesti 17.4.2025.
Hallituksen jäsenten palkkiot
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että
hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2026 varsinaiseen
yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat
vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 85 000 euroa
vuodessa, varapuheenjohtajalle 60 000 euroa vuodessa ja
muille jäsenille 40 000 euroa vuodessa. Hallituksen
valiokuntien puheenjohtajille maksetaan vuosipalkkiot
seuraavasti: palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 6 000
euroa, riskivaliokunnan puheenjohtaja 9 000 euroa ja
tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 9 000 euroa. Lisäksi
maksetaan kokouspalkkiota kustakin hallituksen ja
valiokunnan kokouksesta 1 000 euroa ja kustakin
sähköpostikokouksesta 500 euroa.
Hallituksen vuosipalkkioista 25 prosenttia maksetaan
markkinoilta hallituksen jäsenten lukuun hankittavina Oma
Säästöpankki Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan
markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan
hintaan, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2025 on
julkistettu. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta
aiheutuvista kuluista ja mahdollisesta varainsiirtoverosta.
Loput vuosipalkkiosta maksetaan rahana, josta katetaan
palkkiosta aiheutuvat verot.
Lisäksi Oma Säästöpankki Oyj maksaa tai hyvittää
hallituksen jäsenille matkakulut ja muut välittömästi
hallitustyöhön liittyvät kulut.
Hallituksen jäsenten lukumäärä
ja valitseminen
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin
seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Juhana
Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko Ossa,
Carl Pettersson, Kati Riikonen ja Juha Volotinen
toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajan valitseminen ja
palkkio
Tilintarkastajaksi valittiin jatkamaan tilintarkastusyhteisö
KPMG Oy Ab toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026
varsinaiseen yhtiökokoukseen. Päävastuullisena
tilintarkastajana jatkaa KTM, KHT Tuomas Ilveskoski.
23
Tilintarkastajan palkkiot maksetaan yhtiön hyväksymän
kohtuullisen laskun perusteella.
Kestävyysraportoinnin
varmentajan valitseminen ja
palkkio
Kestävyystarkastusyhteisö KMPG Oy Ab valittiin yhtiön
kestävyysraportoinnin varmentajaksi toimikaudeksi, joka
päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Päävastuullisena
kestävyysraportointitarkastajana toimii KHT, KRT Tuomas
Ilveskoski. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkiot
maksetaan yhtiön hyväksymän kohtuullisen laskun
perusteella.
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön voimassa olevaa
yhtiöjärjestystä hallituksen esityksen mukaan seuraavasti:
●
6 §:ää muutettiin poistamalla nimitystoimikunnan
ehdotusten antamisen takarajaa koskeva määräys.
●
10 §:ää täydennettiin lisäyksellä koskien
etäkokouksia. Hallitus voi päättää, että yhtiökokous
järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että
osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa
kokouksen aikana täysimääräisesti ja ajantasaisesti
tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla
(etäkokous).
●
12 §:ää täydennettiin siten, että yhtiökokouksessa
päätetään kestävyysraportointitarkastajan palkkiosta
ja kestävyysraportointitarkastajan valinnasta.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan
työjärjestyksen muuttaminen
Yhtiökokous hyväksyi nimitystoimikunnan työjärjestyksen
muutokset. Nimitystoimikunnan tulee antaa yhtiön
hallitukselle ehdotuksensa hallituksen jäsenistä ja näiden
palkkioista vuosittain viimeistään sen kalenterikuukauden
loppuun mennessä, joka edeltää varsinaisen
yhtiökokouksen koolle kutsumisesta päättävää hallituksen
kokousta.
Nimitystoimikunnan työjärjestykseen päätettiin tehdä
lisäys koskien hallituksen jäsenen yhtäjaksoisen
toimikauden enimmäisajasta siten, että se on
yhdenmukainen luottolaitoksiin sovellettavan sääntelyn,
ohjeistusten ja kannanottojen, mukaan lukien Euroopan
pankkiviranomaisen (EBA) antamien ohjeiden, kanssa.
Lisäksi työjärjestykseen hyväksyttiin teknisiä muutoksia.
Hallituksen valtuuttaminen
päättämään osakeannista,
omien osakkeiden
luovuttamisesta sekä osakkeisiin
oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta
Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen esityksen
mukaisesti valtuuttaa
hallituksen päättämään yhtiön
osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta, sekä
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin
ehdoin:
●
Osakkeet ja erityiset oikeudet voidaan antaa tai
luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä joko
maksua vastaan tai maksutta.
●
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden
lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien
perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä
enintään 3 000 000 osaketta, mikä vastaa
yhtiökokouksen päivänä noin 9 % yhtiön kaikista
osakkeista.
●
Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista.
Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista,
että omien osakkeiden luovuttamista.
Osakeanti ja
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön
kannalta painava taloudellinen syy (suunnattu anti).
Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen
on yhtiön kannalta ja sen kaikkien
osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen
painava taloudellinen syy.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2026 asti ja kumoaa aikaisemmat yhtiökokouksen
antamat valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-
oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta.
24
Hallituksen valtuuttaminen
päättämään omien osakkeiden
hankkimisesta
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti
valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien
osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan kuuluvilla varoilla seuraavin ehdoin:
●
Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 1 000 000
kappaletta, mikä vastaa noin 3 % yhtiön kaikista
osakkeista kokouskutsupäivän tilanteen mukaan,
kuitenkin siten, että yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden lukumäärä ei kerrallaan ylitä 10 % yhtiön
kaikista osakkeista. Tähän määrään lasketaan yhtiöllä
itsellään ja sen tytäryhteisöllä olevat omat osakkeet
osakeyhtiölain 15 luvun 11 §:n 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla.
●
Hallitus valtuutettiin päättämään, miten omia
osakkeita hankitaan.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2026 asti.
25
Hallitus
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukseen kuului kahdeksan
jäsentä 8.4.2025 asti, jolloin hallitukseen nimettiin
seitsemän jäsentä . Hallitus piti vuoden aikana 18
kokousta.
Hallituksen varsinaiset jäsenet vuoden 2025 aikana:
Jaakko Ossa puheenjohtaja 23.5.2024 alkaen ja jäsen
2023 alkaen
Carl Pettersson varapuheenjohtaja 30.1.2025 alkaen ja
jäsen 1.1.2025 alkaen
Jaana Sandström varapuheenjohtaja 10.12.2024 alkaen
30.1.2025 saakka, jäsen 2019 alkaen 8.4.2025 saakka
Juhana Brotherus jäsen 10.12.2024 alkaen
Irma Gillberg-Hjelt jäsen
10.12.2024 alkaen
Aki Jaskari jäsen 2014 alkaen
Kati Riikonen jäsen 10.12.2024 alkaen
Juha Volotinen jäsen 10.12.2024 alkaen
Hallinto ja henkilöstö
Yhtiön toimitusjohtajana aloitti 31.3.2025 ekonomi, CEFA
Karri Alameri.
Yhtiön johtoryhmässä tapahtui muutoksia tilikauden 2025
aikana. Johtoryhmän jäseninä aloittivat yhtiön
viestintäjohtaja Pirjetta Soikkeli, operatiivinen johtaja Kalle
Virtanen ja riskienhallintajohtaja Sasu Sihvonen
.
Tehtävänsä jättivät viestintäjohtaja Minna Sillanpää,
riskienhallintajohtaja Pekka Pykäri ja palveluverkostosta
vastaava johtaja Markus Souru.
Oma Säästöpankki Oyj -konsernin palveluksessa oli
vuoden 2025 aikana keskimäärin 642 henkilöä. Yhtiön
tavoitteena on toimia vastuullisena työnantajana ja
varmistaa, että jokaisella työntekijällä on selkeä
tehtävänkuva ja rooli organisaatiossa. Yhtiö pyrkii
tarjoamaan monipuolisia ja merkityksellisiä työtehtäviä,
jotka tukevat sekä yksilön työhyvinvointia ja ammatillista
kehittymistä että yhtiön liiketoimintastrategian mukaisten
tavoitteiden saavuttamista.
Yhtiö panostaa laajasti henkilöstön osaamisen ja
kyvykkyyksien kehittämiseen tarjoamalla monipuolisia
oppimismahdollisuuksia sekä tukemalla ammatillista
kehittymistä.
Säännölliset koulutustilaisuudet, webinaarit ja
verkkokoulutukset tarjoavat joustavat ja ajankohtaiset
tavat syventää osaamista ja henkilöstön asiantuntijuutta
vahvistaen samalla yhtiön kilpailukykyä. Yhtiön koko
henkilöstön käytössä olevaa oppimisalusta
OmaAkatemiaa on kehitetty koulutussisältöjen
osalta vuoden 2025 aikana. OmaAkatemiassa
ylläpidetään sääntelyn edellyttämiä vuosittaisia pakollisen
koulutusvaateen kursseja ja tenttejä, tämän lisäksi
oppimisalusta mahdollistaa jatkuvan ammatillisen
kehittymisen joustavasti oman työtehtävän ja
mielenkiinnon mukaisesti.
Henkilöstötyytyväisyys on yksi yhtiön keskeisimmistä
toiminnan ja menestyksen mittareista.
Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan vuosittain
henkilöstökyselyllä. Yhtiön henkilöstö on marraskuussa
2025 toteutetun henkilöstökyselyn perusteella yleisesti
tyytyväinen yhtiöön työnantajana, omaan työtehtäväänsä
sekä esihenkilötyöhön.
Kokonaistyytyväisyys pysyi
henkilöstökyselyn perusteella erinomaisella tasolla ollen
4,2/5, haastavasta vuodesta huolimatta. Henkilöstö on
kyselyn tulosten perusteella hyvin
sitoutunutta yhtiön
toimintaan ja valtaosa henkilöstöstä omistaa yhtiön
osakkeita.
Yhtiön hallinnointi - ja
ohjausjärjestelmä
Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteet on
kuvattu erillisessä hallituksen hyväksymässä
dokumentissa Selvitys Oma
Säästöpankki
ja ohjausjärjestelmästä, joka o
n nähtävillä
yhtiön
verkkosivuilta.
Yhtiön hallituksella on palkitsemisvaliokunta.
Palkitsemisvaliokunnan muodostavat vähintään kolme
jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan tarvittaessa,
mutta kuitenkin vähintään vuosittain. Hallitus määrittelee
palkitsemisvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan
palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä.
Palkitsemisvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa
tilikauden 2025 aikana
.
Yhtiön hallituksella on tarkastusvaliokunta.
Tarkastusvaliokunnan muodostavat kolmesta neljään
jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan tarvittaessa,
mutta kuitenkin vähintään vuosittain. Hallitus määrittelee
tarkastusvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan
tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä.
26
Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden aikana
seitsemän kertaa.
Yhtiön hallituksen riskivaliokunta perustettiin
30.1.2025. Riskivaliokunnan muodostavat kolmesta
neljään jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan
tarvittaessa , mutta kuitenkin vähintään vuosittain.
Jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.
Hallitus määrittelee riskivaliokunnan tehtävät
vahvistamassaan riskivaliokunnan työjärjestyksessä.
Riskivaliokunta kokoontui tilikauden aikana kymmenen
kertaa.
Palkitsemisjärjestelmät
Yhtiö noudattaa palkitsemisessa yhtiökokouksen
vahvistamaa palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikka
sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja
toimitusjohtajan palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikka on
julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Yhtiö noudattaa
luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun
palkitsemisjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Yhtiön
hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmien yleiset
periaatteet sekä valvoo ja arvioi niiden toimivuutta ja
noudattamista säännöllisesti.
Palkitsemisjärjestelmä on yhtiön liiketoimintastrategian,
tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän
aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on
tukea yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden
saavuttamista kannustamalla ja sitouttamalla henkilöstöä.
Palkitsemisella vaikutetaan myös työtyytyväisyyteen,
työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Palkitsemisjärjestelmä
on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja tehokkaan
riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa sekä edistää
sitä.
Yksi yhtiön palkitsemisjärjestelmän osa on
henkilöstörahasto. Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yhtiön
henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka
tarkoitus on yhtiön sille suorittamien tulos- ja
voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain
mukaisten varojen
hallinta. Henkilöstörahaston
tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä yhteisten,
liiketoimintastrategiaa tukevien tavoitteiden
saavuttamisesta sekä parantaa yhtiön tuottavuutta ja
kilpailukykyä. Lisäksi henkilöstörahasto edistää
työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä
henkilöstön taloudellista osallistumista. Yhtiön hallitus
päättää vuosittain henkilöstörahastoon jaettavissa olevan
voittopalkkioerän sekä sen jakamisen perusteena
olevat
tavoitteet. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus rahastoida
yhtiön tulospalkkiomallin mukaiset tulospalkkiot osittain tai
kokonaisuudessaan henkilöstörahastoon.
Henkilöstörahaston jäseneksi tulevat kaikki 6 kuukautta
työsuhteessa olleet omasäästöpankkilaiset pois lukien
toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Henkilöstörahaston
säännöt määrittävät sen, miten henkilöstörahasto jakaa
voittopalkkion edelleen jäsenilleen. Henkilöstörahaston
toimintaa säätelee henkilöstörahastolaki.
Yhtiöllä on koko henkilöstöä koskeva osakesäästöohjelma
”OmaOsake -ohjelma”. Osakesäästöohjelma on koko
henkilökunnalle suunnattu avoin ja vapaaehtoinen
ohjelma. Ohjelmassa osallistuja säästää osan
kuukausipalkastaan 12 kuukauden säästöjakson aikana.
Kertyneillä säästöillä hankitaan ohjelman ehtojen
mukaisesti yhtiön osakkeita kahdesti vuodessa
suunnatulla annilla, omistusoikeus osakkeisiin muodostuu
heti luovutuksesta. Säästösummalla hankitaan yhtiön
osakkeita, joiden omistusoikeus on heti osallistujalla.
Säästöjaksoa seuraa 2 vuoden pituinen ns. omistusjakso
ja omistusjakson päätyttyä yhtiö maksaa osallistujille
lisäosakkeita. Lisäosakkeiden ansainnan edellytyksenä on
voimassa oleva työsuhde sekä säästöosakkeiden omistus,
osa lisäosakkeista luovutetaan suoriteperusteisesti.
Suoritusmittari tukee yhtiön yrityskulttuuria ja
johtamismallia. Yhtiön hallitus päätti 28.2.2025 uuden
OmaOsake 2025–2028 kauden käynnistämisestä.
Yhtiöllä on johdolle ja avainhenkilöille suunnattu
osakepohjainen kannustinjärjestelmä.
Osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on yhdistää
omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja
yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille kilpailukykyinen
yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva
kannustinjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmä on
voimassa toistaiseksi ja hallitus päättää aina erikseen
ansaintajaksojen alkamisesta, niiden osallistujista,
allokaatioista ja kriteereistä.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa 2024 perustaa
osakepalkkiojärjestelmään uuden ansaintajakson ajalle
2024 –2025. Kyseessä on yksi kahden vuoden mittainen
ansaintajakso ajalla 1.1.2024–31.12.2025. Ansaintajakson
27
2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä,
mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu
lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu -tuottosuhteeseen,
asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan
laatuun. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja
osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan
palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä
sosiaalivakuutusmaksuja. Jos osallistujan työ- tai
toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota
ei pääsääntöisesti makseta. Palkkion määrää voidaan
alentaa riskiperusteisten korjausten vuoksi.
Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä
enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen
arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan
finanssialaa koskevan lainsäädännön mukaan viivästetysti
siten, että palkkiot maksetaan osallistujille ansaintajakson
päättymisen jälkeen noin neljän vuoden kuluessa viidessä
erässä. Palkkioiden maksamista seuraa yhden vuoden
mittainen odotusaika, jolloin osallistuja ei voi luovuttaa
palkkiona maksettuja osakkeita.
Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän 2022–2023 ansaintajakson 218 293
osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan
osuuden. Osakepalkkiot maksetaan finanssialaa koskevan
lainsäädännön mukaisesti viivästetysti noin viiden vuoden
kuluessa kuudessa erässä. Yhtiön hallitus vahvisti
helmikuussa 2025 osakepohjaisesta kauden 2022 –2023
kannustinjärjestelmästä 9 355 osaketta maksuun sisältäen
rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän
kohderyhmään kuului 19 henkilöä kauden päättyessä.
Helmikuussa 2020 perustetussa
osakepalkkiojärjestelmässä (2020–2021) oli yksi kahden
vuoden mittainen ansaintajakso. Tilikaudella ei maksettu
ohjelmakauden 2020–2021 osakeosuuksia. Järjestelmän
kohderyhmään kuului 4 avainhenkilöä kauden päättyessä.
Tilikaudelle kohdistuvat palkat ja palkkiot on esitetty
tilinpäätöksen liitetiedossa K21 Henkilöstökulut
ja
osakepohjaiset kannustinjärjestelmät liitetiedossa K32
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.
Yhtiö julkaisee
palkitsemisraportin tilinpäätöksen yhteydessä.
Tilintarkastajat
Yhtiön tilintarkastajana on 29.3.2019 alkaen toiminut
tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena
tilintarkastajana tilikaudella on toiminut KTM, KHT Tuomas
Ilveskoski. Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana on
26.3.2024 alkaen toiminut KPMG Oy Ab.
Vastuullisuus
Tehokkaat toimet vastuullisen liiketoiminnan
kehittämiseksi edellyttävät ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintotapaan kytkeytyvien olennaisten
kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien
tunnistamista. Yhtiö raportoi olennaisista
kestävyysaiheista osana hallituksen toimintakertomusta
EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten
mukaisesti noudattaen ESRS-standardissa määritettyjä
kestävyystietoja. Hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin.
Raportointivelvoite on koskenut yhtiötä vuodesta 2024
alkaen.
Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta vuodesta 2019
lähtien ja seurannut määriteltyjen vastuullisuusteemojen
tavoitteiden toteutumista vuosittain vastuullisuusraportin
avulla. Oma Säästöpankki Oyj on vuodesta 2019 lähtien
tukenut kaikkia 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta,
joista on tunnistettu viisi olennaisinta, joita yhtiö voi omalla
toiminnallaan erityisesti edistää. Vuonna 2020 raportoinnin
sisältö laajentui ja mukaan tuli ympäristövaikutusten
tarkastelu hiilijalanjäljen kautta GHG Protocol -standardin
mukaisesti. Vuosina 2022–2023 vastuullisuusohjelma ja -
raportti on laadittu GRI-standardien periaatteiden
mukaisesti. Vuodesta 2024 yhtiö on raportoinut CSRD:n
vaatimusten mukaisesti noudattaen ESRS-standardeja.
Samalla kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa alettiin
käyttämään PCAF:n mukaista investointien luokittelua ja
päästölaskentamenetelmää ESRS-standardin velvoitteen
mukaisesti.
Aineettomat voimavarat
Yhtiön keskeiset aineettomat voimavarat ovat sen
henkilöstö, henkilökohtaiseen palveluun perustuva
liiketoimintamalli ja yhtiön maine. Niiden liikearvoa
tuottavista ominaisuuksista ja siitä, miten yrityksen
liiketoiminta perustuu niihin, kerrotaan lisää yhtiön
kestävyysraportilla.
28
Tilinpäätöspäivän jälkeiset
tapahtumat
Kasvun strategia
Yhtiön hallitus hyväksyi tammikuussa 2026 yhtiön
strategian ja taloudelliset tavoitteet kaudelle 2026–2029.
Strategian ytimessä on lupaus tarjota asiakkaille Suomen
henkilökohtaisinta ja sujuvinta pankkipalvelua kaikissa
kohtaamisissa. Henkilökohtaisuus nähdään kilpailuetuna,
joka erottaa Oma Säästöpankki Oyj:n muista toimijoista ja
tukee kasvua valituissa asiakassegmenteissä. Yhtiö
keskittyy henkilöasiakkaisiin ja pk-yrityssektoriin.
Uudet taloudelliset tavoitteet kaudelle 2026 –2029 ovat:
●
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE): yli
14 %
●
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde: alle 50 %
●
Palkkiotuottojen kasvu vuosittain: yli 10 %
●
Suositteluindeksi (NPS): yli 50
●
Ydinpääomasuhde (CET1): vähintään 2
prosenttiyksikköä yli viranomaisvaateen
Lisäksi yhtiö päivitti osinkopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena
on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa vähintään 30 %
tilikauden nettotuloksesta. Yhtiöllä on valmiudet
lisäosingon maksamiseen.
Finanssivalvonnan
käynnistämä
kuulemismenettely
Yhtiö tiedotti helmikuussa 2025, että Finanssivalvonta on
käynnistänyt kuulemismenettelyn koskien mahdollisten
hallinnollisten seuraamusten määräämistä yhtiölle. Yhtiö
tiedotti toukokuussa 2024 Finanssivalvonnan tehneen
yhtiöön liittyvistä epäillyistä arvopaperimarkkinarikoksista
esitutkintapyynnön ja samaan aikaan selvittävän tarvetta
määrätä yhtiölle hallinnollisia seuraamuksia. Joulukuussa
2025 yhtiö tiedotti, että arvopaperimarkkinarikoksiin liittyvä
esitutkinta ja syyteharkinta ovat päättyneet ja että yhtiöön
ei ole kohdistettu rangaistusvaatimuksia asiassa.
Finanssivalvonta on ilmoittanut käynnistäneensä
hallintolain mukaisen kuulemismenettelyn koskien
mahdollisten hallinnollisten seuraamusten määräämistä
yhtiölle. Finanssivalvonta on varannut yhtiölle tilaisuuden
lausua asiasta ennen sen ratkaisemista. Yhtiö tiedottaa
erikseen Finanssivalvonnan päätöksestä ja sen
mahdollisista vaikutuksista yhtiöön, kun Finanssivalvonta
on antanut asiasta päätöksen.
Ulkona olevien katettujen
joukkovelkakirjalainojen
takaisinosto ja mitätöinti
Yhtiö tiedotti helmikuussa 2026 ostaneensa takaisin ja
mitätöineensä ulkona olevia, vuonna 2026 erääntyviä
katettuja joukkovelkakirjalainojaan nimellisarvoltaan
yhteensä 50 000 000 euroa. Takaisinostot laskevat yhtiön
korkokustannuksia ja rahoitusriskiä sekä vahvistavat
rahoitusrakennetta. Joukkovelkakirjalainan (ISIN
FI4000522974) maksamatta oleva summa on hankittujen
joukkovelkakirjalainojen mitätöinnin jälkeen 550 000 000
euroa.
Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia,
jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka
olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan,
ei ole tiedossa.
Näkymät tilikaudelle 2026
Yhtiön liiketoiminnan näkymiin tilikaudella 2026 vaikuttaa
asuntomarkkinoiden yleinen tilanne sekä
markkinatilanteen vaikutus erityisesti pk-yritysten
investointihalukkuuteen. Markkinakorkojen laskun ja
luottokannan muutosten myötä korkokate laskee
edelliseen tilikauteen nähden. Strategiansa mukaisesti
yhtiö panostaa laaja-alaiseen ansaintaan ja
palkkiotuottojen kasvuun. Kulurakenteen kasvu on
taittunut ja yhtiö odottaa vuodelle 2026 vakaata
kulukehitystä. Rahoitusvarojen arvonalentumistappioiden
yhtiö arvioi jäävän edellistä tilikautta matalammalle tasolle.
Oma Säästöpankki Oyj antaa tulosohjeistuksen vuodelle
2026 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja osalta.
Tulosohjeistus perustuu koko vuoden ennusteeseen, jossa
on otettu huomioon vallitseva markkina- ja
liiketoimintatilanne. Arviot perustuvat johdon näkemykseen
konsernin liiketoiminnan kehityksestä.
Arvioimme konsernin tilikauden 2026 vertailukelpoisen
tuloksen ennen veroja laskevan hieman vertailukaudesta
(vertailukelpoinen tulos ennen veroja tilikaudella 2025 oli
56,9 milj. euroa).
29
Osingonjakopolitiikka
Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa
osinkoa, vähintään 30 prosenttia nettotuloksesta. Yhtiön
hallitus arvioi jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen
ja yhtiön vakavaraisuusvaatimusten ja -tavoitteen
edellyttämän omien varojen määrän välisen tasapainon
vuosittain sekä tekee tämän arvion perusteella esityksen
jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen määrästä.
Yhtiöllä on valmiudet lisäosingon maksamiseen.
Hallituksen voitonjakoehdotus
yhtiökokoukselle
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle tammikuussa 2026
päivitetyn osinkopolitiikan mukaista osinkoa. Hallitus
ehdottaa, että vuodelta 2025 vahvistettavan tilinpäätöksen
perusteella emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista
maksetaan varsinaista osinkoa 0,36 euroa ja 0,14 euroa
lisäosinkoa, eli yhteensä
2025 osinkoon oikeuttavalta osakkeelta. Lisäosinkoa
ehdotetaan maksettavaksi osinkopolitiikan mukaisesti
yhtiön vahvan taloudellisen aseman ja merkittävästi
vahvistuneiden pääomapuskureiden johdosta. Varsinaisen
ja lisäosingon täsmäytyspäivä olisi 20.4.2026 ja
maksupäivä 27.4.2026.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole
tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on
hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen
näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiökokous
Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous
pidetään 16.4.2026. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle
erikseen.
30
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot 33
Laatimisperusteet 33
BP-1 – Kestävyysraportin
yleiset laatimisperusteet 33
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 33
Hallinto 34
GOV-1 – Hallinto -, johto - ja
valvontaelinten rooli 34
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto-
ja valvontaelimille toimitettavat tiedot
ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 37
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 38
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista 38
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta 39
Strategia 39
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli
ja arvoketju 39
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 42
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa 43
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta 44
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista 44
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporteissa
huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset 47
Ympäristötiedot
EU-taksonomia 50
0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista,
jotka luottolaitosten on ilmoitettava
luokitusjärjestelmäasetuksen
8 artiklan mukaisesti 51
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät
omaisuuserät 52
2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot 64
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva
keskeinen tulosindikaattori 66
4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva
keskeinen tulosindikaattori 74
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva
keskeinen tulosindikaattori 78
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin
kaasuihin liittyvät toiminnot 80
Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset
taloudelliset toiminnot (nimittäjä) 81
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset
taloudelliset toiminnot (osoittaja) 83
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset
taloudelliset toiminnot 85
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään
kelpaamattomat taloudelliset toiminnot 87
31
E1 Ilmastonmuutos 88
Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet 88
Strategia 88
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma 88
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus –
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa 88
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta 89
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 89
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 90
Mittarit ja tavoitteet 90
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 90
E1-5 – Energiankulutus ja
energialähteiden yhdistelmä 90
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt
ja kokonaispäästöt 91
E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat
kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 99
E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu 99
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima 100
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 100
Strategia 100
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus –
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa 100
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta 101
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet 101
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa 102
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi 103
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan
työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien
vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus 104
Mittarit ja tavoitteet 105
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan 105
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet 106
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 107
S1-10 – Riittävä palkka 107
S1-11 – Sosiaalinen suojelu 107
S1-12 – Vammaiset henkilöt 107
32
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevat mittarit 107
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta
koskevat mittarit 108
S1-15 – Työ - ja yksityiselämän tasapainoa
koskevat mittarit 108
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset 109
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 110
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 110
Strategia 110
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus –
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa 110
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta 111
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet 111
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 111
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien tehokkuus 113
Mittarit ja tavoitteet 114
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen
ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet 114
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 115
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet 115
Vaikutusten, riskien ja
G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet 115
G1-3 – Korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen ja havaitseminen 116
Mittarit ja tavoitteet 117
G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai
lahjontatapaukset 117
33
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
(BP-1)
Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori
Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta.
Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti:
Tytäryritys
●
Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus
100 %
Osakkuusyritykset
●
GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 %
●
City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 %
Yhteisyritykset
●
Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 %
●
Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 %
●
SAV -Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 %
Yhteiset toiminnot
●
Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo,
omistusosuus 30,5 %
Kestävyysraportin konsolidointi on sama kuin
tilinpäätöksessä. Päästölaskennassa huomioidaan lisäksi
operatiivinen määräysvalta ja yhteisten toimintojen päästöt
omistusosuuden suhteessa. Emoyhtiöllä ei ole
operatiivista määräysvaltaa konsernin muissa yhtiöissä
kuin tytäryhtiössä, jolloin muut yhtiöt huomioidaan
kestävyysraportissa ja päästölaskennassa osana
arvoketjua. Kestävyysraportti sisältää tiedot olennaisista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka voivat
syntyä yhtiön omasta toiminnasta tai arvoketjun alku- tai
loppupäästä.
Kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen
kirjanpitolain 7 lukua ja ESRS-
kestävyysraportointistandardeja (EU) 2023/2772 sekä
taksonomia -asetuksen 8 artiklaa (EU) 2020/852.
Kestävyysraportin raportointikausi on yhdenmukainen
tilinpäätöksen raportointikauden kanssa. Raportoidut
taloudelliset tunnusluvut perustuvat tilintarkastettuun
tietoon.
Yhtiö ei ole jättänyt raportoimatta henkiseen omaisuuteen,
taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin liittyviä tietoja tai
käyttänyt poikkeusta jättää pois tietoja, jotka koskevat
käynnissä olevaa kehitystä tai neuvottelua.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
Päästölaskennassa käytetään GHG-protokollaa ja
rahoitusalalle yhtenäistä päästölaskentamenetelmää
Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF).
Yhtiö pyrkii jatkuvasti kehittämään päästölaskennassa
käytettävää dataa ja laskentamenetelmiä. Tarvittaessa
vertailukausien tiedot oikaistaan, jotta niiden
vertailukelpoisuus raportointikausien välillä säilyy. Eri
päästökategorioiden laskentaperiaatteet ja estimointi
kuvataan osiossa E1-6.
Yhtiö hyödyntää siirtymäsäännöstä ja jättää raportoimatta
tiedonantovaatimuksessa E1-9 esitetyt tiedot olennaisten
fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon
liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset. Yhtiö ei myöskään raportoi ESRS 2 SBM-3 48
kohdan e alakohdassa vaadittuja ennakoituja taloudellisia
vaikutuksia yleisen siirtymäsäännöksen nojalla. Yhtiö
hyödyntää yleistä arvoketjua koskevaa siirtymäsäännöstä
ja jättää raportoimatta E1 AR 46 j-alakohdassa tarkoitetut
arvoketjun alku- ja loppupäässä esiintyvät biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, koska tähän liittyviä tietoja ei ole yhtiön
saatavilla.
Mahdolliset muutokset edellisiin raportointikausiin
verrattuna tai mahdolliset aiempien raportointikausien
olennaiset virheet raportoidaan niiden tietojen yhteydessä,
joihin ne viittaavat.
34
Hallinto
Hallinto-, johto - ja valvontaelinten rooli (GOV -1)
Yhtiössä hallinto, johtaminen ja valvonta jakautuvat
yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken.
Sisäisestä tarkastuksesta vastaa hallituksen alainen
sisäinen tarkastus ja ulkoisesta taloudellisen raportoinnin
tarkastuksesta vastaavat tilintarkastajat. Operatiivista
liiketoimintaa toteuttaa toimitusjohtaja konsernin
johtoryhmän avulla.
Yhtiökokous
Yhtiön ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa
hallitusten jäsenten sekä tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta, näille
maksettavien palkkioiden määrästä, tilinpäätöksen
ja
konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden
myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
sekä taseen osoittaman voiton käyttämisestä
.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta.
Yhtiön viidellä suurimmalla osakkeenomistajalla on
kullakin oikeus nimittää yksi edustaja osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaan, jonka tehtävänä on valmistella
hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat
esitykset seuraavaa varsinaista yhtiökokousta ja
tarvittaessa ylimääräistä yhtiökokousta varten. Hallituksen
puheenjohtaja toimii koollekutsujana ja osallistuu
nimitystoimikunnan kokouksiin asiantuntijana.
Hallitus
Hallitus edustaa yhtiötä sekä huolehtii yhtiön hallinnosta ja
toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta
järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön
hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan
varsinaista jäsentä ja enintään kaksi varajäsentä.
Hallituksen jäseniä raportointikauden päättyessä ovat
●
Jaakko Ossa, puheenjohtaja
●
Carl Pettersson, varapuheenjohtaja
●
Juhana Brotherus
●
Irma Gillberg-Hjelt
●
Aki Jaskari
●
Kati Riikonen
●
Juha Volotinen
Yhtiön hallituksen monimuotoisuutta koskevien
periaatteiden mukaisesti hallituksen jäseniä valittaessa
35
huomioidaan monimuotoisuus ja noudatetaan
yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatetta.
Monimuotoisuutta ylläpidetään ja kehitetään varmistamalla
valittavien henkilöiden monipuolinen osaaminen ja
kokemus, alueellinen edustavuus sekä sukupuolten ja eri
ikäryhmien riittävä edustus. Hallituksen jäsenistä 71 % on
miehiä ja 29 % on naisia.
Hallituksen arvion mukaan kaikki yhtiön hallituksen jäsenet
olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista. Aki Jaskari on toiminut yhtiön
hallituksen jäsenenä vuodesta 2014. Yhtiö noudattaa
luottolaitoksena Euroopan pankkiviranomaisen ohjeistusta
EBA/GL/2021/05, jonka mukaan hallituksen jäsenen
riippumattomuuden enimmäiskesto on 12 vuotta. Kukaan
hallituksen jäsenistä ei ole eikä ole ollut yhtiön työntekijä.
Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän jäsenten välillä ei ole
perhesuhteita
. Yhtiön tietojen mukaan hallituksen jäsenillä,
johtoryhmän jäsenillä tai toimitusjohtajalla ei ole
eturistiriitoja heidän yhtiöön liittyvien tehtäviensä, muiden
tehtäviensä tai heidän yksityisten etujensa välillä.
Hallitus valvoo, että yhtiöllä on liiketoimintastrategiat,
toimintaperiaatteet ja asianmukainen organisaatiorakenne
sekä valtuusjärjestelmä ja että yhtiön toimivaan johtoon
kuuluvat ovat ammattitaitoisia, luotettavia ja tehtäviinsä
soveltuvia. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhtiöllä on
riittävät riskienhallintajärjestelmät ja varmistua, että
liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan.
Hallituksen tulee hyväksyä riskinottoperiaatteet, määritellä
ne toimintatavat, joilla riskejä rajoitetaan ja valvoa niiden
noudattamista. Hallituksen tulee varmistua siitä, että
sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus ovat
asianmukaisesti järjestetty. Hallitus on vastuussa siitä, että
kestävyysaiheisiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet otetaan huomioon yhtiön strategiassa.
Hallitus hyväksyy kestävyysseikkoihin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallintaan
liittyvät toimet sekä valvoo niissä edistymistä
kestävyysraportin kautta.
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimivaan johtoon kuuluvat
täyttävät luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 4 §:n
johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset. Hallituksen
jäsenillä tulee olla sellainen yhtiön liiketoiminta -alan
yleinen tuntemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja
laajuuteen katsoen on tarpeen. Hallituksen jäsenen tulee
perehtyä yhtiötä ja sen toimialaa koskevaan sääntelyyn,
yhtiön toimintaan ja siihen liittyviin riskeihin,
organisaatioon sekä markkinoihin, joilla yhtiö toimii, sekä
jatkuvasti ylläpitää tietojaan. Hallituksen perustyöskentely
on kollektiivista, jossa korostuvat kunkin hallitusjäsenen
erityisosaamisalueet. Jäsenten osaaminen huomioidaan
puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä valiokuntien
jäsenten valinnassa. Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan
jäsenillä on oltava riittävä kestävyysaiheisiin liittyvä
osaaminen voidakseen toimia tehtävissään. Hallituksen
jäsenten perehdytyspaketti on suunniteltu Euroopan
pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen perustuen, jonka
tarkoituksena on muun muassa varmistaa, että hallituksen
jäsenellä on riittävä taito osallistua yhtiön hallituksen
työskentelyyn, ymmärrys finanssialan säännöksistä sekä
yhtiön strategiasta, organisaatiorakenteesta ja sen
toiminnasta sekä riittävän syvällinen ymmärrys roolistaan
ja vastuustaan yhtiön hallituksen jäsenenä.
Perehdytyksellä varmistetaan hallituksen jäsenen
liiketoiminnallinen osaaminen ja kyky toimia
täysipainoisena hallituksen jäsenenä.
Hallitus, sen valiokunnat ja johtoryhmä voivat tarvittaessa
käyttää apunaan ulkopuolista osaamista
kestävyysaiheisiin liittyen, josta päätetään tilanne- ja
projektikohtaisesti. Raportointikauden aikana hallitus ja
johtoryhmä ovat osallistuneet ulkopuolisen järjestämään
koulutukseen Euroopan pankkiviranomaisen julkaisemasta
ESG-riskien hallinnan ohjeistuksesta (EBA/GL/2025/01).
Johtoryhmää on koulutettu sisäisesti
kestävyysraportoinnista ja kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnista.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksen valiokunnat avustavat hallitusta toimimalla
valmistelevana toimielimenä hallitustason päätöksille sekä
käsittelemällä tiettyjä asioita itsenäisesti. Valiokuntien
tehtävät määritellään hallituksen hyväksymissä
valiokuntien työjärjestyksissä.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta taloudellisen
raportoinnin ja tilintarkastuksen sekä
kestävyysraportoinnin ja sen varmentamisen
seuraamisessa, valvomisessa ja valmistelussa.
Valiokuntatyöskentelyssä tarkastusvaliokunta on
kestävyysraportoinnin pääasiallinen sidosryhmä.
Kestävyysraportointiin liittyen tarkastusvaliokunnan
tehtäviin kuuluu valmistella kestävyysraportoinnin
laatimisperusteet ja käsitellä kestävyysraportti ennen
36
hallituksen hyväksymiskokousta. Tarkastusvaliokunta
käsittelee myös kestävyysraportoinnin varmentajan
raportit, sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman
kestävyysraportoinnin osalta, kestävyysraportointia
käsittelevät sisäisen tarkastuksen, compliance-toiminnon
ja riskienvalvonnan tarkastusraportit sekä sisäisen
tarkastuksen vuosiselvityksen kestävyysraportoinnin
varmentajan riippumattomuudesta. Tarkastusvaliokunta
käsittelee selvityksen kestävyysraportointipalkkioista ja
tarkastusyhteisön muista palveluista ja palkkioista sekä
valmistelee kestävyysraportoinnin varmentajan
valitsemisen hallitukselle esiteltäväksi ja yhtiökokoukselle
päätettäväksi.
Tarkastusvaliokunta voi käyttää valmistelussa apunaan tai
kuulla kokouksissaan yhtiön toimivaa johtoa,
toimihenkilöitä, sisäisen tarkastuksen edustajaa, yhtiön
tilintarkastajaa tai yhtiön kestävyysraportoinnin
varmentajaa. Tarkastusvaliokunta käy myös
kahdenkeskistä keskustelua sisäisen tarkastuksen
johtajan kanssa. Jos tarkastusvaliokunta käyttää
tehtäviensä hoitamisen apuna ulkopuolista neuvonantajaa,
valiokunta huolehtii siitä, ettei neuvonantaja toimi myös
toimivan johdon neuvonantajana tavalla, joka voi
synnyttää eturistiriidan.
Tarkastusvaliokunnan jäseniä ovat Carl Pettersson (pj),
Irma Gillberg-Hjelt ja Kati Riikonen. Tarkastusvaliokunnan
jäsenistä 67 % on naisia ja 33 % miehiä.
Riskivaliokunta avustaa hallitusta riskistrategiaa ja
riskinottoa koskevissa asioissa sekä sen valvomisessa,
että toimiva johto noudattaa hallituksen päättämää
riskistrategiaa. ESG-riskit ovat muiden riskien ohella
mukana riskikartoitusprosessissa ja siten osana
riskivaliokunnan valmistelutyötä. Riskivaliokunnan jäseniä
ovat Irma Gillberg-Hjelt (pj), Aki Jaskari ja Juha Volotinen.
Riskivaliokunnan jäsenistä 33 % on naisia ja 67 % miehiä.
Palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluvat toimitusjohtajan
ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten
etuuksien valmistelu, yhtiön palkitsemisjärjestelmiä
koskevien asioiden valmistelu, palkitsemisen arviointi sekä
huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien
tarkoituksenmukaisuudesta, palkka- ja palkkioselvitykseen
liittyviin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa sekä
muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation
kehittäminen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä ovat
Juhana Brotherus (pj), Jaakko Ossa ja Aki Jaskari.
Palkitsemisvaliokunnan jäsenistä 100 % on miehiä.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön liiketoimintaa ja
vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien
ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa
hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa
siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty. Yhtiön toimitusjohtajan
valitsee hallitus.
Johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa.
Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja ja muut hallituksen
nimittämät jäsenet. Johtoryhmä valmistelee strategian,
johtaa sen toteutusta ja varmistaa sääntelyn,
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuuden. Lisäksi
se vastaa talouden suunnittelusta, pääomarakenteesta ja
keskeisistä henkilöstöasioista. Johtoryhmä kokoontuu
pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmällä ei ole
muodollista yhtiöoikeudellista asemaa. Johtoryhmän
jäsenet ovat liiketoimintojen ja tukitoimintojen johtajia sekä
riskienhallintajohtaja.
Raportointijakson 2025 päättyessä johtoryhmän jäseniä
olivat:
●
Karri Alameri, toimitusjohtaja
●
Sarianna Liiri, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja
●
Sasu Sihvonen, riskienhallintajohtaja
●
Ville Rissanen, digitaalisten palveluiden johtaja
●
Hanna Sirkiä, lakiasiainjohtaja
●
Pirjetta Soikkeli, viestintäjohtaja
●
Kalle Virtanen, operatiivinen johtaja
Johtoryhmän jäsenistä 43 % on naisia ja 57 % on miehiä.
Lisäksi vuonna 2025 johtoryhmässä toimi henkilöstön
keskuudestaan valitsema edustaja Santeri Nieminen, joka
toimii johtoryhmän edustuksensa lisäksi yhtiössä
yrityspankin juristina ja luottoanalyytikkona.
Johtoryhmän jäsenillä tulee olla hyvä perehtyneisyys ja
osaaminen yhtiön toimialasta sekä pörssiyhtiön
johtamisesta ja kehittämisestä. Hallitus vahvistaa
säännöllisesti johtoryhmän toimenkuvan ja tehtävät, jolla
varmistutaan siitä, että yhtiöllä on laaja osaaminen ja
kyvykkyys huolehtia toiminnan johtamisesta ja
kehittämisestä. Johtoryhmän jäsenet vastaavat
37
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista omilla
vastuualueillaan ja valvovat niihin liittyvien tavoitteiden ja
mittareiden asettamista. Johtoryhmä vie vaikutuksien,
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet operatiiviseen käytäntöön.
Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot
Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot on järjestetty
varmistamaan tehokas ja kattava riskien hallinta ja
sisäinen valvonta seuraavasti:
●
riskienvalvonnan toiminto (independent risk control
function)
●
säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava
toiminto (compliance function)
●
sisäisen tarkastuksen toiminto (internal audit function)
Yhtiön hallitus on nimennyt näihin toimintoihin vastaavat
henkilöt. Hallitus on näin varmistunut siitä, että
riskienvalvonnan toiminnolla, compliance-toiminnolla ja
sisäisen tarkastuksen toiminnolla on yhtiön toiminnan
laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät
ja ammattitaitoiset henkilövoimavarat.
Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan, että
riskienhallinta on eri osa-alueilla jatkuvasti riittävää, ja että
säännösten noudattaminen ja riskitietoisuus heijastuvat
kaikkeen päätöksentekoon. Tämä kuuluu osaksi
yrityskulttuuria ja vastuullista toimintaa. Sisäinen valvonta
ulottuu myös liiketapaohjeen mukaisen toiminnan
varmistamiseen. Hallituksella on kokonaisvastuu sisäisen
valvonnan järjestämisestä ja hallitus arvioi sisäisen
valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta säännöllisesti
compliance-toiminnon, riippumattoman
riskienvalvontatoiminnon sekä sisäisen tarkastuksen
raportointiin perustuen.
Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumatonta ja
objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka
tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,
toimivuutta ja tehokkuutta. Hallitus päättää vuosittain
sisäisen tarkastuksen toiminnan periaatteista sekä
tarkastussuunnitelmasta. Sisäinen tarkastus raportoi
vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin
tärkeimmistä havainnoistaan, toimenpiteiden seurannasta
sekä tarkastussuunnitelman toteutumisesta suoraan
hallitukselle.
Riskienvalvonta on olennainen osa sisäistä valvontaa.
Toiminnon tehtävänä on varmistaa, että yhtiön
liiketoiminnasta aiheutuvat merkittävät riskit tunnistetaan,
arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan osana
päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Hallitus vahvistaa
toiminnon toimintaperiaatteet vuosittain ja toiminto raportoi
hallitukselle ja toimivalle johdolle toiminnastaan
säännöllisesti. Riskienvalvonnan menettelytapoja
ylläpidetään ja kehitetään sen varmistamiseksi, että myös
kaikki uudet ja olennaiset, mutta aikaisemmin
tunnistamattomat riskit tulevat riskienvalvonnan piiriin.
Compliance eli säännösten noudattamisen
varmistamisesta vastaava toiminto avustaa hallitusta ja
toimivaa johtoa säännösten noudattamattomuuteen
liittyvän riskin hallinnassa. Hallitus on vahvistanut
toiminnon tavoitteet ja tehtävät hyväksymällä toiminnon
toimintaperiaatteet ja vahvistamalla vuosittain toiminnon
vuosisuunnitelman. Compliance-toiminto valvoo ja
säännöllisesti arvioi kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta
niiden toimenpiteiden ja menettelytapojen riittävyyttä ja
tehokkuutta, joiden avulla yhtiö varmistaa säännösten
noudattamisen. Toiminto arvioi säännösten
noudattamisessa esiintyneiden puutteiden korjaamiseksi
tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta ja
asiakkaiden tasapuolisen kohtelun toteutumista. Toiminto
toimii yhteistyössä sisäisen tarkastuksen ja
riskienhallinnan arviointitoiminnon kanssa sekä valvoo
sisäisen tarkastuksen tekemien havaintojen ja suositusten
toteutumista. Compliance-toiminto raportoi hallitukselle
havainnoistaan puolivuosittain.
Yrityksen hallinto -, johto - ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat (GOV -2)
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia päivitetään
säännöllisesti. Kaikki olennaiseksi tunnistetut vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallintaan asetetut
tavoitteet ja mittarit käsitellään johtoryhmässä,
tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa.
Toimintaperiaatteiden osalta päätösvaltainen toimielin
määräytyy dokumentin hierarkiatason mukaisesti.
Hallitustason dokumentit käsitellään aina ensin
johtoryhmässä, joka siirtää dokumentin sen sisällöstä ja
esittelystä riippuen valiokunnan tai hallituksen
käsiteltäväksi. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallitsemiseksi asetettujen tavoitteiden, mittareiden,
38
toimintaperiaatteiden ja toimien tehokkuutta seurataan
vuosittain kestävyysraportilla sekä kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin yhteydessä.
Kestävyysraportointia käsittelevät sisäisen tarkastuksen,
compliance-toiminnon ja riskienvalvonnan tarkastusraportit
käsitellään tarkastusvaliokunnassa.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja
niistä raportoiminen tarjoaa hallitukselle mahdollisuuden
huomioida ne strategian valvonnassa ja kehittämisessä.
Muiden riskien ohella ESG-riskit ovat osana
riskikartoitusprosessia, jonka tulokset raportoidaan
hallitukselle vuosittain. Hallitus varmistaa, että
riskinottohalukkuus ja riskienhallinta ovat yhdenmukaisia
strategian kanssa.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV -3)
Yhtiökokouksen vahvistaman palkitsemispolitiikan
mukaisesti palkitsemispolitiikka on yhtiön
liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja
se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua.
Palkitsemispolitiikka sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet
yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle.
Palkitsemispolitiikassa määritellään toimielinten
palkitsemisen periaatteet ja prosessit tavalla, jolla
hallituksen arvion mukaan parhaiten tuetaan yhtiön
strategian menestyksellistä toteuttamista ja sitä kautta
omistaja-arvon kasvua. Palkitsemispolitiikka myös
mahdollistaa kyvykkään johdon ja hallituksen rekrytoinnin
ja sitouttamisen yhtiöön. Koko henkilöstön palkitsemisessa
noudatetaan palkitsemisen periaatteita ja
palkkapolitiikkaa, jotka tukevat yhtiön tavoitteiden
toteutumista sekä tehokkuuden, kannattavuuden ja
kilpailukyvyn kehittämistä. Hallitus päättää vuosittain
palkitsemisen periaatteista ja palkkapolitiikasta
palkitsemisvaliokunnan tekemän esityksen pohjalta.
Johdolle ja avainhenkilöille suunnatun pitkän aikavälin
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on
yhdenmukaistaa osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden
tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä ja
sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa,
tavoitteita ja pitkän aikavälin etua. Hallituksen
osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksolle määrittelemät
suorituskriteerit voivat perustua osakkeen
kokonaistuottoon, joka keskittyy pitkäaikaisen omistaja-
arvon luomiseen, taloudellisiin ja operatiivisiin
ansaintakriteereihin, jotka keskittyvät mm. kannattavaan
kasvuun ja/tai strategisiin ansaintakriteereihin, jotka
keskittyvät strategisiin painopistealueisiin sekä laadullisiin
kriteereihin kuten asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen,
jotka ovat kestävyyteen liittyviä suorituskyvyn mittareita.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa 2024 avainhenkilöille
suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta
ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson
2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä,
mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu
lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu -tuottosuhteeseen,
asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan
laatuun. Muuttuvan palkkion osuudesta 25 % liittyy
kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin eli asiakas- ja
henkilöstötyytyväisyyteen. Ansaintajaksolta maksettavat
palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma
Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös
rahana maksettavan osuuden.
Henkilöstön kannustinjärjestelmiin kuuluvat
osakesäästöohjelma OmaOsake, tulospalkkiomalli sekä
henkilöstörahasto. Hallitus päättää kannustinjärjestelmien
käyttöönotosta, suorituskriteereistä ja ehdoista erikseen.
Henkilöstön kannustinjärjestelmät sisältävät kestävyyteen
liittyen esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen sekä
henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen
liittyviä tavoitteita.
Siirtymäsuunnitelma ja sen mukaiset
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat
yhtiössä työn alla. Tällä hetkellä kannustinjärjestelmät
eivät sisällä ilmastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin
liittyviä kriteereitä.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -
prosessista (GOV -4)
Taulukossa esitetään ne kestävyysraportin kohdat, joissa
yhtiö on noudattanut kestävyyttä koskevaa due diligence -
prosessiaan noudattaakseen asianmukaista huolellisuutta.
39
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
Kohdat kestävyysraportissa
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 GOV-3, ESRS 2 SBM-3
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -
prosessin keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 SBM-2, ESRS 2 IRO-1, ESRS 2
MDR-P, S1 SBM-2, S1 SBM-3, S4 SBM-2, S4 SBM-3
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi
ESRS 2 MDR-A, E1-1, E1-3, S1-3, S1-4, S4-4, G1-4
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
ESRS MRD-M, ESRS MDR-T, E1-4, S1-5, S4-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta (GOV -5)
Kestävyysraportoinnissa sovelletaan yhtiössä yleisesti
käytössä olevaa
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
prosessia. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan
toimintaa myös kestävyysraportoinnin osalta.
Kestävyysraportti julkaistaan osana hallituksen
toimintakertomusta ja hallitus on viime k
ädessä vastuussa
kestävyysraportin sisällöstä. Riskienhallinnan ja sisäisen
valvonnan toiminnoista kerrotaan tarkemmin osiossa
ESRS 2 GOV-1.
Kestävyysraportoinnin riskienhallinta on osa yhtiön yleistä
riskienhallintamallia. Taloudellisen ja
kestävyysraportoinnin riskit on tunnistettu ja kuvattu yhtiön
riskienhallintajärjestelmässä, jossa riskejä voidaan
priorisoida niiden vakavuutta arvioimalla.
Kestävyysraportointiin liittyvää riskiä tarvittavien tietojen
saatavuudesta sekä estimointitulosten tarkkuudesta
hallitaan tarkastelemalla laskentamenetelmien ja
tietojärjestelmien kehitysmahdollisuuksia, jotta ne
vastaisivat tulevaisuudessa paremmin tiedonkeruun
tarpeisiin. Toistaiseksi vain pieni osa arvoketjun päästöjen
laskentaan tarvittavista tiedoista saadaan suoraan
vastapuolelta, mikä voi vaikuttaa laskentatuloksien
tarkkuuteen.
perustuvat raportointijakson päättyessä viimeisimpään
saatavilla olevaan tietoon.
Yhtiön kestävyysraportin
kanssa samaa raportointikautta koskevien tietojen käyttö
ei ole niiden lähekkäisen julkaisuajankohdan takia
käytännössä mahdollista.
Kestävyysraportointiin vaikuttavien sääntelymuutosten
seurannassa ja arvioinnissa noudatetaan
sääntelyseurannan menettelyohjetta. Raportoitavan tiedon
oikeellisuuden hallitsemiseksi yhtiö on vuorovaikutuksessa
kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa ja sääntelyn
tulkinnassa voidaan käyttää apuna konsultteja.
Riippumattomat riskienhallinnan arviointitoiminto ja
compliance-toiminto ovat mukana
kestävyysraportointiprosessissa konsultoimassa sekä
valvomassa raportoinnin riskejä ja säännösten
noudattamista. Mahdolliset havainnot sisällytetään osaksi
säännöllistä riskienhallinnan sisäistä raportointia.
Riskienhallinnan arviointitoiminto antaa vähintään
vuosittain kattavan yhteenvedon toiminnastaan ja
tekemistään havainnoista hallitukselle ja toimivalle
johdolle. Yhteenvedossa tai selvityksessä on mainittava
mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut
toimenpiteet.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM -1)
Yhtiö keskittyy liiketoiminnassaan
vähittäispankkitoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen
pankkipalveluja oman taseensa kautta sekä välittäen
yhteistyökumppaneidensa luotto-, sijoitus- ja
lainaturvatuotteita. Yhtiö harjoittaa myös
kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhtiön palveluihin kuuluvat
kattavat päivittäispalvelun, säästämisen ja sijoittamisen
sekä rahoituksen ratkaisut henkilö- ja yritysasiakkaille.
Yhtiö tarjoaa myös varainhoidon palveluita sekä auttaa
perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa. Yritysasiakkaille
tarjotaan myös kattavat maksuliikennepalvelut.
Yhtiön keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita
henkilökohtaisesti ja tarjota ihmisläheistä pankkipalvelua
sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa. Keskeisiä
asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat sekä pienet ja
keskisuuret yritykset. Yhtiö palvelee asiakkaitaan 48
konttorissa ympäri Suomen noin 600 asiantuntijan voimin.
40
Yhtiö tavoittelee kasvua liiketoiminnan osa-alueilla, joilla
se kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan
kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet
täyttäen. Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja
kasvavaa osinkoa. Maksettavien osinkojen ja
pääomapalautuksien määrä ja maksuajankohta riippuvat
yhtiön tulevista tuloksista, taloudellisesta asemasta,
rahavirroista, investointitarpeista, vakavaraisuudesta ja
muista tekijöistä. Yhtiö rahoittaa liiketoimintaansa
pääsääntöisesti asiakkaiden talletuksilla sekä
täydentää
rahoitustaan
markkinaehtoisella varainhankinnalla.
Yhtiön henkilöstö on
tärkein voimavara strategian
toteuttamisessa eli ensiluokkaisen palvelun ja
asiakastyytyväisyyden varmistamisessa. Henkilöstön
osaaminen on keskeinen kilpailutekijä ja yhtiö haluaa
tukea henkilöstönsä asiantuntijuutta tarjoamalla koulutusta
ja urakehitysmahdollisuuksia. Henkilöstön rekrytoinnin ja
resursoinnin tavoitteena on varmistaa, että yhtiöllä on
käytössään operatiivisen toiminnan ja
liiketoimintastrategian tarpeisiin perustuva, laadullisesti ja
määrällisesti oikea henkilöstö.
Henkilöstölleen yhtiö
tarjoaa työpaikan, jossa henkilöstön on mahdollisuus
kehittää asiantuntijuuttaan koulutuksien kautta.
Henkilöstön sitouttamiseksi yhtiö tarjoaa monipuolisia
työsuhde-etuja sekä pitkän ja lyhyen aikavälin
kannustepalkkiojärjestelmiä.
Yhtiön toiminta on riippuvaista digitaalisen ympäristön ja
järjestelmien toimivuudesta. Pankkijärjestelmien
kehittäminen ja ylläpito on ulkoistettu yrityksille, joilla on
kokemusta tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden
kannalta kriittisistä järjestelmistä. Järjestelmien
suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuotantoympäristöjen
hallinnoinnissa noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia ja
alalla yleisesti tunnettuja k
äytäntöjä. Lisäksi järjestelmiä
auditoidaan ja testataan säännöllisesti ulkopuolisten
tietoturvayritysten toimesta. Yhtiön investointi ja
panostaminen tietoturvan ja häiriönsietokyvyn
kehittämiseen on jatkuvaa.
Kestävyys strategiassa
Kestävyyden sosiaalinen ulottuvuus näkyy yhtiön
strategiassa asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin
edistämisen kautta. Strategian mukaisesti yhtiö tavoittelee
ensiluokkaista asiakaspalvelukokemusta keskittymällä
keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan kehitettyihin ja
heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin, tuntemalla
asiakkaansa hyvin ja reagoimalla nopeasti asiakkaiden
muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa
laajan konttoriverkoston ja digitaalisten palvelukanavien
kautta. Nämä toimet tukevat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyviä kestävyysaiheita erityisesti tuotteiden ja
palveluiden saantiin liittyen.
Henkilöstö on keskeisessä asemassa yhtiön strategian
toteuttamisessa ja erinomaisen asiakaskokemuksen
tarjoamisessa. Strategian mukaisesti yhtiö pyrkii tukemaan
henkilöstönsä urakehitystä monipuolisten tehtävien ja
jatkuvan kehittymisen avulla. Henkilöstöön liittyvät
strategiset tavoitteet liittyvät keskeisesti omaan
työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin.
Hyvään hallintotapaan liittyvät kestävyysaiheet ovat
pankkiliiketoiminnan keskiössä. Lainmukainen ja eettinen
toiminta sekä asiakkaiden luottamus ovat toiminnan
perusedellytyksiä. Yhtiö keskittyy hallittuun kasvuun ja
kannattavuuteen vastuullisesti.
Yhtiön tavoitteena on integroida vastuullisuutta tiiviimmin
osaksi liiketoimintaa ja päätöksentekoa. Yksi ESG-
integroinnin osa-alueista on ilmastonmuutoksen hillintään
liittyvä siirtymäsuunnitelma, jossa yhtiö suunnittelee
toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
kannattavuus huomioiden. Siirtymäsuunnitelma on
yhtiössä työn alla, ja se on tavoitteena ottaa käyttöön
vuoden 2026 aikana. Yhtiö seuraa oman toimintansa
ilmastovaikutuksia päästölaskennalla säännöllisesti.
Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen, omaan
työvoimaan, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä
liiketoiminnan harjoittamiseen. Näillä kaikilla on yhteys
yhtiön strategiaan ja tarjottaviin palveluihin.
Kestävyysaiheisiin liittyvissä tuotteissa tai palveluissa ei
ole tapahtunut raportointikaudella merkittävää muutosta.
Kestävyyteen liittyvät tavoitteet
Yhtiö on asettanut useita tavoitteita kestävyysvaikutusten,
-riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan, jotka kuvataan
kestävyysraportilla kyseisten aiheiden yhteydessä. Lisäksi
yhtiö on sitoutunut tukemaan kaikkia YK:n kestävän
kehityksen tavoitteita, joista yhtiö on tunnistanut viisi
olennaisinta, joita yhtiö voi omalla toiminnallaan erityisesti
edistää. Nämä viisi tavoitetta ovat:
41
Tavoite 3:
ikäisille. Yhtiö panostaa asiakkaidensa hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen turvaamalla pankki- ja
rahoituspalveluiden saatavuuden taloudellisesti kestävällä
tavalla. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin lisäksi yhtiö
pyrkii edistämään myös henkistä terveyttä.
Tavoite 4:
koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Yhtiö
tukee työntekijöidensä urakehitystä jatkuvalla osaamisen
kehittämisellä ja koulutuksella. Lisäksi yhtiö edistää lasten
ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja olemalla mukana
erilaisissa taloustaitoja opettavissa ohjelmissa.
Tavoite 8:
talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä
työpaikkoja. Yhtiö edistää kestävää talouskasvua ja
tuottavaa työllisyyttä työllistämällä henkilöitä ympäri
Suomen sekä tarjoamalla harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.
Tavoite 9:
edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Yhtiö on
mukana rakentamassa kestävää infrastruktuuria sekä
edistämässä kestävää teollisuutta ja innovaatioita
toimimalla useiden eri yrittäjien kumppanina. Yhtiö haluaa
parantaa pienten yritysten asemaa ja mahdollisuuksia
markkinoilla.
Tavoite 17:
ja globaalia kumppanuutta. Yhtiö on mukana
vahvistamassa kestävän kehityksen toimeenpanoa
tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tähän
kuuluvat esimerkiksi oppilaitosyhteistyöt, palvelujen
täydentäminen yhteistyökumppaneiden tuotteilla sekä
asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö
asiakastilaisuuksissa.
Yhtiö pyrkii tukemaan kestävyyteen liittyviä tavoitteitaan
palvelu - ja tuotevalikoimallaan. Yhtiön ja Euroopan
investointirahaston (EIR) välinen sopimus tarjoaa pk-
yrityksille, taloyhtiöille ja kotitalouksille mahdollisuuden
saada vihreää siirtymää edistäviin kohteisiinsa lainaa
edullisemmilla ehdoilla. Kestävyyteen liittyvät tavoitteet
huomioidaan myös pankkikorteissa valmistamalla ne
sataprosenttisesti kierrätetystä muovista. Palveluiden
saatavuuden varmistamiseksi kattava konttoriverkosto,
laajat aukioloajat ja monipuoliset digitaaliset palvelut
mahdollistavat asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla.
Kestävyysraportin varmentajan lisäksi muu ulkopuolinen
taho ei ole validoinut kestävyysraportilla esitettyjä
mittareita, ellei mittarin yhteydessä ole todettu toisin.
Vertailukauden tiedot esitetään mittareiden yhteydessä
sulkeissa.
Arvoketju
Yhtiön arvoketjussa esitellään arvonmuodostukseen
liittyvät liiketoiminnan edellytyksenä olevat tekijät.
Arvoketjun alkupää kuvaa ulkoisia toimittajia, kumppaneita
ja sidosryhmiä, joilla on keskeinen rooli yhtiön
toiminnassa. Omistajat ja velkasijoittajat ovat osana
varainhankintaa ja ne odottavat toiminnalta hyvää
omistaja-arvoa ja riittävää tuottoa sijoitukselle. IT-
toimittajat tarjoavat toiminnalle välttämättömät järjestelmät
sekä tietojen säilytystä ja teknistä tukea. Yhtiö tekee
yhteistyötä kumppaneiden ja palveluntarjoajien kanssa
muun muassa konsultoinnin, oikeudellisten
asiantuntijapalveluiden, markkinoinnin, median,
postipalveluiden, kirjanpidon, rahakuljetusten sekä
toimitilojen ylläpitoon liittyen. Myös konsernin tytär-,
osakkuus- ja yhteisyritykset ovat osa yhtiön arvoketjua.
Viranomaiset ja sääntely tarjoavat perustan
pankkitoiminnan harjoittamiselle.
Yhtiön omien toimintojen alle arvoketjussa asettuu
henkilöstö. Yhtiössä työskentelee asiantuntijoita laajasti eri
tehtävissä; asiakastyössä konttoreissa sekä hallinnon
tehtävissä. Hallituksen ja johtoryhmän roolit ovat
arvoketjussa ke
skeisiä. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta
ja toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta
järjestämisestä. Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin,
jonka tehtävänä on yhtiön toiminnan kehittäminen ja
operatiivinen johtaminen. Konttorit, toimitilat ja työvälineet
tarjoavat henkilöstölle ja asiakkaille viihtyisät tilat tehdä
töitä ja asioida. Yhtiö tavoittelee hyvää hallintotapaa ja
eettistä liiketoimintaa läpi hankintaketjun ja ottaa
vastuullisuuden huomioon kumppaneiden hankinnassa.
Yhtiön arvoketjun loppupäässä on kuvattu arvonluonnin
loppukäyttäjät eli henkilö- ja yritysasiakkaat ja
vaikutuksenalaiset yhteisöt sekä rahoitettaviin asiakkaisiin
ja sijoituskohteiden toimintaan liittyvät luotto- ja
sijoitussalkku. Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilö-
ja yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut.
Asiakkaita tuetaan myös oman talouden hallinnassa.
Vaikutuksenalaisilla yhteisöillä viitataan loppukäyttäjiin,
jotka ovat yhteydessä yhtiön toimintaan esimerkiksi
42
alueellisten tapahtumien tai erilaisten taloustaitoja
opettavien ohjelmien kautta. Luotto- ja sijoitussalkku
aiheuttavat kestävyysvaikutuksia esimerkiksi rahoituksesta
syntyvien päästöjen kautta.
Rikkomus- ja väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen
tarkoitettua whistleblowing-kanavaa voi käyttää kuka
tahansa, jolloin se kattaa koko arvoketjun.
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
Yhtiön kuusi tärkeintä sidosryhmää ovat asiakkaat,
henkilöstö, viranomaiset, yhteistyökumppanit ja media
sekä omistajat ja sijoittajat. Viestintä näiden sidosryhmien
kanssa on säännöllistä, minkä lisäksi yhtiön toimintaa
kehitetään sidosryhmien näkemysten ja toiveiden
mukaisesti.
Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnetään kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa yhtiön omaan toimintaan
kuuluvien kyselyiden ja/tai työpajojen kautta.
Sidosryhmien kestävyyteen liittyvistä näkemyksistä
tiedotetaan hallinto-, johto- ja valvontamenetelmille osana
olennaisuusarvioinnin käsittelyitä.
Henkilöstö
Yhtiössä työskentelee noin 600 asiantuntijaa eri puolilla
Suomea. Yhtiö haluaa tarjota henkilöstölleen vakaan ja
houkuttelevan työpaikan, jossa on viihtyisää olla töissä.
Henkilöstön näkökulmat otetaan huomioon yhtiön
toiminnassa jatkuvassa vuoropuhelussa. Sisäinen
tiedottaminen perustuu avoimuuteen, luotettavuuteen sekä
riittävään ja tasapuoliseen tiedonsaantiin. Henkilöstön
valitsemat edustajat vaikuttavat henkilöstöön liittyvissä
asioissa ja ovat mukana vähintään neljännesvuosittain
kokoontuvassa yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jonka
osana toimivat myös työsuojelutoimikunta sekä
palkkatoimikunta. Myös johtoryhmän toimintaan osallistuu
henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.
Henkilöstön edustuksen tarkoitus yhtiön hallinnossa on
varmistaa, että työntekijöiden näkemykset ja tarpeet
otetaan huomioon päätöksenteossa.
Henkilöstön näkemyksiä kartoitetaan säännöllisesti
vuosittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä sekä
kuukausittain toteutettavilla työtyytyväisyyskyselyillä.
Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä
ja yhtiön toimintaan myös oman esihenkilön kanssa
käytyjen keskustelujen kautta sekä henkilöstölle
järjestetyissä tilaisuuksissa. Sisäisen
43
kehitysidealomakkeen kautta henkilöstön esittämät ideat
toiminnan kehittämisestä ohjataan eri aihealueista
vastaavien asiantuntijoiden käsiteltäväksi.
Raportointikaudella henkilöstön kokemuksia yhtiön
sisäisistä prosesseista on kartoitettu kyselyllä. Kyselyiden,
keskusteluiden ja kehitysideoiden tuloksia käytetään
yhtiön toiminnan ja esihenkilötyön kehittämisessä.
Vuosittainen henkilöstökysely sisältää vastuullisuuteen
liittyviä kysymyksiä, joiden tuloksia käytetään
vastuullisuustyön kehittämisessä ja kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa. Vuoden 2025
henkilöstökyselyn mukaan henkilöstölle tärkeimpiä
vastuullisuusnäkökulmia ovat henkilöstön hyvinvointi ja
turvallisuus, henkilöstön yhdenvertainen kohtelu sekä
asiakkaan tukeminen ja opastaminen oman talouden
hallinnassa. Henkilöstökyselyn tulokset, mukaan lukien
henkilöstön kestävyysaiheisiin liittyvät näkemykset,
käsitellään johtoryhmässä ja hallituksessa.
Asiakkaat
Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilö- ja
yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut. Yhtiön
strateginen tavoite on olla tyytyväisten asiakkaiden pankki,
josta asiakas saa henkilökohtaista palvelua.
Asiakaspalautteen antamiselle tarjotaan useita eri kanavia
asiakkaita kuullaan vuosittain toteutettavassa
asiakaskyselyssä. Saadun palautteen perusteella
toimintaa halutaan kehittää vastaamaan asiakkaiden
tarpeisiin. Asiakaskyselyn vastuullisuusosion tuloksia
hyödynnetään vastuullisuustyön kehittämisessä sekä
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Vuoden 2025
asiakaskyselyn mukaan asiakkaille tärkeimmät
vastuullisuusnäkökulmat ovat palveluiden jatkuvuus sekä
saatavuus konttoreissa ja digikanavissa, asiakkaan
hyvinvointi ja turvallisuus sekä eettisesti kestävä ja
lainmukainen toiminta, mukaan lukien korruption ja
lahjonnan ehkäisy.
Yhteistyökumppanit ja media
Yhtiö tekee yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden,
alihankkijoiden ja median kanssa. Yhtiö pitää tärkeänä
turvallista kumppanuutta, jossa arvomaailmat ovat
yhtenevät. Median kanssa pyritään avoimeen viestintään
ja aktiiviseen vuoropuheluun. Median kanssa tavoitteena
on proaktiivinen vuorovaikutus ja median esittämiin
kysymyksiin vastataan siltä osin kuin esimerkiksi
pankkisalaisuus ei sitä estä. Yhtiö seuraa aktiivisesti
mediaosumia ja tiedottaa yhtiön ajankohtaisista asioista.
Finanssiala ry:n kannanmuodostusverkoston kautta
käydään vuoropuhelua toimialan sisällä ja keskustellaan
muun muassa ajankohtaisista vastuullisuuskysymyksistä.
Viranomaiset
Viranomaiset odottavat yhtiöltä lakien ja vaatimusten
noudattamista sekä muutoksiin reagoimista.
Vuorovaikutus viranomaisten kanssa on säännöllistä ja
jatkuvaa. Käytännössä se tarkoittaa yhteydenpitoa ja
vuoropuhelua esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse ja
palavereissa. Vuoropuhelun tarkoitus on varmistua siitä,
että yhtiö noudattaa sitä velvoittavaa sääntelyä ja
viranomaisohjeita. Yhtiö tekee kehittämistoimia
viranomaiselta saatujen havaintojen perusteella sovitussa
ajassa sekä sääntelyn vaatimusten mukaisesti.
Omistajat ja sijoittajat
Vuonna 2018 yhtiö listautui Nasdaq Helsingin pörssin
päälistalle, minkä ansiosta yhtiöllä on nyt yli 10 000
osakkeenomistajaa. Noin 75 % yhtiön osakkeista kuuluu
voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Yhtiön toiminnan
tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jotka
voivat osallistua yhtiön toimintaan yhtiökokousten kautta ja
käyttää siellä äänioikeuttaan. Yhtiökokous on yhtiön ylin
päätöksentekoelin .
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa (SBM-3)
Liiketoiminnan ja sidosryhmien kannalta olennaisia
kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia on
tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin avulla.
Olennaisuusarvioinnin tulos määrittää kestävyysraportin
sisällön rajaamalla raportointivelvoitteen olennaisiin
kestävyysaiheisiin sekä ohjaa kestävyyttä koskevaa
päätöksentekoa ja toimenpiteitä yhtiölle
merkityksellisimpiin kohteisiin. Olennaisuusarvioinnin
perusteella yhtiölle olennaiset kestävyysaiheet ovat:
E1 Ilmastonmuutos
●
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
●
Ilmastonmuutoksen hillintä
●
Energia
S1 Oma työvoima
●
Työ - ja yksityiselämän tasapaino
●
Terveys ja turvallisuus
44
●
Koulutus ja taitojen kehittäminen
●
Yksityisyys
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
●
Yksityisyys
●
Laadukkaiden tietojen saatavuus
●
Tuotteiden ja palveluiden saanti
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
●
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen, mukaan lukien koulutus
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena
saadut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä tiedot niiden hallinnasta esitetään kestävyysraportilla
vastaavien aihekohtaisten tietojen yhteydessä.
Olennaiset positiiviset vaikutukset ovat seurausta yhtiön
strategiasta ja liiketoimintamallista. Negatiiviset
vaikutukset eivät ole seurausta yhtiön strategiasta, mutta
ne huomioidaan yhtiön päätöksenteossa. Vaikutuksia voi
syntyä sekä oman toiminnan että liikesuhteiden kautta.
Kaikki olennaiset vaikutukset kohdistuvat sekä lyhyelle,
keskipitkälle että pitkälle aikavälille.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät
aiheuta merkittävää muutosta yhtiön liiketoimintamalliin.
Kuitenkin muutoksia toimintaan suunnitellaan
tunnistettujen riskien ja negatiivisten vaikutusten
vähentämiseksi. Esimerkiksi siirtymäsuunnitelma
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on yhtiössä
työn alla. Toimintaan liittyvät kestävyysaiheet otetaan
huomioon strategisessa suunnittelussa.
Olennaiset riskit ja mahdollisuudet eivät ole aiheuttaneet
raportointikaudella olennaisia taloudellisia vaikutuksia.
Yhtiö ei ole tunnistanut olennaisia riskejä tai
mahdollisuuksia, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että
asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin
omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehdään
seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu.
Yhtiö arvioi, että matala organisaatiorakenne, joka
mahdollistaa ketterän päätöksenteon strategiaan ja
liiketoimintamalliin liittyvissä asioissa, lisää yhtiön
resilienssiä olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyen. Yhtiön ilmastonmuutokseen
liittyvä resilienssianalyysi on kuvattu osiossa E1 ESRS 2
SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus.
Olennaisuuden arvioinnin tuloksissa tapahtuneet
muutokset edelliseen kauteen verrattuna liittyvät
systemaattisempaan tiedon esittämistapaan ja
olennaisuuden arviointiin. Aiemman raportointikauden
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan edelleen
yhtiön toiminnassa, mutta niiden olennaisuutta on arvioitu
uudelleen. Esimerkiksi aiemmalla raportointikaudella
ilmoitettujen sosiaalisten riskien olennaisuutta on
tarkasteltu uudelleen. Osa aiemman raportointikauden
vaikutuksista ja mahdollisuuksista on tunnistettu kuvaavan
paremmin tiettyjen vaikutuksien hallintakeinoja, jolloin
tällaisia aiheita on yhdistetty ja siirretty raportointikauden
aikana tehtyjen toimien alle. Lisäksi olennaisuuden
arvioinnissa on huomioitu yhtiötä velvoittava lainsäädäntö,
eikä sen noudattamista esitetä enää positiivisena
vaikutuksena, mikäli yhtiö ei aseta toiminnalleen
lainsäädäntöä tiukempia vaatimuksia. Näistä syistä
olennaiseksi tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ovat viime raportointikauteen verrattuna
vähentyneet. Kaikki tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten
piiriin.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista (IRO-1)
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi toteutettiin
ensimmäistä kertaa vuoden 2024 kestävyysraportin
tarpeisiin. Ensimmäisen arvioinnin tuloksia on käytetty
tällä raportointikaudella tehdyn olennaisuusarvioinnin
päivityksen lähtökohtana. Päivityksessä viime
raportointikaudella olennaiseksi tunnistettujen vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta on arvioitu
uudelleen ja lisäksi on kartoitettu uusia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia.
Olennaisuusanalyysin päivitys on toteutettu
kestävyysaihekohtaisissa työpajoissa, joihin on
osallistunut sisäisiä asiantuntijasidosryhmiä organisaation
eri osista. Osallistujat on valittu heidän vastuualueidensa
ja niihin liittyvien kestävyysteemojen mukaisesti.
Henkilöstöä koskevien kestävyysaiheiden käsittelyyn on
45
lisäksi osallistunut henkilöstön keskuudestaan valitsemat
työsuojeluvaltuutetut, jotka toimivat henkilöstön edustajina
työsuojeluasioissa. Henkilöstö- ja asiakassidosryhmiä on
kuultu huomioimalla arvioinnissa uusimpien asiakas- ja
henkilöstökyselyiden vastuullisuusosioiden tulokset.
Johtoryhmän jäsenet ovat osallistuneet olennaisuuden
arviointiin kestävyysaihekohtaisissa työpajoissa omien
vastuualueidensa mukaisesti. Aihekohtaisten työpajojen
jälkeen kaikki olennaiseksi tunnistetut kestävyysaiheet on
käsitelty johtoryhmän työpajassa, jossa johtoryhmä on
kommentoinut olennaisuusanalyysin tuloksia ennen
varsianista hyväksymismenettelyä toimielimissä. Valmis
olennaisuusanalyysin lopputulos on hyväksytty erillisessä
johtoryhmän kokouksessa sekä tarkastusvaliokunnassa ja
hallituksessa. Olennaisuusarvioinnin päivitystyössä on
konsultoitu ulkopuolista neuvonantajaa.
Olennaisuuden arviointimenetelmä
Prosessi olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -
mahdollisuuksien määrittämiseksi jakaantuu niiden
kartoittamiseen sekä niiden olennaisuuden
määrittämiseen. Arvioinnissa huomioidaan molemmat
kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulmat: yhtiön
vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön (vaikutusten
olennaisuus) sekä yhteiskunnasta ja ympäristöstä
kumpuavat yhtiöön vaikuttavat taloudelliset riskit ja
mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus). Arvioinnissa
huomioidaan sekä omasta toiminnasta että arvoketjusta
syntyvät vaikutukset. Arvioinnissa hyödynnetään ESRS 1 -
standardin määrittämiä aikahorisontteja.
Toimiala - ja maantieteellisten kestävyysvaikutusten
kartoittamiseen on hyödynnetty myös SASB-standardeja
(Sustainability Accounting Standards Board). Yhtiön
luotto- ja sijoitussalkun kestävyysvaikutukset on kartoitettu
käyttäen salkkujen omistuksien toimialajakoa ja toimialaa
vastaavia SASB-standardin mukaisia
kestävyysvaikutuksia.
Vaikutusten olennaisuutta ja taloudellista olennaisuutta
arvioidaan erilaisin laadullisin menetelmin.
olennaisuudessa olennaisuus muodostuu vaikutuksen
laaja-alaisuudesta, mittakaavasta ja korjaamattomasta
luonteesta, joita arvioidaan asteikolla 0–5. Laaja-alaisuus
kuvaa, miten laajalle vaikutus ulottuu ympäristössä tai
kuinka moneen ihmiseen vaikutus ulottuu. Mittakaava
kuvaa vaikutuksen voimakkuutta. Negatiivisten
vaikutusten osalta huomioitava korjaamaton luonne kuvaa,
missä määrin negatiivisia vaikutuksia voidaan korjata. Sen
lisäksi arvioidaan vaikutusten toteutumisen
todennäköisyyttä asteikolla 0–1. Pisteytyksen arvot
noudattavat EFRAG:n Double Materiality Quidance -
ohjeistuksen mukaisia jaotteluperusteita.
Vaikutuksia on kartoitettu kattavasti yhtiön koko
liiketoiminnan näkökulmasta. Vaikutusten kartoituksen
yhteydessä on tunnistettu, liittyykö vaikutus yhtiön omaan
toimintaan vai sen arvoketjuun. Lisäksi on tunnistettu,
onko kyseessä tosiasiallinen vai mahdollinen vaikutus ja
syntyykö siitä vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä vai pitkällä
aikavälillä ESRS 1-standardin määrittämien
aikahorisonttien mukaisesti. Riskit ja mahdollisuudet voivat
aiheutua vaikutuksien kautta, mutta niitä voi syntyä myös
vaikutuksista riippumatta.
Tosiasiallisten negatiivisten vaikutusten olennaisuuden
pisteytys lasketaan laaja-alaisuuden, mittakaavan ja
korjaamattoman luonteen summana. Mahdollisten
vaikutusten pisteytys lasketaan kertomalla laaja-
alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen
summa vaikutuksen toteutumisen todennäköisyydellä.
Negatiiviset vaikutukset pisteytetään näin välille 0–15. Jos
laskennasta saatu arvo on 8 tai suurempi, kestävyysaihe
on yhtiölle olennainen. Korjaamatonta luonnetta ei oteta
huomioon laskettaessa pisteytystä positiiviselle
vaikutukselle, jolloin kestävyysaihe pisteytetään välille 0–
10, ja kestävyysaihe on olennainen, jos sen arvo on 5 tai
suurempi. Tunnistettaessa mahdollisia
ihmisoikeusvaikutuksia vaikutuksen vakavuutta on
painotettu todennäköisyyden yli arvioimalla
todennäköisyydeksi aina 1 eli 100 %, ettei mahdollinen
vakavaksi arvioitu vaikutus näyttäytyisi arviossa
epäolennaisena pienen todennäköisyyden takia.
Taloudellisessa olennaisuudessa arvioidaan
kestävyysseikkoihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien
olennaisuutta niiden esiintymisen todennäköisyyden ja
taloudellisten vaikutusten mahdollisen suuruuden
perusteella. Riskien ja mahdollisuuksien suuruutta eli
taloudellista vaikutusta arvioidaan asteikolla 0–15. Lisäksi
arvioidaan riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten
vaikutusten realisoitumisen todennäköisyyttä asteikolla
0–1. Taloudellinen olennaisuus lasketaan kertomalla
taloudellisen vaikutuksen suuruus sen realisoitumisen
todennäköisyydellä. Mikäli arvo on 8 tai enemmän, riski tai
mahdollisuus on olennainen. Taloudellisen olennaisuuden
46
lopputulosta voidaan havainnollistaa vertaamalla sitä
yhtiön liiketoiminnan tuottoihin olennaisuuden arvon
mukaisilla kertoimilla.
Verrattuna aiempaan raportointikauteen taloudellisen
vaikutuksen suuruuden arviointiasteikkoa on päivitetty
vastaamaan paremmin riskikartoitusprosessin
olennaisuuden arviointirajoja, joita on myös päivitetty
ensimmäisen kaksoisolennaisuusanalyysin jälkeen.
Muutoksella ei ole vaikutusta olennaisuusanalyysin
tuloksien vertailtavuuteen raportointikausien välillä.
Riskien tunnistamisprosessi
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lisäksi
kestävyyteen liittyviä riskejä on arvioitu Euroopan
pankkiviranomaisen ohjeeseen (EBA/GL/2025/01)
perustuvalla ESG-riskien olennaisuusanalyysilla.
Olennaisuusanalyysi toteutettiin kolmessa vaiheessa,
joista ensimmäisessä analysoitiin yhtiön
liiketoimintaympäristöä mahdollisien ESG-ilmiöiden ja -
riskien tunnistamiseksi huomioiden keskeiset riskiluokat ja
liiketoimintasegmentit. Seuraavassa vaiheessa
tunnistettuja mahdollisia ESG-riskejä analysoitiin
laadullisin menetelmin, jonka jälkeen merkittävimpien
riskien taloudellisia vaikutuksia analysoitiin määrillisellä
analyysilla. ESG-riskien suhteuttamiseksi muihin riskeihin
EBA:n ohjeen mukaisesti tunnistettujen ESG-riskien
olennaisuus arvioitiin yhtiön riskikartoitusprosessin
menetelmin. ESG-riskien olennaisuusanalyysin lopputulos
on käsitelty johtoryhmässä ja riskivaliokunnassa. Hallitus
on käsitellyt tuloksen riskikartoitusprosessin tuloksien
yhteydessä.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvio ja EBA:n ohjeeseen
perustuva ESG-riskien olennaisuusarvio perustuvat
erilaisiin menetelmiin ja lopputulokset täydentävät toisiaan.
ESG-riskien olennaisuusarvioissa tunnistetut
merkittävimmät riskit on sisällytetty kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuihin
ilmastonmuutokseen liittyviin siirtymäriskeihin.
Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja
sisäistä valvontaa. Yhtiön riskienhallinnan toiminnan
viitekehys perustuu kolmen puolustuslinjan
periaatteeseen:
1. Puolustuslinja: Pankin henkilökunta. Koko pankin
henkilökunnan, niin asiakasrajapinta kuin muissakin
tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään
noudatettava pankin toimintaohjeita ja riskienhallinnan
periaatteita.
2. Puolustuslinja: Riskienhallinta ja compliance-toiminto.
Riskienvalvontatoiminto valvoo ja varmistaa, että pankin
toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja.
Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että
toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-
toiminto valvoo säännösten noudattamista.
3. Puolustuslinja: Sisäinen tarkastus. Sisäisen tarkastus
arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,
toimivuutta ja tehokkuutta pankin eri yksiköissä,
toiminnoissa ja tytäryhtiöissä
Pankin riskienhallintastrategiassa määritellään
riskienvalvonnalliset periaatteet ja menettelytavat muun
muassa riskien tunnistamiselle, riskinottohalukkuudelle,
riskinkantokyvylle ja muille hallinnollisille menettelyille.
Hallinnollisilla menettelyillä tarkoitetaan esimerkiksi
riskilajikohtaisia kontrolleja ja kontrollien tulosten
raportoimista ja komiteakäsittelyä.
Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että pankin
liiketoiminnasta aiheutuvat olennaiset riskit tunnistetaan,
arvioidaan ja ohjataan hyväksytylle tasolle ja että riskejä
seurataan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista
sekä komitea- ja valiokuntatyöskentelyä. Hallitus vahvistaa
riskienvalvontatoiminnon toimintaperiaatteet vuosittain ja
toiminto raportoi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle
toiminnastaan säännöllisesti. Yhtiössä ylläpidetään ja
kehitetään riskienvalvonnan menettelytapoja sen
varmistamiseksi, että myös kaikki uudet, olennaiset mutta
aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat
riskienvalvonnan ja tunnistamisen piiriin.
Riskienvalvontatoiminto toteuttaa
riskienhallintastrategiassa asetetun riskitaksonomian
mukaisen riskikartoituksen vähintään kerran vuodessa.
Riskikartoituksen tarkoituksena on muodostaa yhtiön koko
riskiavaruuden kattava yleiskuva yhtiön riskiasemasta ja
sen kehittymisestä, ja siten auttaa johtoryhmää ja
hallitusta tunnistamaan, mitkä ovat todennäköisimmät ja
mahdollisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät pankin riskit.
Olennaisiksi tunnistetut ESG-riskit sisällytetään yhtiön
pääriskilajeja koskeviin riskistrategioihin. Pääriskilajeja
ovat liiketoimintariski, luottoriski, markkinariski,
likviditeettiriski ja operatiiviset riskit. Riskejä seurataan,
47
hallitaan ja niistä raportoidaan riskienhallintastrategian ja
riskienvalvonnan prosessit työohjeen mukaisesti.
Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Ympäristöön liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia on kartoitettu ESRS-standardien
mukaisella kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnilla
sekä EBA:n ohjeeseen perustuvalla ESG-riskien
olennaisuusanalyysilla aiemmin kuvattujen menetelmien
mukaisesti. Ympäristöriskit ovat mukana SASB-
standardien avulla tehdyssä luotto- ja sijoitussalkun
kartoituksessa. Ilmasto- ja ympäristöriskit ovat myös
osana yhtiön säännöllistä riskikartoitusta. Arvioinnissa on
huomioitu yhtiön oma toiminta, toimiala, sijainti ja
liiketoimintamalli sekä arvoketjun toiminta mukaan lukien
yhtiön rahoittama toiminta sekä sijoitussalkku.
EBA:n ohjeeseen perustuvan ESG-riskien
olennaisuusanalyysin lähtökohtana on toteutettu
liiketoimintaympäristöanalyysi, jossa
liiketoimintaympäristöön vaikuttavia ilmiöitä on tarkasteltu
kestävyyden näkökulmasta. Näitä ilmiöitä ovat
kilpailuympäristö, sääntely, teknologia, geopolitiikka,
makrotalous, sosiaaliset ja hallinnolliset ilmiöt, fyysiset
riskit sekä biodiversiteetti. Lisäksi on tarkasteltu ESG-
riskien vaikutuksia sektorikohtaisesti toimialoihin, jotka
heijastuvat pankkiliiketoimintaan asiakkaiden kautta.
Analyysit sisältävät sekä siirtymäriskien että akuuttien ja
kroonisten fyysisten riskien tarkastelua.
Liiketoimintaympäristöanalyysin pohjalta on laadittu
alustava lista mahdollisista ESG-riskeistä, joista olennaiset
on tunnistettu ensin laadullisin ja lopulta määrällisin
jatkoanalyysein.
Fyysisten riskien osalta on arvioitu vakuuksien alueellisia
keskittymiä fyysisille riskeille alttiille alueille ja huomioitu
eri lähteisiin perustuvia arvioita mahdollisista vahinkojen
määristä sektoreittain ja kansallisella tasolla Suomessa.
Fyysisten riskien olennaisuutta on arvioitu tarkastelemalla
niitä RCP skenaarioissa 4.5 ja 8.5. Fyysisten riskien
vahinkojen määrä arvioidaan maltilliseksi Suomessa nyt ja
tulevaisuudessa, mikä vuoksi fyysisten riskien olennaisuus
ei ole merkittävä. Tästä huolimatta tulvariski todettiin
seurattavaksi aiheeksi, jolloin se määriteltiin olennaiseksi
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.
Laadullisen analyysin pohjalta tunnistettiin kolme
merkittävintä riskiä, jotka siirrettiin määrälliseen
taloudellisten vaikutusten jatkoanalyysiin. Merkittävimmät
riskit ovat siirtymäriskejä. Määrällisessä analyysissa
riskejä tarkasteltiin eri aikaväleillä erilaisissa
ilmastoskenaarioissa. Skenaarioanalyysissa on arvioitu
vastapuolen taloudellisten kustannusten muutosta
lähtötilanteeseen verrattuna NGFS skenaarioilla Current
Policies, Nationally Determined Contributions (NDC) ja
Net Zero 2050. Arvioinnissa tunnistettiin, että tulevalla
energiatehokkuusdirektiivillä voi olla vaikutuksia
vakuuksien arvoon sekä lainanottajien maksukykyyn.
Lisäksi vihreä siirtymä ja päästöpolitiikka voivat aiheuttaa
sopeutumiskustannuksia tai -rajoitteita eri sektoreille ja
energiakustannusten nousu voi heikentää kotitalouksien ja
energiaintensiivisillä aloilla toimivien yritysten
maksukykyä. Nämä ilmiöt voivat aiheuttaa yhtiölle
luottoriskiä ja liiketoimintamalliin liittyvää riskiä.
Kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia kartoitetaan päästölaskennalla, joka
esitellään osiossa E1-6.
Yhtiö harjoittaa vähittäispankkitoimintaa Suomessa, joten
yhtiön oma toiminta ei liity merkittävään vedenottoon,
luonnon resurssien hyödyntämiseen esimerkiksi
kaivostoiminnan kautta tai elinympäristöjen
heikentämiseen maa- tai metsätalouden tai rakentamisen
kautta. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Suomessa
kaupunkimaisissa ympäristöissä toimisto- ja
liiketilakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Yhtiön omasta
toiminnasta syntyvä jätemäärä on arvioitu suuruudeltaan
epäolennaiseksi eikä toiminnasta synny vaarallista jätettä.
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimia
ole todettu olevan tarpeen tehdä. Yhtiö ei ole järjestänyt
erillisiä kuulemisia vaikutuksen kohteena olevien
yhteisöjen kanssa.
Ympäristöön liittyvistä ESRS-standardeista olennaiseksi
todettiin E1 Ilmastonmuutos. Epäolennaiseksi todettiin
standardit E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Yhtiöllä ei ole tilinpäätöksessään kriittisiä ilmastoon liittyviä
oletuksia, joilla voisi olla yhteyttä käytettyihin
ilmastoskenaarioihin.
Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Luettelo kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
perusteella raportoiduista tiedonantovaatimuksista
48
esitetään kestävyysraportin sisällysluettelossa. Olennaiset
tiedonantovaatimukset ja tietopisteet on tunnistettu
käyttämällä ESRS 1 Lisäys E:n vuokaaviota annettavien
ESRS-tietojen esittämisestä. Alla oleva taulukko on
luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja
aihekohtaisten standardien tietopisteistä.
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta
35
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
35
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta
38
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
88
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
epäolennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta
90
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
91
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta
91
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
91
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
93
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta
91
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta
epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski
66 kohdan c alakohta
siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta
siirtymäsäännös
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR -asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulut us kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoima-tapausten riski 14 kohdan g alakohta
epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
101
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 21 kohta
101
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
epäolennainen
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
102
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
103
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta
108
49
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
108
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta
109
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta
109
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
109
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
109
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
epäolennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta
epäolennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
epäolennainen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden
tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16
111
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
111
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
114
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
115
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta
116
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
117
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta
117
50
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
EU:n taksonomia-asetuksessa (EU) 2020/852
määritellään ympäristön kannalta kestävä taloudellinen
toiminta. Sääntelyn edellyttämillä lomakkeilla raportoidaan
taksonomiakelpoisuus ja taksonomianmukaisuus kunkin
ilmastotavoitteen osalta. Keskeinen tulosindikaattori Green
Asset Ratio (GAR-osuus) kuvastaa yhtiön
taksonomianmukaisten vastuiden osuutta yhtiön
kokonaisvaroista. Yhtiö arvioi taksonomiaosuuksia
vastapuolen julkisesti raportoimien taksonomiatietojen
perusteella. Tiedot on kerätty vastapuolen tilikautta 2024
koskevista raporteista. Kotitalouksille ja paikallishallinnoille
myönnettyjen lainojen taksonomiaosuuksia arvioidaan
asetuksen edellyttämin kriteerein.
Komission delegoitu asetus (EU) 2026/73 antaa
mahdollisuuden soveltaa tilikauden 2025
kestävyysraportoinnissa vuoden 2024
kestävyysraportoinnissa sovellettua EU-
taksonomiasääntelyä kattaen asetukset (EU) 2021/2139,
(EU) 2022/1214, (EU) 2023/2486 ja (EU) 2023/2485.
Tilikauden 2025 taksonomiaraportoinnissa on käytetty tätä
mahdollisuutta.
GAR-osuuden laskennassa huomioon otetut omaisuuserät
kattavat 97,3 (97,3) % yhtiön kokonaisvaroista.
Raportointikauden 2025 lopussa liikevaihtoon perustuen
yhtiöllä on taksonomiakelpoisia vastuita 37,7 (37,8) % ja
0,04 (0,1) % täyttää taksonomianmukaisuuden kriteerit.
Pääomamenoihin perustuen vastaavat osuudet ovat 37,7
(37,8) % ja 0,05 (0,1) %. Yhtiön NFRD (Non-Financial
Reporting Directive) -alaisiin yrityksiin liittyvät vastuut ovat
pääasiallisesti sijoitussalkun omaisuuseriä, sillä yhtiön
yritysasiakasliike toiminta kohdistuu pk-sektorille.
Kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen
taksonomianmukaisuuden arvioinnissa ja seurannassa
käytetään kohteelle myönnettyä energialuokkaa. Lisäksi
huomioidaan lainaan kohdistuvat merkittävät fyysiset riskit.
Kohde, joka täyttää ilmastonmuutoksen hillinnän
merkittävän edistämisen kriteerit eikä siihen kohdistu
merkittävää tulvariskiä, otetaan huomioon mukaisuuden
laskennassa. Yhtiö ei raportoi taksonomianmukaisuuden
osuutta kotitalouksille myönnetyistä asuinvakuudellisista
lainoista, sillä tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa fyysisten
riskien kohdistumisesta yksittäisille kohteille.
Kotitalouksille myönnettyjen rakennusten
perusparannuslainojen ja autolainojen kelpoisuuden ja
mukaisuuden arvioimiseksi ei ole tällä hetkellä
käytettävissä riittävästi tietoja, minkä vuoksi yhtiö ei
raporto i edellä mainittuja tietoja kyseisistä omaisuuseristä.
Yhtiön raportoimat taksonomianmukaiset toiminnot liittyvät
vieraan pääoman ehtoisiin omaisuuseriin sijoitussalkussa.
Yhtiöllä ei toistaiseksi ole taksonomianmukaisuudelle
asetettuja tavoitteita. Taksonomianmukaisten toimintojen
luonteessa tai tavoitteissa ei ole tapahtunut merkittäviä
muutoksia edellisiin raportointikausiin verrattuna.
Yhtiön toiminnassa ja sen kehittämisessä otetaan
huomioon liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset
ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan ja sidosryhmiin
arvioidaan jatkuvasti. Vastuullisuus huomioidaan yhtiön
toimintaa ohjaavassa strategiassa, liiketapaohjeessa ja
politiikoissa.
Luottopolitiikan mukaan yhtiö ei rahoita
ympäristölle vahingollisia hankkeita, eettisesti ja
moraalisesti kiistanalaista toimintaa tai kansallisen lain
vastaista toimintaa.
51
0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti
Ympäristön kannalta
kestävät omaisuuserät
yhteensä (****)
Miljoonaa euroa
Ympäristön
kannalta kestävät
omaisuuserät
yhteensä (*****)
Miljoonaa euroa
Keskeinen
tulosindikaattori
(****)
Keskeinen
tulosindikaattori
(*****)
Prosenttiosuus
(kaikista
omaisuuseristä)
(***)
GAR-osuuden osoittajasta
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 2
ja 3 kohta sekä liitteessä V
oleva 1.1.2 jakso)
GAR-osuuden nimittäjästä
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 1
kohta ja liitteessä V oleva
1.2.4 jakso)
Pääasiallinen
keskeinen
tulosindikaattori
Lainakannan vihreiden
omaisuuserien osuus
(GAR-osuus)
3,2
3,6
0,0 %
0,0 %
97,3 %
44,1 %
2,7 %
Ympäristön kannalta
kestävät toiminnot
yhteensä (****)
Miljoonaa euroa
Ympäristön
kannalta kestävät
toiminnot
yhteensä (*****)
Miljoonaa euroa
Keskeinen
tulosindikaattori
(****)
Keskeinen
tulosindikaattori
(*****)
Prosenttiosuus
(kaikista
omaisuuseristä)
GAR-osuuden osoittajasta
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 2
ja 3 kohta sekä liitteessä V
oleva 1.1.2 jakso)
GAR-osuuden nimittäjästä
pois jätettyjen
omaisuuserien
prosenttiosuus (7 artiklan 1
kohta ja liitteessä V oleva
1.2.4 jakso)
Täydentävät keskeiset
tulosindikaattorit
GAR-osuus (lainavirta)
0,0
0,0
0,0 %
0,0 %
96,6 %
30,6 %
3,4 %
Kaupankäyntivarasto(*)
-
-
-
-
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
Palkkiotuotot(**)
*Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä
** Palkkiotuotot muista palveluista kuin luotonanannosta ja hoidettavina olevista varoista
Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset käytetystä menetelmästä.
*** Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista
**** Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella
***** Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luotonannon osalta käytetään liikevaihtoindik aattoria
Huomautus 1: Taulukoissa olevia vihreäksi värjättyjä soluja ei raportoida.
Huomautus 2: Taulukoissa luvut raportoidaan miljoonina euroina. Mikäli tulos on alle 500 000 euroa, se pyöristyy taulukossa luvuksi nolla. Taulukoissa viiva tarkoittaa, että tulos on nolla euroa.
52
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa euroa
31. joulukuuta 2025
Yhteen-
laskettu
brutto-
määräinen
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
4 063
2 797
3
0
2
0
0
0
-
-
-
-
-
-
1
0
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 801
3
0
2
0
2
Rahoitusalan yritykset
105
8
1
0
0
0
0
0
-
-
-
-
-
-
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
1
0
0
0
3
Luottolaitokset
105
8
1
0
0
0
0
0
-
-
-
-
-
-
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
1
0
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
105
8
1
0
0
0
0
0
-
-
-
-
-
-
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
1
0
0
0
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
53
16
joista vakuutusyhtiöitä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
10
3
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
21
Luotot
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
0
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
10
3
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
3 934
2 785
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 785
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3 341
2 785
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 785
-
-
-
-
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
101
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista
moottoriajoneuvolainoja
10
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen
rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla saadut vakuudet:
asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-
osuuden laskennassa pois
osoittajasta (muttei nimittäjästä)
3 369
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan yritykset ja muut
kuin rahoitusalan yritykset
2 148
34
Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan
yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä),
joihin ei sovelleta muiden kuin
taloudellisten tietojen raportointia
koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2 082
35
Luotot
1 942
36
joista
liikekiinteistövakuudellisia
lainoja
545
54
37
joista rakennusten
perusparannuslainoja
16
38
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
119
39
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
20
40
EU:n ulkopuolisten maiden
vastapuolet, joihin ei sovelleta
muiden kuin taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
66
41
Luotot
-
42
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
63
43
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
55
45
Vaadittaessa maksettavat
pankkien väliset lainat
103
46
Käteisvarat ja niihin liittyvät varat
941
47
Muut varojen luokat (esim.
liikearvo, hyödykkeet jne.)
122
48
GAR-osuuteen sisältyvät
omaisuuserät yhteensä
7 432
2 797
3
0
2
0
0
0
-
-
-
-
-
-
1
0
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 801
3
0
2
0
49
Muut omaisuuserät, joita ei oteta
huomioon GAR-osuuden laskennassa
205
50
Saamiset valtioilta
130
51
Saamiset keskuspankeilta
75
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7 637
2 797
3
0
2
0
0
0
-
-
-
-
-
-
1
0
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 801
3
0
2
0
Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista vieraan pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista oman pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa euroa
31. joulukuuta 2024
Yhteen-
laskettu
brutto-
määräinen
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin
aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
4 283
2 877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 881
4
1
3
0
2
Rahoitusalan yritykset
125
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
3
Luottolaitokset
125
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
123
13
1
1
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
1
1
0
0
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut rahoituslaitokset
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
16
joista vakuutusyhtiöitä
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
15
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
21
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
15
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
4 129
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3 473
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
104
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista
moottoriajoneuvolainoja
8
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen
rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla saadut vakuudet:
asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-
osuuden laskennassa pois
osoittajasta (muttei nimittäjästä)
3 337
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan yritykset ja muut
kuin rahoitusalan yritykset
2 477
34
Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan
yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä),
joihin ei sovelleta muiden kuin
taloudellisten tietojen raportointia
koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2 420
35
Luotot
2 287
36
joista
liikekiinteistövakuudellisia
lainoja
698
57
37
joista rakennusten
perusparannuslainoja
19
38
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
105
39
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
27
40
EU:n ulkopuolisten maiden
vastapuolet, joihin ei sovelleta
muiden kuin taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
57
41
Luotot
-
42
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
54
43
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
79
45
Vaadittaessa maksettavat
pankkien väliset lainat
283
46
Käteisvarat ja niihin liittyvät varat
396
47
Muut varojen luokat (esim.
liikearvo, hyödykkeet jne.)
102
48
GAR-osuuteen sisältyvät
omaisuuserät yhteensä
7 620
2 877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 881
4
1
3
0
49
Muut omaisuuserät, joita ei oteta
huomioon GAR-osuuden laskennassa
212
50
Saamiset valtioilta
147
51
Saamiset keskuspankeilta
65
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7 832
2 877
4
1
3
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
2 881
4
1
3
0
Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista vieraan pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista oman pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
58
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa euroa
31. joulukuuta 2025
Yhteen-
laskettu
brutto-
määräinen
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
4 063
2 798
4
0
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 801
4
0
2
0
2
Rahoitusalan yritykset
105
9
1
0
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
1
0
0
0
3
Luottolaitokset
105
9
1
0
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
1
0
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
105
9
1
0
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
1
0
0
0
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
59
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyhtiöitä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
10
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
21
Luotot
0
0
0
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
-
-
0
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
10
4
3
-
2
0
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
7
3
-
2
0
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
3 934
2 785
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 785
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3 341
2 785
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 785
-
-
-
-
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
101
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista moottoriajoneuvolainoja
10
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla saadut vakuudet:
asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-
osuuden laskennassa pois
osoittajasta (muttei nimittäjästä)
3 369
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan yritykset ja muut
kuin rahoitusalan yritykset
2 148
34
Pk-yritykset ja muut kuin
rahoitusalan yritykset (jotka
eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei
sovelleta muiden kuin
taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2 082
35
Luotot
1 942
60
36
joista
liikekiinteistövakuudellisial
ainoja
545
37
joista rakennusten
perusparannuslainoja
16
38
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
119
39
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
20
40
EU:n ulkopuolisten maiden
vastapuolet, joihin ei sovelleta
muiden kuin taloudellisten
tietojen raportointia koskevan
direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
66
41
Luotot
-
42
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
63
43
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
55
45
Vaadittaessa maksettavat
pankkien väliset lainat
103
46
Käteisvarat ja niihin liittyvät varat
941
47
Muut varojen luokat (esim.
liikearvo, hyödykkeet jne.)
122
48
GAR-osuuteen sisältyvät
omaisuuserät yhteensä
7 432
2 798
4
0
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 801
4
0
2
0
49
Muut omaisuuserät, joita ei oteta
huomioon GAR-osuuden laskennassa
205
50
Saamiset valtioilta
130
51
Saamiset keskuspankeilta
75
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7 637
2 798
4
0
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 801
4
0
2
0
Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista vieraan pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista oman pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
61
1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
Miljoonaa euroa
31. joulukuuta 2024
Yhteen-
laskettu
brutto-
määräinen
kirjanpito-
arvo
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiin aloihin liittyviä
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta
kestäviä
(luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Joista ympäristön kannalta kestäviä
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
4 283
2 878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 882
5
1
3
0
2
Rahoitusalan yritykset
125
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
3
Luottolaitokset
125
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
123
13
2
1
0
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
2
1
0
0
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Muut rahoituslaitokset
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
joista sijoituspalveluyrityksiä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
62
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyhtiöitä
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
17
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
15
5
3
-
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
8
3
-
2
0
21
Luotot
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
15
5
3
-
2
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
8
3
-
2
0
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
4 129
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
3 473
2 861
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2 861
-
-
-
-
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
104
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
27
joista moottoriajoneuvolainoja
8
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
14
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
31
Haltuunotolla saadut vakuudet:
asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-
osuuden laskennassa pois
osoittajasta (muttei nimittäjästä)
3 337
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
33
Rahoitusalan yritykset ja muut
kuin rahoitusalan yritykset
2 477
34
Pk-yritykset ja muut kuin
rahoitusalan yritykset (jotka
eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei
sovelleta muiden kuin
taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
2 420
35
Luotot
2 287
63
36
joista
liikekiinteistövakuudellisial
ainoja
698
37
joista rakennusten
perusparannuslainoja
19
38
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
105
39
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
27
40
EU:n ulkopuolisten maiden
vastapuolet, joihin ei sovelleta
muiden kuin taloudellisten
tietojen raportointia koskevan
direktiivin
tiedonantovelvollisuuksia
57
41
Luotot
-
42
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
54
43
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
3
44
Johdannaiset
79
45
Vaadittaessa maksettavat
pankkien väliset lainat
283
46
Käteisvarat ja niihin liittyvät varat
396
47
Muut varojen luokat (esim.
liikearvo, hyödykkeet jne.)
102
48
GAR-osuuteen sisältyvät
omaisuuserät yhteensä
7 620
2 878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 882
5
1
3
0
49
Muut omaisuuserät, joita ei oteta
huomioon GAR-osuuden laskennassa
212
50
Saamiset valtioilta
147
51
Saamiset keskuspankeilta
65
52
Kaupankäyntivarasto
-
53
Kokonaisvarat
7 832
2 878
5
1
3
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
2 882
5
1
3
0
Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
54
Rahoitusvakuudet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
55
Hoidettavina olevat varat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
56
Joista vieraan pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
57
Joista oman pääoman ehtoisia
arvopapereita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
64
2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (Liikevaihto)
Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla
(koodi ja nimi)
Miljoonaa euroa
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopioliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
1
C 17.22 Paperisten talous- ja
hygieniatarvikkeiden valmistus
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
0
-
2
C 19.20 Jalostettujen öljyjen valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
3
C 20.13 Muiden epäorgaanisten
peruskemikaalien valmistus
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
4
C 27.51 Sähköisten kodinkoneiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
0
0
5
D 35.11 Sähkön tuotanto
2
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
6
F 42.22 Sähkö - ja
tietoliikenneverkkojen rakentaminen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
G 46.90 Muu tukkukauppa
0
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
0
-
8
M 72.19 Muu luonnontieteellinen ja
tekninen tutkimus ja kehittäminen
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
4
-
65
2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (CapEx)
Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla
(koodi ja nimi)
Miljoonaa euroa
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ
(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopioliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Muut kuin
rahoitusalan
yritykset (joihin
sovelletaan muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä)
Pk-yritykset ja
muut rahoitusalan
ulkopuoliset
yritykset, joihin ei
sovelleta muiden
kuin taloudellisten
tietojen
raportointia
koskevaa
direktiiviä
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
Bruttomääräinen
kirjanpitoarvo
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCA)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(WTR)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CE)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(PPC)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
milj.
euroa
Josta
ympäris-
tön
kannalta
kestävät
(CCM+
CCA+
WTR+
CE+PPC+
BIO)
1
C 17.22 Paperisten talous- ja
hygieniatarvikkeiden valmistus
-
-
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
0
-
2
C 19.20 Jalostettujen öljyjen valmistus
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
1
3
C 20.13 Muiden epäorgaanisten
peruskemikaalien valmistus
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
-
4
C 27.51 Sähköisten kodinkoneiden
valmistus
0
0
-
-
-
-
0
-
-
-
-
-
0
0
5
D 35.11 Sähkön tuotanto
2
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
6
F 42.22 Sähkö - ja
tietoliikenneverkkojen rakentaminen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
G 46.90 Muu tukkukauppa
0
0
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0
0
8
M 72.19 Muu luonnontieteellinen ja
tekninen tutkimus ja kehittäminen
1
0
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
4
0
66
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)
31. joulukuuta 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten suojelu (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät lainat ja ennakot, vieraan
pääoman ehtoiset arvopaperit ja
oman pääoman ehtoiset instrumentit,
jotka otetaan GAR-osuuden
laskennassa huomioon
68,8 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
68,9 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
54,7 %
2
Rahoitusalan yritykset
8,0 %
0,5 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8,1 %
0,5 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
1,4 %
3
Luottolaitokset
8,0 %
0,5 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8,1 %
0,5 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
1,4 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
8,0 %
0,5 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8,1 %
0,5 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
1,4 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
67
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
28,1 %
27,7 %
-
25,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
4,0 %
-
-
-
39,4 %
-
-
-
-
-
-
-
71,6 %
27,7 %
-
25,1 %
0,0 %
0,1 %
21
Luotot
0,2 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2,7 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2,9 %
-
-
-
5,6 %
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
28,1 %
27,7 %
-
25,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
4,0 %
-
-
-
39,4 %
-
-
-
-
-
-
-
71,6 %
27,7 %
-
25,1 %
0,0 %
0,1 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
70,8 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
70,8 %
-
-
-
-
52,9 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
83,4 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
83,4 %
-
-
-
-
45,0 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
37,6 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
37,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
68
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten suojelu (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät lainat ja ennakot, vieraan
pääoman ehtoiset arvopaperit ja
oman pääoman ehtoiset instrumentit,
jotka otetaan GAR-osuuden
laskennassa huomioon
67,2 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
67,3 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
56,2 %
2
Rahoitusalan yritykset
10,5 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,6 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
1,6 %
3
Luottolaitokset
10,5 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,6 %
1,1 %
0,7 %
0,1 %
0,0 %
1,6 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
10,7 %
1,1 %
0,8 %
0,1 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8 %
1,1 %
0,8 %
0,1 %
0,0 %
1,6 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
69
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
23,2 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
-
-
-
24,6 %
-
-
-
-
-
-
-
48,3 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
0,2 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
23,2 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
0,5 %
-
-
-
24,6 %
-
-
-
-
-
-
-
48,3 %
17,6 %
-
15,4 %
0,3 %
0,2 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
69,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
69,3 %
-
-
-
-
54,2 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
82,4 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
82,4 %
-
-
-
-
45,6 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
70
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)
31. joulukuuta 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten suojelu (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttöJ
oista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät lainat ja ennakot, vieraan
pääoman ehtoiset arvopaperit ja
oman pääoman ehtoiset instrumentit,
jotka otetaan GAR-osuuden
laskennassa huomioon
68,9 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
68,9 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
54,7 %
2
Rahoitusalan yritykset
8,1 %
0,5 %
0,3 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8,2 %
0,5 %
0,3 %
0,1 %
0,0 %
1,4 %
3
Luottolaitokset
8,1 %
0,5 %
0,3 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8,2 %
0,5 %
0,3 %
0,1 %
0,0 %
1,4 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
8,1 %
0,5 %
0,3 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8,2 %
0,5 %
0,3 %
0,1 %
0,0 %
1,4 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
71
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
38,8 %
31,4 %
-
25,2 %
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
3,1 %
-
-
-
33,0 %
-
-
-
-
-
-
-
74,9 %
31,4 %
-
25,2 %
0,1 %
0,1 %
21
Luotot
75,9 %
15,6 %
-
-
0,8 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
75,9 %
15,6 %
-
-
0,8 %
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
38,8 %
31,4 %
-
25,2 %
0,1 %
-
-
-
-
-
-
-
-
3,1 %
-
-
-
33,0 %
-
-
-
-
-
-
-
74,9 %
31,4 %
-
25,2 %
0,1 %
0,1 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
70,8 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
70,8 %
-
-
-
-
52,9 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
83,4 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
83,4 %
-
-
-
-
45,0 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
37,6 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
37,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
72
3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten suojelu (WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttöJ
oista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät lainat ja ennakot, vieraan
pääoman ehtoiset arvopaperit ja
oman pääoman ehtoiset instrumentit,
jotka otetaan GAR-osuuden
laskennassa huomioon
67,2 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
67,3 %
0,1 %
0,0 %
0,1 %
0,0 %
56,2 %
2
Rahoitusalan yritykset
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
1,6 %
3
Luottolaitokset
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,8 %
1,2 %
0,7 %
0,2 %
0,0 %
1,6 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
10,9 %
1,2 %
0,8 %
0,2 %
0,0 %
0,0 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10,9 %
1,2 %
0,8 %
0,2 %
0,0 %
1,6 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
73
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
29,6 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
2,5 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22,1 %
-
-
-
-
-
-
-
54,2 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
0,2 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
29,6 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
2,5 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
22,1 %
-
-
-
-
-
-
-
54,2 %
19,9 %
-
15,5 %
0,2 %
0,2 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
69,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
69,3 %
-
-
-
-
54,2 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
82,4 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
82,4 %
-
-
-
-
45,6 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1,4 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,1 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,2 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
37,8 %
0,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
74
4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien
virrasta)
31. joulukuuta 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
74,8 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
74,8 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
68,3 %
2
Rahoitusalan yritykset
13,9 %
0,3 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13,9 %
0,3 %
0,3 %
-
-
1,0 %
3
Luottolaitokset
13,9 %
0,3 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13,9 %
0,3 %
0,3 %
-
-
1,0 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
13,9 %
0,3 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13,9 %
0,3 %
0,3 %
-
-
1,0 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
75
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
24
Kotitaloudet
75,7 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
75,7 %
-
-
-
-
67,3 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
84,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
84,3 %
-
-
-
-
60,5 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2,1 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,8 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
51,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
51,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
76
4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
ae
% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien
virrasta)
31. joulukuuta 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus
kaikista
huomioon-
otetuista
omaisuus-
eristä
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että
nimittäjässä huomioon otettavat
omaisuuserät
1
Muuta kuin kaupankäyntiä varten
pidettävät luotot, vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit ja oman
pääoman ehtoiset instrumentit, jotka
otetaan huomioon vihreiden
omaisuuserien osuuden laskennassa
74,8 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
74,8 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
68,3 %
2
Rahoitusalan yritykset
13,9 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13,9 %
0,3 %
-
-
-
1,0 %
3
Luottolaitokset
13,9 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13,9 %
0,3 %
-
-
-
1,0 %
4
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
13,9 %
0,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
13,9 %
0,3 %
-
-
-
1,0 %
6
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
7
Muut rahoituslaitokset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
8
joista sijoituspalveluyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
9
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
10
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan
lukien tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
11
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
12
joista omaisuudenhoitoyhtiöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
77
13
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
14
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan
lukien tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
15
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
16
joista vakuutusyritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
17
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
18
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan
lukien tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
19
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
20
Muut kuin rahoitusalan yritykset
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
21
Luotot
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
22
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit, mukaan lukien
tulojen käyttö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
23
Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
24
Kotitaloudet
75,7 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
75,7 %
-
-
-
-
67,3 %
25
joista
asuinkiinteistövakuudellisia
lainoja
84,3 %
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
84,3 %
-
-
-
-
60,5 %
26
joista rakennusten
perusparannuslainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2,1 %
27
joista moottoriajoneuvolainoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,8 %
28
Paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
29
Asuntojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
30
Muu paikallishallintojen rahoitus
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
0,0 %
31
Haltuunoton kautta saadut
vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
32
Yhteenlasketut GAR -osuuteen
kuuluvat varat
51,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
51,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
78
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
% (kaikista huomioon otettavista taseen
ulkopuolisista eristä)
31. joulukuuta 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
1
Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia
koskeva keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Hoidettavina olevat varat
(hoidettavina olevia varoja koskeva
keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
79
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
u
v
w
x
y
z
aa
ab
ac
ad
% (kaikista huomioon otettavista taseen
ulkopuolisista eristä)
31. joulukuuta 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
Kiertotalous (CE)
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit (BIO)
YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon
otetuista omaisuuseristä,
joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän
kannalta merkityksellisiä
aloja (luokitusjärjestelmän
mukaiset)
Osuus kaikista huomioon otetuista
omaisuuseristä, joilla rahoitetaan
luokitusjärjestelmän kannalta
merkityksellisiä aloja
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
Joista
tulojen
käyttö
Joista
siirty-
mätoi-
minnat
Joista
mah-
dollis-
tavat
toimin-
nat
1
Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia
koskeva keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Hoidettavina olevat varat
(hoidettavina olevia varoja koskeva
keskeinen tulosindikaattori)
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
80
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (Liikevaihto)
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta
aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista
toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä
ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Kyllä
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (CapEx)
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta
aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista
toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä
ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Kyllä
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
81
Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
2
0,0 %
2
0,0 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0 %
1
0,0 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
0
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
1
0,0 %
1
0,0 %
0
0,0 %
8
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
3
0,0 %
3
0,0 %
0
0,0 %
82
Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (CapEx)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
0
0,0 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
2
0,0 %
2
0,0 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
1
0,0 %
1
0,0 %
-
-
8
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
4
0,0 %
4
0,0 %
-
-
83
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
(osoittaja) (Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
2
57,9 %
2
58,0 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
1
19,8 %
1
19,9 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,0 %
0
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
1
22,2 %
1
22,2 %
0
100,0 %
8
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
3
100,0 %
3
100,0 %
0
100,0 %
84
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (CapEx)
Rivi
Miljoonaa euroa
Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
0
11,3 %
0
11,3 %
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
2
57,5 %
2
57,5 %
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
-
-
-
-
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
1
31,2 %
1
31,2 %
-
-
8
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin osoittajassa
4
100,0 %
4
100,0 %
-
-
85
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset
taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)
Rivi
Miljoonaa euroa
Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
0
0,0 %
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
0
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
0
0,0 %
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 793
37,6 %
2 793
37,6 %
0,01
0,0 %
8
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 793
37,6 %
2 793
37,6 %
0,01
0,0 %
86
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset
taloudelliset toiminnot (CapEx)
Rivi
Miljoonaa euroa
Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
-
-
-
-
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0 %
0
0,0 %
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0 %
0
0,0 %
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa
4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja
osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0 %
0
0,0 %
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 794
37,6 %
2 794
37,6 %
0
0,0 %
8
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 794
37,6 %
2 794
37,6 %
0
0,0 %
87
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)
Rivi
Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa
Määrä
Prosenttiosuus
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
4 631
62,3 %
8
Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
4 631
62,3 %
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (CapEx)
Rivi
Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa
Määrä
Prosenttiosuus
1
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
2
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
3
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0 %
4
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
5
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
6
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti
luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-
-
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
4 630
62,3 %
8
Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
4 630
62,3 %
88
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Fyysinen riski: Tulvariskillä voi olla vaikutusta
asiakkaiden taloudelliseen asemaan ja maksukykyyn
sekä ulkoistuksien kannalta kriittiseen
infrastruktuuriin.
Siirtymäriski: Tulevalla energiatehokkuusdirektiivillä
voi olla vaikutuksia vakuuksien arvoon sekä
lainanottajien maksukykyyn. Vihreä siirtymä ja
päästöpolitiikka voivat aiheuttaa
sopeutumiskustannuksia tai -rajoitteita eri sektoreille.
Energiakustannusten nousu voi heikentää
kotitalouksien ja energiaintensiivisillä aloilla toimivien
yritysten maksukykyä.
Mahdollisuus: Kestävien tuotteiden lisääntyvä
kysyntä synnyttää mahdollisuuden tukea vihreää
siirtymää ja tuottaa asiakkaille lisäarvoa kehittämällä
uusia palveluita ja kestäviä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Positiivinen vaikutus: Euroopan investointirahaston
(EIR) lainatakaus tarjoaa yrityksille, taloyhtiöille ja
kotitalouksille mahdollisuuden saada rahoitusta
ympäristöystävällisiin hankkeisiinsa edullisemmilla
ehdoilla. Lainatakauksen tavoitteena on edistää
kotitalouksien ja yritysten vihreää siirtymää. Yhtiö
tekee yhteistyötä vihreään siirtymään tähtäävissä
rahoitusratkaisuissa myös Finnveran kanssa.
Negatiivinen vaikutus: Toiminnasta aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat negatiivisesti
ilmastonmuutokseen.
Energia
Positiivinen vaikutus: Käyttämällä uusiutuvaa
energiaa vähennetään yhtiön oman toiminnan
energiankulutuksen aiheuttamia
kasvihuonekaasupäästöjä.
Mahdollisuus: Kestävien tuotteiden lisääntyvä
kysyntä synnyttää mahdollisuuden tukea vihreää
siirtymää ja tuottaa asiakkaille lisäarvoa kehittämällä
uusia palveluita ja kestäviä ratkaisuja.
Strategia
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma (E1-1)
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
on yhtiössä työn alla. Tavoitteena on hyväksyä ja ottaa
siirtymäsuunnitelma käyttöön vuonna 2026.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)
Liiketoiminnan resilienssiä on tarkasteltu tunnistamalla
ESG-riskejä ja analysoimalla niiden vaikutuksia eri
ilmastoskenaarioissa. Riskien tunnistamisprosessista
kerrotaan osiossa ESRS 2 IRO-1. Skenaarioilla on
analysoitu merkittävimmäksi tunnistettuja ESG-riskejä,
jotka liittyvät energiatehokkuusdirektiivin, vihreän siirtymän
ja energiakustannusten nousun aiheuttamiin mahdollisiin
vaikutuksiin yhtiön luottovastapuoliin. Merkittävimmät
ESG-riskit ovat siirtymäriskejä. Skenaarioanalyysissa on
arvioitu vastapuolen taloudellisten kustannusten muutosta
lähtötilanteeseen verrattuna NGFS skenaarioilla Current
Policies, Nationally Determined Contributions (NDC) ja
Net Zero 2050. Lisäksi ICLAAP-prosessin
ilmastoskenaariossa on mallinnettu merkittävimpien ESG-
riskien ohella yksittäisenä skenaariona fyysistä tulvariskiä.
Analyysit on toteutettu raportointivuoden aikana.
ESG-riskeihin liittyvien skenaarioiden lisäksi yhtiö on
laadullisesti arvioinut liiketoiminnan resilienssiä kahdessa
IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change)
mukaisessa ilmastonmuutosskenaariossa. Arviointiin on
valittu maltillisen lämpötilan nousun skenaario RCP 2.6
sekä erittäin voimakkaan lämpötilan nousun skenaario
RCP 8.5. Analyysit on toteutettu ensimmäisellä CSRD-
raportointikaudella 2024.
Analyyseja on tehty lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä. Yhtiön resilienssi perustuu kykyyn tunnistaa ja
arvioida riskejä sekä tarvittaessa sopeuttaa
liiketoimintamallia muuttuvissa olosuhteissa. Yhtiön arvion
89
mukaan suhteellisen yksinkertainen liiketoimintamalli ja
palveluvalikoima, rajattu maantieteellinen sijainti ja
pelkästään Suomeen keskittyvät toiminnot tuovat
mukanaan mahdollisuudet muuttaa strategiaa ja
prosesseja tarvittaessa joustavasti ilmastonmuutokseen
sopeutumiseksi. Analyysien perusteella yhtiön strategia ja
liiketoimintamalli kestävät arvioitujen skenaarioiden
toteutumisen vaikutukset lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä, mutta pitkän aikavälin vaikutukset voivat olla
merkittäviä. Epävarmuustekijöitä analyyseihin tuo osittain
laadulliseen asiantuntija-arvioon perustuva
lähestymistapa, vakuuskohteisiin liittyvien tietojen
rajallinen saatavuus sekä oletuksiin perustuvat arviot
tulevaisuuden tilasta, kuten poliittisista toimista ja energian
hinnasta. Resilienssiä hallitaan järjestelmällisellä riskien
tunnistamisella, jatkuvuussuunnittelulla, taloudellisilla
puskureilla, strategisella joustavuudella sekä sääntelyn ja
viranomaisvaatimusten noudattamisella.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
Toimintaperiaate
Kestävyysaiheiden kannalta keskeinen
sisältö
Toimintaperiaatteeseen
liittyvä kestävyysaihe
Soveltamisala
Organisaation ylin
vastuutaso
Riskienhallintastrategia
Riskienhallintastrategian mukaisesti
olennaiseksi tunnistetut ilmasto - ja
ympäristöriskit implementoidaan osaksi
soveltuvia pääriskilajistrategioita.
• Ilmastonmuutoksen
hillintä
• Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
• Energia
Koko henkilöstö
Hallitus
Luottopolitiikka
Luottopolitiikan mukaisesti
luottopäätöksissä ja luottojärjestelyissä on
huomioitava hankkeen ympäristöön,
yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan
liittyvät kriteerit siinä laajuudessa, kun
kunkin rahoituksen kokoluokalle ja
luonteen mukaan voidaan edellyttää
mahdollinen riskivaikutus huomioiden.
Luottopolitiikassa määritellään
vastuullisuuden näkökulmasta toimialat,
joita yhtiö ei rahoita. Ympäristötekijät ja
yrityksen sopeutumiskyky
ilmastonmuutokseen ovat osa
yritysasiakkaiden asiakasvalintaan,
riskitason määrittämiseen ja luottoehtoihin
vaikuttavia tekijöitä.
• Ilmastonmuutoksen
hillintä
• Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
• Energia
Lainaamisen parissa
toimiva henkilöstö
Johtoryhmä
Autoetupolitiikka
Autoetupolitiikka määrittää
työsuhdeautojen yleiset hankintaehdot.
Hankittavan auton tulee olla
vähäpäästöinen ja politiikka määrittää
maksimirajan auton CO2-päästöille.
• Ilmastonmuutoksen
hillintä
Autoedun piiriin
kuuluva henkilöstö
Johtoryhmä
• Sijoituspalveluiden
tarjoamisen periaatteet
• Sijoituspalveluiden
tarjoamisen
menettelytavat
Sijoituspalveluiden tarjoamisen periaatteet
on ylimmän tason dokumentti
sääntelynmukaisen sijoituspalveluiden
tarjoamisen periaatteista.
Periaatedokumentin mukaisesti yhtiön
tulee mm. arvioida, vastaako annettava
neuvo tai tarjottava palvelu asiakkaan
kestävyysmieltymyksiä.
Menettelytapadokumentissa kuvataan mm.
kestävyysmieltymysten kartoittamisen
menettelytavat.
• Ilmastonmuutoksen
hillintä
• Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
• Energia
Säästämisen ja
sijoittamisen parissa
toimiva henkilöstö
• Periaatteet: hallitus
• Menettelytavat:
johtoryhmä
Vastuullisen
sijoittamisen periaatteet
Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä
Yhtiö välittää asiakkailleen Sp-
Rahastoyhtiön rahastoja, joka huolehtii ja
raportoi vastuullisen sijoittamisen
periaatteiden noudattamisesta omassa
toiminnassaan.
• Ilmastonmuutoksen
hillintä
• Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
• Energia
Sp-Rahastoyhtiö
Vastuu
toimintaperiaatteen
toteuttamisesta on
Sp-Rahastoyhtiöllä
Toimintaperiaatteet ovat henkilöstön saatavilla yhtiön
sisäisessä tiedotuskanavassa. Sp-Rahastoyhtiö huolehtii
vastuullisen sijoittamisen periaatteiden saatavuudesta
omissa kanavissaan.
90
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)
Kestävyysaihe
Toimi
Aikahorisontti
Soveltamisala
Hiilestä irtautumisen
keino
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Autoetupolitiikan päästörajan
noudattamiseksi työsuhdeautoissa
suositaan sähkö - ja hybridiautoja scope 1 -
päästöjen hillitsemiseksi.
Jatkuva toimi
Autoedun piiriin
kuuluva henkilöstö
Sähköistyminen
Scope 2 päästöjen vähentämiseksi sähkön
ja lämmityksen energialle on hankittu
uusiutuvan energian alkuperätakuut.
Jatkuva toimi, toteutettu
2025
Oma toiminta
Uusiutuvan energian
käyttö
Yhteistyö Euroopan investointirahaston
(EIR) kanssa ja kestävän kehityksen EIR-
takauksen tarjoaminen kotitalouksille ja
yrityksille vihreän siirtymän edistämiseksi.
Lainatakaus tarjoaa pk-yrityksille,
taloyhtiöille ja kotitalouksille
mahdollisuuden saada vihreää siirtymää
edistäviin kohteisiinsa lainaa edullisemmilla
ehdoilla.
Jatkuva toimi
Asiakkaat
Arvoketjun hiilestä
irtautuminen
Jälleenrahoituskumppanuus Pohjoismaiden
Investointipankin (NIB) kanssa, jossa
rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää
NIB:n vastuullisuuskriteerit, jotka sisältävät
vaatimukset hankkeen
ympäristövaikutuksille.
Jatkuva toimi
Asiakkaat
Arvoketjun hiilestä
irtautuminen
Asiakkaan kestävyysmieltymysten
selvittäminen ja 8-artiklan mukaisten
rahastojen tarjoaminen Sp-Rahastoyhtiön
kautta.
Jatkuva toimi
Asiakkaat
Arvoketjun hiilestä
irtautuminen
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Siirtymäsuunnitelman kehittäminen
aloitettu raportointikaudella. Suunnitelma
on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026.
Jatkuva toimi, toteutettu
2025
Oma toiminta
Uusiutuvan energian
käyttö ja arvoketjun
hiilestä irtautuminen
Ilmastonmuutokseen liittyvien toimien tavoitteena on
kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja vihreän
siirtymän edistäminen. Käyttämällä uusiutuvaa sähkö- ja
lämmitysenergiaa raportointikaudella vältetään noin 388
tCO
2
e kasvihuonekaasupäästöjä. Vältettyjen päästöjen
määrä on laskettu Suomen keskimääräisen
sähköntuotannon päästökertoimen ja kaukolämmön
toimittajan ilmoittaman päästökertoimen perusteella.
Raportoitujen toimien toteuttaminen ei ole edellyttänyt
yhtiöltä merkittäviä pääoma- tai toimintamenoja ja yhtiö
arvioi, ettei toimien toteuttaminen ole toistaiseksi
riippuvainen ylimääräisten resurssien saatavuudesta.
Mittarit ja tavoitteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tavoitteita asetetaan
siirtymäsuunnittelun yhteydessä. Siirtymäsuunnitelma on
yhtiössä työn alla, ja tavoitteena on hyväksyä ja ottaa se
käyttöön vuoden 2026 aikana. Toistaiseksi yhtiöllä ei ole
ESRS-standardin määritelmän mukaisia
tulossuuntautuneita tai aikasidonnaisia
ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tavoitteita, kuten
päästövähennystavoitteita.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
(E1-5)
Yhtiön energian kokonaiskulutus tilikaudella on 7 090
(6 867) MWh. Tästä 2 556 (2 533) MWh aiheutuu käytetyn
sähkön energian kulutuksesta, 4 523 (4 333) MWh
konttoreiden lämmityksestä ja 10 MWh autojen
polttoaineen kulutuksesta. Sähkön energiankulutus
perustuu ostetun sähköenergian määrään ja sähköautojen
osalta arvioituun sähkön kulutukseen. Konttoreiden
lämmitysmuoto on kaukolämpö ja sen energiankulutusta
on estimoitu Suomen keskimääräisen toimistotilan (PCAF)
energiankulutuksen perusteella. Neljän suurimman
konttorirakennuksen osalta on kerätty todelliset
lämmityksen energiankulutustiedot. Kaikkien konttoreiden
todellisen energiankulutuksen tietojen kerääminen on
haastavaa ja toimitiloissa ei usein ole omia mittareita,
jolloin yhtiölle kuuluvaa osuutta tulee arvioida.
Sähkö - ja lämpöenergia ovat 100 % alkuperätakuin
vahvistettua uusiutuvaa alkuperää. Uusiutuvista lähteistä
91
peräisin olevan energian kokonaiskulutus on
kokonaisuudessaan ostettua tai hankittua energiaa.
Yhtiöllä ei ole uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa
polttoaineen kulutusta tai itse tuotettua, muusta kuin
polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian
kulutusta. Yhtiöllä ei ole toimintaa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla eikä omaa energiantuotantoa.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2024
2025
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
4 351
10
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
63 %
0 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
81
-
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
1 %
0 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte,
biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
-
-
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
(MWh)
2 435
7 079
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
-
-
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
2 435
7 079
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
35 %
100 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)
6 867
7 090
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope
3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
Raportointikauden 2025 sijaintiperusteiset
kokonaiskasvihuonekaasupäätöt ovat 580 514 (583 426)
tCO
2
e ja markkinaperusteisella menetelmällä laskettuna
579 955 (583 292) tCO
2
e. Yhtiön liiketoiminnalle
tyypillisesti suurin osa yhtiön päästöistä aiheutuu laina- ja
sijoitussalkun kautta niin sanotuista rahoitetuista
päästöistä. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhtiön
kokonaispäästöjen jakautuminen Scope 1 ja Scope 2 -
päästöih in sekä merkittävimpiin Scope 3 -päästöihin.
Tarkemmat päästömäärät jokaisen laskentakategorian
osalta raportoidaan myöhemmin tässä luvussa.
Sijaintiperusteisesti kasvihuonekaasupäästöt suhteessa
liikevaihtoon ovat 1 768 (1399) tCO
2
e/milj. € ja
markkinaperusteisesti laskettuna vastaava luku on 1 766
(1399) tCO
2
e/milj. €. Päästöintensiteetin laskemiseen
käytetty yhtiön liikevaihto on 328 429 657 (417 056 294) €.
Liikevaihto on laskettu korko- ja palkkiotuottojen,
rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottojen ja liiketoiminnan
muiden tuottojen summana.
Päästölaskenta noudattaa GHG Protocol Corporate
Standard -standardin periaatteita, vaatimuksia ja ohjeita.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja mittaamisessa
käytetyt menetelmät, merkittävät oletukset ja
päästökertoimet sekä syyt niiden valintaan ilmoitetaan
raportilla kunkin laskentakategorian kohdalla.
Liiketoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia,
jotka vaikuttaisivat aikaisemmin raportoitujen
päästötietojen vertailukelpoisuuteen.
Päästölaskennassa
hyödynnetään operatiiviseen määräysvaltaan perustuvaa
lähestymistapaa. Yhtiöllä ei ole operatiivista
määräysvaltaa yhteisissä toiminnoissa, mutta päästöt
huomioidaan Seinäjoen konttorin osalta.
Yhtiön oma
toiminta ei ole päästökauppajärjestelmän alaista.
Muutokset päästölaskennassa
Raportointikaudella 2024 yhtiö sovelsi ensimmäistä kertaa
PCAF:n rahoitusalalle yhtenäistä laskentamenetelmää
rahoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi.
Raportointikaudella 2025 yhtiö on kehittänyt laskentaa.
Asuntolainojen tunnistamisessa on käytetty tarkempaa
dataa , yrityslainakategorian kattavuutta on parannettu
huom ioimalla tulonhankintaan myönnetyt kulutusluotot
sekä laskentamenetelmän soveltuvuutta asuntoyhteisöille
myönnettyjen lainojen laskentaan on uudelleenarvioitu,
minkä vuoksi asuntoyhteisöjen lainat on päätetty jättää
päästölaskennan ulkopuolelle. Lisäksi kategoriaan 15
kuuluvissa laskennoissa on mahdollisuuksien mukaan
käytetty toimialakohtaisia päästökertoimia toimialojen
päästötilastojen sijaan. Moottoriajoneuvolainojen
päästöjen laskentamenetelmää on korjattu, koska siinä on
havaittu virhe, jossa yksi muuttujista oli huomioitu
laskennassa kahteen kertaan. Tehtyjen muutoksien on
arvioitu johtavan tarkempaan ja todenmukaisempaan
laskentatulokseen. Vertailukauden luvut on oikaistu
kaikkien menetelmämuutosten osalta, sillä muutoksilla on
92
huomattava vaikutus kyseisten omaisuusluokkien
päästöihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty 2024
oikaistut luvut, 2024 raportoidut luvut ja edellisellä
kaudella ilmoitetun luvun ja tarkistetun vertailuluvun
välinen ero.
Vertailukauteen 2024 verrattuna merkittävimmät
vaikutukset päästömäärään ovat olleet yrityslainojen
määrän vähentyminen sekä joukkovelkakirjalainoissa
käytetyn datan Scope 3 -päästöjen kattavuuden
kasvaminen. Yrityslainojen omaisuusluokan päästömäärä
laski 25 % ja joukkovelkakirjalainojen päästömäärä kasvoi
300 %. Yhtiön raportoimat
kokonaiskasvihuonekaasupäästöt laskivat -1 %
vertailukauteen nähden.
Muutokset vertailutiedoissa
2024 oikaistu
2024 raportoitu
Rahoitetut päästöt
Scope 1, 2 ja 3
(tCO2e)
Scope 1 ja 2 -
päästöjen
intensiteetti
(tCO2e/milj. €)
Rahoitetut päästöt
Scope 1, 2 ja 3
(tCO2e)
Scope 1 ja 2 -
päästöjen
intensiteetti
(tCO2e/milj. €)
Muutos
(tCO2e)
Yrityslainat
441 141
122,99
422 477
81,75
18 664
Asuntolainat
29 823
9,35
45 256
13,32
-15 433
Kaupalliset kiinteistölainat
5 751
52,03
6 786
61,40
-1 035
Moottoriajoneuvolainat
1 983
199,18
9 915
994,19
-7 932
Listatut osakkeet ja yritysten
joukkovelkakirjalainat
35 704
5,93
35 665
5,94
39
Listaamaton pääoma
416
8,83
383
8,96
33
Yhtiön Scope 3 -päästöt
582 590
588 255
-5 665
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteiset) (tCO2e)
583 426
1 399
589 090
1 412
-5 665
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset) (tCO2e)
583 292
1 399
588 956
1 412
-5 665
Rahoitetut päästöt
564 259
569 924
-5 665
93
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi
2024
2024
2025
Muutos (%)
2025
2030
2050
Vuotuinen
%-tavoite/
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -
bruttopäästöt (tCO2e)
2
2
3
38 %
-
-
-
-
Säänneltyjen
päästökauppajärjestelmien piiriin
kuuluvien scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen
prosenttiosuus (%)
0 %
0 %
0 %
-
-
-
-
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen
sijaintiperusteiset scope 2 -
bruttopäästöt (tCO2e)
834
834
559
-33 %
-
-
-
-
Kasvihuonekaasujen
markkinaperusteiset scope 2 -
bruttopäästöt (tCO2e)
699
699
0
-100 %
-
-
-
-
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope
3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2e)
582 590
582 590
579 953
0 %
-
-
-
-
1 Ostetut tavarat ja palvelut
15 840
15 840
17 337
9 %
-
-
-
-
2 Tuotantohyödykkeet
2 100
2 100
4 007
91 %
-
-
-
-
6 Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen
89
89
54
-39 %
-
-
-
-
7 Työsuhteisten työntekijöiden
työmatkaliikenne
303
303
269
-11 %
-
-
-
-
15 Investoinnit
564 259
564 259
558 285
-1 %
-
-
-
-
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteiset) (tCO2e)
583 426
583 426
580 514
0 %
-
-
-
-
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset) (tCO2e)
583 292
583 292
579 955
-1 %
-
-
-
-
Scope 1 -päästöt
Yhtiön Scope 1 -päästöt ovat raportointikaudella 2,5 (1,8)
tCO
2
e. Päästöt muodostuvat yhtiön omistamien ja
hallinnassa olevien autojen käytöstä. Laskennassa on
hyödynnetty auton käyttäjiltä kerättyä ensisijaista tietoa
ajetusta matkasta, ajoneuvon mallista, kulutuksesta ja
polttoainetyypistä tai auton käyttäjälle suunnatun
sovelluksen tarjoamia päästötietoja. Päästökertoimena on
käytetty polttoaineen Suomen keskimääräistä CO
2
-
päästökerrointa (OpenCO2.net / Tilastokeskus).
Ajoneuvoista aiheutuvat biogeeniset hiilidioksidipäästöt
ovat 0,3 (0,2) tCO
2
e.
Scope 2 -päästöt
Yhtiön Scope 2 -päästöt muodostuvat konttoreiden ja
muiden omistuksessa olevien kiinteistöjen
sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä. Lisäksi Scope 2-
päästöt sisältävät yhtiön omistamien ja hallinnassa olevien
sähköautojen sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt.
Mahdollinen kaukokylmän käyttö yhtiön toimitiloissa on
vähäistä, minkä vuoksi siitä aiheutuvia mahdollisia
kasvihuonekaasuja ei nähdä oleelliseksi raportoida.
Yhtiöllä ei ole operatiivista määräysvaltaa konsernin
muissa yhtiöissä kuin tytäryhtiössä, minkä vuoksi
sijoituskohteista ei aiheudu yhtiölle raportoitavia Scope 2 -
päästöjä. Alla ilmoitetut tiedot ovat kirjanpitokonsernin
Scope 2 -päästöt.
Laskenta on tehty todellisen sähkönkulutuksen perusteella
lukuun ottamatta muutamia konttoreita, joiden sähkö
sisältyy vuokraan ja näiden osalta sähkönkulutus on
estimoitu muiden konttoreiden keskimääräisen
sähkönkulutuksen perusteella. Kaukolämmön
energiankulutus on estimoitu PCAF:n ilmoittaman Suomen
keskimääräisen toimistotilan energiankulutuksen
perusteella. Suurimpien tilojen (Koy Lappeenrannan
säästökeskus sekä Liedon, Seinäjoen keskustan ja Turun
konttorit) osalta kaukolämmön energiankulutus lasketaan
isännöitsijältä kerätyn todellisen kulutuksen perusteella.
94
Sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt ovat
559 (834) tCO
2
e. Laskennassa on käytetty Suomen
keskimääräisiä CO
2
-päästökertoimia. Päästökertoimet:
Suomen keskimääräinen sähköntuotanto, OpenCO2.net /
Energiateollisuus ja kaukolämmön keskimääräinen
Suomen tuotannon ominaispäästökerroin OpenCO2.net /
Tilastokeskus. Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä
biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta.
Markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
ovat 0 (699) tCO
2
e. Yhtiön käyttämä sähkö- ja
lämpöenergia ovat 100 % alkuperätakuin vahvistettua
uusiutuvaa alkuperää.
Scope 3 -päästöt
Yhtiön Scope 3 -päästöt ovat merkittäväksi arvioitujen
kategorioiden yhteispäästömäärä ja ne ovat
raportointikaudella 579 953 (582 590) tCO
2
e. Scope 3
luokan merkittävät kategoriat on arvioitu liiketoiminnan
luonteen ja kategorian vaikuttavuuden perusteella.
Merkittävät kategoriat on kuvattu alla. Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvien toimintojen (kategoria 3), arvoketjun
alku - ja loppupään kuljetuksien ja
jakelun (kategoria 4 ja 9)
sekä
vuokrattujen omaisuuserien
(kategoria 8 ja 13) ja
toiminnasta muodostuvan jätteen
(kategoria 5)
päästöt on
arvioitu määrältään vähäisiksi, minkä vuoksi kategorioita ei
raportoida erikseen. Kuljetuksiin, jätteisiin ja vuokrattuihin
omaisuuseriin liittyvät päästöt tulevat huomioiduksi
kategoriassa 1.
Laskentamenetelmien tarkentuessa yhtiö
voi arvioida kategorioiden olennaisuutta ja
mahdollisuuksia ilmoittaa edellä mainitut kategoriat
erikseen. Tämä edellyttää osaltaan tiedon laadun
parantumista, jotta vältytään kahdenkertaiselta
laskennalta. Yhtiöllä ei ole myytyjen tuotteiden
jalostukseen, käyttöön tai käsittelyyn käyttöiän lopussa
liittyvää toimintaa eikä franchising -toimintaa, minkä vuoksi
kategorioita 10–12 ja 14 ei raportoida.
Scope 3 -päästöjen laskennassa
on tehty arvoketjun
tietojen estimointia ja käytetty muun muassa hyödyke- ja
toimialakohtaisia päästökertoimia, minkä vuoksi
laskentatuloksiin sisältyy epävarmuutta.
Mahdollisuuksien
mukaan laskennassa on käytetty vastapuolen tarjoamia
ensisijaisia tietoja. Toistaiseksi tällaisia tietoja on yhtiön
saatavilla vain hyvin vähän. Ensisijaisen tiedon perusteella
laskettujen päästöjen osuus on 0,04 (0,05) %.
Laskennassa tehdyt rajaukset ja mahdolliset estimoinnit
raportoidaan kunkin kategorian yhteydessä. Scope 3-
päästöjen laskennassa ei ole käytetty erityisiä
laskentavälineitä.
Ostetut tavarat ja palvelut (kategoria 1)
Ostetut tavarat ja palvelut sisältää raportointikauden
aikana kuluksi kirjatuista hankinnoista ja palveluista
aiheutuneet päästöt. Kategoria sisältää mm.
liiketoimintaan liittyvät ostot, ICT-kustannukset,
markkinoinnin - ja viestinnän, toimitilojen ylläpidon,
vakuutusmaksut, asiantuntija- ja terveyspalvelut,
postipalvelut ja majoituskulut. Toiminnasta muodostuva
jäte sisältyy tähän kategoriaan, koska liiketoiminta
huomioon ottaen toiminnasta muodostuva jäte arvioidaan
vähäiseksi
.
Laskenta perustuu kustannusperusteiseen
menetelmään. Päästökertoimet: Exiobase / ADEME.
Päästökertoimen valinta on pyritty tekemään
hankintakategoriaa mahdollisimman kuvaavasti ja on
hyödynnetty ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä
päästökertoimia.
Tuotantohyödykkeet (Kategoria 2)
Tuotantohyödykkeet sisältävät raportointikauden aikana
taseeseen kirjatut koneet ja laitteet, toimitilojen
remontointi- ja kalustekustannukset sekä aineettomat
hyödykkeet. Laskentamenetelmänä on
kustannusperusteinen laskenta. Päästökertoimet:
Exiobase. Päästökertoimen valinta on pyritty tekemään
hankintakategoriaa mahdollisimman kuvaavasti ja on
hyödynnetty ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä
päästökertoimia.
Liikematkat (Kategoria 6)
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää
matkustamiskulut ja kilometrikorvauksien mukaisesti
ajoneuvoilla ajetuista matkoista aiheutuvat Scope 1 ja 2 -
päästöt. Junamatkustamisen päästöt on raportoitu VR:n
tuottaman yhtiökohtaisen raportin mukaisesti.
Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi sellaiset
liiketoimintaan liittyvät matkakulut, joita ei voida
systemaattisesti tunnistaa, raportoidaan osana ostettuja
tavaroita ja palveluita
.
Päästökertoimet: OpenCO2.net /
Tilastokeskus. Autolla ajamisesta muodostuvien päästöjen
laskennassa on oletettu, että kaikki autot ovat bensa-
autoja.
Työmatkat (Kategoria 7)
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää
auton tai julkisen kulkuneuvon käytöstä aiheutuvat Scope
1 ja 2 -päästöt. Etätyöskentelystä aiheutuvia päästöjä ei
95
ole sisällytetty laskentaan. Laskenta perustuu vastapuolen
toimittamaan ensisijaiseen tietoon, joka kerätään
vuosittain kyselyllä. Henkilöstön, joka ei ole vastannut
kyselyyn (9 %), työmatkaliikenteestä aiheutuvat päästöt
estimoidaan kyselyn tulosten perusteella.
Päästökertoimet: OpenCO2.net / Tilastokeskus / VR-
Yhtymä Oyj / Helsingin Seudun Liikenne / Defra.
Investoinnit (Kategoria 15)
Investoinnit sisältävät yhtiön laina- ja sijoitussalkun kautta
muodostuvat rahoitetut päästöt. Laskennassa on
hyödynnetty rahoitusalan toimijoille yhtenäistä Partnership
for Carbon Accounting Financials (PCAF) tarjoamaa
vuoden 2022 päästölaskentamenetelmää. Omaisuuserät
ovat sisällytetty laskentaan ja pyritty luokittelemaan
standardissa osoitettujen menetelmien mukaisesti.
Laskennassa käytettävien tietojen laatu vaihtelee ja tätä
kuvataan PCAF:n tietojen laadun arviointiasteikolla 1–5
jokaisen omaisuuserän osalta. Kuitenkin rajallinen tiedon
saatavuus rahoitettujen päästöjen laskennassa on haaste,
jolloin laskennassa on käytetty PCAF:n tarjoamien
laskentakaavojen mukaisesti toimialakohtaisia
keskiarvotietoja.
Laskenta kattaa 78 (78) % yhtiön koko laina- ja
sijoitussalkusta. Laskennassa käytettyjen tietojen laatu
vaihtelee ja yhtiö pyrkii kehittämään toimintojaan, jotta
tiedon laatu paranee ja vastapuolelta kerättyä ensisijaista
tietoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa enemmän.
PCAF:n tiedon laadun arvosana kuvastaa tiedon laadun
tasoa ja paras arvosana 1 kertoo, että laskennassa on
käytetty auditoituja vastapuolen raportoimia
kasvihuonekaasupäästöjä. Heikoimman arvosanan 5
saavat laskennat, jotka perustuvat päästöjen estimointiin
ja PCAF:n mukaisiin päästökertoimiin. Tarkempi kuvaus ja
käytetyt menetelmät jokaisen omaisuusluokan osalta
esitetään alla.
Rahoitetut päästöt vuonna 2025 ovat 558 285 (564 259)
tCO
2
e, mikä on 96 (97) %
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Päästöt on
ilmoitettu omaisuusluokittain alla olevassa taulukossa.
Suurin osa salkun päästöistä muodostuu yrityksille
myönnetyistä liiketoimintalainoista ja yritysten
joukkovelkakirjalainojen Scope 3 -päästöistä. Näiden
osuus kategoria 15 päästöistä on 85 %.
Scope 3 kategoria 15 päästöt
Omaisuusluokka
Rahoitetut päästöt
Scope 1 ja 2 (tCO2e)
(sis. LULUCF)
Rahoitetut päästöt
Scope 3 (tCO2e)
Scope 1 ja 2 -päästöjen
intensiteetti
(tCO2e/milj. €)
PCAF:n tietojen
laadun arvosana,
painotettu keskiarvo
Yrityslainat
166 711
165 190
119,00
4,38
Asuntolainat
30 522
-
10,01
3,13
Kaupalliset kiinteistölainat
5 025
-
48,91
4,10
Moottoriajoneuvolainat
1 833
-
162,27
5,00
Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat
906
140 419
3,43
2,00
Listaamaton pääoma
63
225
7,29
3,99
Valtionvelat
20 266 (18 089)
27 122
155,66
2,00
Yhteensä
225 328
332 957
Yrityslainat
Yrityslainojen omaisuusluokka sisältää yrityksille
myönnetyistä liiketoimintalainoista muodostuvat
kasvihuonekaasupäästöt raportointikauden lopussa.
Laskennassa otetaan huomioon vastapuolen toiminnasta
aiheutuvat kokonaispäästöt. Yrityslainojen
kokonaispäästöt ovat 331 902 (441 141) tCO
2
e sisältäen
vastapuolen Scope 1, 2 ja 3-päästöt. Scope 1 ja 2 -
päästöjen intensiteetti on 119 (123) tCO
2
e miljoonaa
myönnettyä euroa kohden. Laskenta kattaa 100 (100) %
yhtiön myöntämistä yrityslainoista.
96
Yrityslainojen päästöt toimialoittain
Toimiala
Rahoitetut päästöt
Scope 1 ja 2 (tCO2e)
Rahoitetut päästöt,
Scope 3 (tCO2e)
Scope 1 ja 2 -
päästöjen
intensiteetti
(tCO2e/milj. €)
PCAF:n tietojen
laadun arvosana,
painotettu keskiarvo
A Maatalous, metsätalous, kalatalous
112 123
45 774
462,82
4,82
B Kaivostoiminta ja louhinta
2 261
904
726,18
4,30
C Teollisuus
5 305
21 149
89,12
4,26
D Sähkö -, kaasu- ja lämpöhuolto,
jäähdytysliiketoiminta
3 986
845
7 757,09
4,21
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto
ja muu ympäristön puhtaanapito
7 410
3 519
324,55
4,10
F Rakentaminen
3 942
24 975
35,87
4,16
G Tukku - ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen
ja moottoripyörien korjaus
7 040
24 498
62,71
4,21
H Kuljetus ja varastointi
11 668
8 711
194,08
4,13
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
2 497
8 782
48,76
4,35
J Informaatio ja viestintä
123
1 093
10,33
4,11
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
1 086
3 914
7,98
4,34
L Kiinteistöalan toiminta
3 831
4 905
10,64
4,32
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
317
3 583
4,59
4,22
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
591
2 468
29,62
4,27
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen
sosiaalivakuutus
117
264
8,54
4,08
P Koulutus
195
442
14,14
4,44
Q Terveys - ja sosiaalipalvelut
1 247
4 551
26,85
4,59
R Taiteet, viihde ja virkistys
1 375
2 580
27,11
4,39
S Muu palvelutoiminta
1 598
2 235
91,25
4,89
T Kotitalouksien toiminta työnantajina
-
-
-
-
U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten
toiminta
-
-
-
-
X Toimiala tuntematon
-
-
-
-
Yhteensä
166 711
165 190
119,00
4,38
Yrityslainojen laskentaa on kehitetty tarkemmaksi ja se on
toteutettu
asiakastasolla, kun edellisen raportointikauden
laskenta toteutettiin toimialatasolla, sekä kattavuutta on
parannettu huomioimalla tulonhankintaan myönnetyt
kulutusluotot. Lisäksi edelliseen raportointikauteen
verrattuna yhtiö on siirtynyt käyttämään toimialakohtaisia
päästökertoimia ja asuntoyhtei
söjen lainat, jotka
raportointikaudella 2024 raportoitiin yrityslainojen
omaisuusluokassa, on jätetty laskennan ulkopuolelle.
Tehtyjen muutoksien on arvioitu johtavan tarkempaan ja
todenmukaisempaan laskentatulokseen. Asuntoyhteisöille
myönnettyjen lainojen tosiasiallisesta käyttötarkoituksesta
saatava tieto ei ole määrämuotoisesti hyödynnettävissä,
mutta asuntoyhteisöjen toiminnan luonteen perusteella
lainojen on arvioitu olevan pääosin kiinteistöjen
rakennuttamiseen ja remontointiin. Tulosten perusteella on
arvioitu, että yrityslainoihin sovellettava
päästölaskentamenetelmä ei vastaa asuntoyhteisöjen
osalta todellisuutta, minkä vuoksi asiakasryhmän lainat on
jätetty toistaiseksi pois laskennasta.
Laskenta perustuu toimialakohtaisiin päästökertoimiin ja
vastapuolen viimeiseksi raportoimiin tilinpäätöstietoihin
sekä jäljellä olevaan lainamäärään ja sektorikohtaisiin
tietoihin. Laskentaluokan yleinen tiedonlaadun arvosana
on 4,38 (4,46). Vastapuolen päästöistä yhtiölle kuuluva
osuus on laskettu raportointikauden lopussa jäljellä olevan
lainamäärän suhteessa vastapuolen viimeksi raportoituun
oman pääoman ja kokonaisvelan määrään.
Tilinpäätöstiedot on kerätty Suomen asiakastiedosta ja
Tila stokeskukselta, päästökertoimet Exiobasesta ja
toimialan päästötiedot The Organisation for Economic Co-
97
operation and Development (OECD). OECD:n data kattaa
tuotannon CO
2
e päästöt. Vastapuolen Scope 1, 2 ja 3-
päästöjen osuus on estimoitu toimialatilaston mukaisen
päästöjen jakauman perusteella, koska käytetyt
päästökertoimet eivät sisällä jaottelua.
Laskennassa on hyödynnetty saatavilla olevia
viimeisimmän ajankohdan tilastotietoja. Vastapuolen
kokonaisvelan määrä on joissain tapauksissa
tilinpäätöstiedoissa vähemmän kuin vastapuolen velka
yhtiössä. Näissä tapauksissa on tehty oletus, että
kokonaisvelka on vähintään yhtiössä oleva jäljellä olevan
velan määrä. Jos vastapuolen tilinpäätöstietoja tai
toimialan varallisuustietoja ei ole saatavilla, laskennassa
on hyödynnetty estimaattia, joka estimoi toimialan
kasvihuonekaasupäästöjen määrä per euro.
Tiedon laadun parantamiseksi yhtiö aikoo jatkaa
päästötietoja tarjoavien toimijoiden kartoitusta ja kehittää
mahdollisen asiakaskohtaisen tiedon keräämistä
tulevaisuudessa. Yhtiön asiakasportfolio huomioiden
laskennan toteuttaminen vastapuolen ensisijaisilla tiedoilla
voi olla haastavaa, sillä valtaosa yhtiön asiakkaista on
yksityishenkilöitä ja pieniä yrityksiä.
Asuntolainat
Asuntolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön
myönnetyistä lainoista, joiden käyttötarkoitus on asunnon
tai vapaa-ajan asunnon hankinta, muodostuvat
kasvihuonekaasupäästöt. Edelliseen raportointikauteen
verrattuna laskennassa on käytetty tarkempaa dataa, ja
yhtiö on tehnyt muutoksia kriteereihin, joilla asuntolainat
määritellään päästölaskennassa. Tämän myötä
asuinrakennuksen peruskorjaukseen myönnetyt lainat
eivät sisälly laskentaan. Asuntolainoista aiheutuvat
kokonaispäästöt ovat 30 522 (29 823) tCO
2
e sisältäen
vastapuolen Scope 1 ja 2 -päästöt. Päästöintensiteetti on
10,01 (9,35) tCO
2
e miljoonaa myönnettyä euroa kohden.
Asuntolainojen päästöjen laskennassa käytetty
laskentamenetelmä on valittu riippuen kohteen tietojen
saatavuudesta. Energialuokan omaavien kohteiden
laskentaan on käytetty PCAF:n tarjoamaa 2a vaihtoehtoa,
jossa rahoitettuja päästöjä on arvioitu pinta-alan ja
energialuokan mukaisen päästökertoimen perusteella.
Lainat, joiden kohteesta ei ole energialuokkaa tiedossa on
laskettu PCAF:n vaihtoehdon 2b mukaisesti ja
päästökertoimena on käytetty PCAF:n Suomen
asuinrakennusten yleistä pinta-alaperusteista kerrointa.
Sellaiset lainat, joiden rahoitetusta kohteesta ei ole
kerättävissä laskennassa tarvittavia tietoja tai ne on
arvioitu epärealistisiksi, on laskettu vaihtoehdon 3
mukaisesti, jossa päästöjä estimoidaan rakennusten
lukumäärän perusteella. Tiedon laatu saa yleisarvosanan
3,13 (3,20).
Tieto rahoitetusta kohteesta on estimoitu lainan vakuuden
perusteella, mikä on tällä hetkellä paras käytössä oleva
tapa saada päästölaskennassa tarvittavat tiedot
rahoitettavasta kohteesta. Usein rahoitettu kohde on
lainan vakuutena ja tilanteissa, joissa lainalla useita
vakuuksia, rahoitettu kohde on pyritty tunnistamaan
vakuustietokannasta vakuuden käyvän arvon ja lainan
myönnetyn määrän ja järjestelmään tallennusajankohdan
perusteella.
Yhtiölle kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan
lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan
myöntöhetkellä. Ennen vuotta 2016 myönnettyjen lainojen
osalta ei ole tiedossa kohteen käypää arvoa lainan
myöntöhetkellä, jolloin laskennassa on käytetty
myönnettyä lainamäärää. Tehty oletus on tällä hetkellä
paras käytössä oleva vaihtoehto estimoida kohteen arvoa.
Yksittäisissä tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli
100 %:n, jolloin kerroin on asetettu manuaalisesti 100
prosenttiin.
Kaupalliset kiinteistölainat
Kaupallisten kiinteistöjen omaisuusluokka sisältää yhtiön
myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on liikekiinteistön
hankinta. Kaupallisten kiinteistöjen rahoittamisesta
aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 5 025 (5 751) tCO
2
e.
Laskenta sisältää vastapuolen Scope 1 ja 2 -päästöt.
Päästöintensiteetti on 48,91 (52,03) tCO
2
e miljoonaa
myönnettyä euroa kohden.
Kaupallisten kiinteistölainojen päästöjen laskennassa
käytetty laskentamenetelmä on valittu riippuen, onko
rahoitetun kohteen ominaisuustiedot kerättävissä.
Rahoitetun kiinteistön pinta-alan ollessa käytettävissä
päästöjen laskentaan on hyödynnetty PCAF:n vaihtoehtoa
2b, jolloin käytetään pinta-ala perusteista Suomen
keskimääräistä toimiston tai yleistä ei-asuinrakennuksen
päästökerrointa riippuen rahoitetusta kohteesta. Loput on
laskettu vaihtoehdon 3 mukaisesti, jossa päästöjä
estimoidaan rakennusten lukumäärän perusteella. Tiedon
laadun yleisarvosana omaisuusluokalle on 4,10 (4,12).
Yhtiölle kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan
98
lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan
myöntöhetkellä. Lainojen, joiden osalta kohteen tiedot
eivät ole käytettävissä, lainamäärä on suhteutettu
myönnetyn lainamäärän perusteella. Yksittäisissä
tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli 100 %:n,
jolloin kerroin on muutettu manuaalisesti 100 prosenttiin.
Moottoriajoneuvolainat
Moottoriajoneuvolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön
myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on uuden tai
käytetyn ajoneuvon hankinta. Moottoriajoneuvolainojen
rahoittamisesta aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 1 833
(1 983) tCO
2
e tilikauden lopun tilanteessa. Laskenta
sisältää ajoneuvon rahoittamisesta aiheutuvat Scope 1 ja
2-päästöt. Päästöintensiteetti on 162,27 (199,18) tCO
2
e
miljoonaa myönnettyä euroa kohden.
Moottoriajoneuvolainojen päästöjen laskennassa on
käytetty PCAF:n tarjoamaa laskentavaihtoehtoa 3b, joka
antaa tiedon laadun yleisarvosanaksi 5 (5). Laskennassa
on hyödynnetty Suomen keskimääräisiä ajoneuvotilastoja,
koska yhtiön tiedot rahoitettavasta ajoneuvosta ei ole
määrämuotoista ja näin ollen hyödynnettävissä
laskennassa kohtuullisella työllä. Tämän vuoksi myös
päästöjen kohdentamiskerroin on 100 %, koska kohteen
arvo lainan nostohetkellä ei ole käytettävissä.
Ajoneuvotyyppi on estimoitu Suomen ajoneuvokannan
perusteella ja laskennassa on huomioitu henkilöautot,
pakettiautot ja kuorma-autot. Ajoneuvon käyttövoima ja
ajettu matka ovat laskettu Tilastokeskuksen tilastojen
perusteella. Ajoneuvon kulutusta on arvioitu
ajoneuvotyypin ja Suomen ilmastopaneelin ja Suomen
ympäristökeskuksen (SYKE) tarjoaman tiedon perusteella.
Päästökertoimet: OpenCO2.net / Tilastokeskus /
Energiateollisuus.
Moottoriajoneuvolainojen omaisuusluokan tuloksiin tulee
suhtautua kriittisesti heikon tiedon laadun vuoksi. Yhtiö on
tunnistanut haasteet päästölaskennassa tarvittavan tiedon
keräämisessä ja tulee kartoittamaan mahdollisuuksia
kehittää omasta tietojärjestelmästä kerättävää dataa
ajoneuvon ominaisuuksien osalta. Lainamäärä
huomioiden on oletettavaa, että lainakantaan tehdyt
rajaukset eivät huomioi kaikkia tosiasiallisesti
moottoriajoneuvon hankintaan myönnettyjä lainoja.
Laskennassa ei myöskään huomioida kuin henkilöautot,
pakettiautot ja kuorma-autot, joka ei anna täysin
todenmukaista kuvaa yhtiön ajoneuvolainakannasta.
Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat
Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat
omaisuusluokka sisältää PCAF:n määritelmän mukaisesti
salkun pörssiosakesijoitukset sekä joukkovelkakirjalainat.
Laskenta kattaa 95 (94) % yhtiön salkun omaisuusluokan
mukaisista arvopapereista. Omaisuusluokan rahoitetut
päästöt ovat 141 326 (35 704) tCO
2
e ja Scope 1 ja 2 -
päästöjen määrä suhteessa sijoitettuun miljoonaan euroon
on 3,43 (5,93).
Omaisuusluokan päästöjen laskennassa on pyritty
hyödyntämään ensisijaisesti vastapuolen raportoimia
päästötietoja ja niiden osalta, joilta ne eivät ole saatavilla,
on käytetty toimialan päästökerrointa. Omaisuusluokan
yleinen tiedon laadun arvosana on 2 (2). Yhtiölle kuuluvaa
osuutta vastapuolen päästöistä on estimoitu sijoituksen
markkina-arvon tai joukkovelkakirjan kirjanpitoarvon ja
käteisvarat sisältävän yritysarvon suhteessa. Yksityisten
yritysten osalta yritysarvo on laskettu oman pääoman ja
velan yhteismääränä ja muutamassa tapauksessa taseen
loppusummana, jos velkoja ei ole tunnistettavissa.
Laskennassa on käytetty PCAF:n vuoden 2022
laskentamenetelmää, jonka vuoksi vihreitä
joukkovelkakirjalainoja ei ole sisällytetty laskentaan.
Vihreiden joukkovelkakirjalainojen osuus kaikista
joukkovelkakirjalainoista on noin 5 (6) %.
Listaamaton pääoma
Omaisuusluokka sisältää PCAF:n mukaiset salkun
listaamattoman pääoman sijoitukset. Kokonaispäästöt
omaisuusluokan osalta on 289 (416) tCO
2
e ja Scope 1 ja
2 -päästöjen määrä suhteessa sijoitettua miljoonaa euroa
kohden on 7,29 (8,83). Omaisuusluokan yleinen tiedon
laadun arvosana on 4 (4).
Listaamattoman pääoman osalta jäljellä oleva lainamäärä
on laskettu omistettujen osakkeiden suhteessa yrityksen
koko osakekantaan kerrottuna yrityksen oman pääoman
määrällä. Yhtiölle kuuluva osuus vastapuolen päästöistä
on laskettu jäljellä olevan lainamäärän ja yrityksen oman
ja vieraan pääoman yhteismäärään suhdeluvun
perusteella. Omaisuusluokan päästöjen laskennassa on
pyritty hyödyntämään ensisijaisesti vastapuolen
raportoimia päästötietoja ja niiden osalta, joilta ne eivät ole
saatavilla on käytetty toimialan päästökerrointa.
Vastapuolen Scope 1, 2 ja 3 -päästöjen osuus on
estimoitu OECD:n toimialatilaston mukaisen päästöjen
jakauman perusteella, koska käytetyt päästökertoimet
99
eivät sisällä jaottelua. Rahastosijoitukset ja
vakuutusyhtiösopimukset on jätetty laskennan
ulkopuolelle, koska ne eivät sovellu PCAF:n tarjoamiin
laskentamenetelmiin. Näiden osuus on 19,1 (18,8) %
kaikista listaamattoman pääoman sijoituksista.
Valtionvelka
Omaisuusluokka kattaa sijoitussalkun valtionveloista
aiheutuvat päästöt. Omaisuusluokan kokonaispäästöt ovat
47 388 (49 443) tCO
2
e (ei sis. LULUCF-sektoria) ja Scope
1 ja 2 -päästöjen määrä suhteessa sijoitettua miljoonaa
euroa kohden on 155,66 (148,36).
Yhtiölle kuuluva osuus
valtion päästöistä on laskettu sijoituksen markkina-arvon
ja ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen suhdeluvun
perusteella. Sijoituksen markkina-arvo on muutettu
Yhdysvaltain dollareiksi ($) tilinpäätöspäivän kurssilla.
Scope 1 -päästöjen laskenta on toteutettu mukaan lukien
maankäyttösektorin (LULUCF-sektori) päästöt sekä ilman
LULUCF-sektoria. Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun
arvosana on 2 (2).
Päästötilastoina on käytetty EDGAR:n ja OECD:n
julkaisemia valtioiden saatavilla olevia verifioimattomia
päästötilastoja. Käytetyn datan puutteet liittyvät tietojen
ajantasaisuuteen ja sisällytettyjen kasvihuonekaasujen
heikkoon kattavuuteen. Laskennassa käytetyt Scope 1-
päästötiedot ovat vuodelta 2024 ja Scope 2 ja 3 -tiedot
vuodelta 2020. Scope 2 ja 3 -päästöt kattavat tuotannon
CO
2
-päästöt.
Päästöhyvityksillä rahoitettavat
kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet (E1-
7)
Yhtiö ei rahoita kasvihuonekaasujen poistoja
päästöhyvityksillä. Yhtiöllä ei ole kasvihuonekaasujen
poistoon tai varastointiin liittyviä hankkeita omissa
toiminnoissaan.
Sisäinen hiilen hinnoittelu (E1-8)
Yhtiö ei käytä sisäisiä hiilen
hinnoittelujärjestelmiä.
Yhteiskunnalliset tiedot
100
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Positiivinen vaikutus: Joustavat työskentelymuodot,
työajanseuranta sekä mahdollisuus osa-aikatyöhön ja
opintovapaisiin tukevat henkilöstön hyvinvointia ja
mahdollistavat tasapainon työn ja vapaa -ajan välillä.
Mahdollisuus: Työ - ja yksityiselämän tasapaino voi
kehittää työn tehokuutta, vähentää vaihtuvuutta ja
helpottaa osaavan työvoiman löytämistä.
Terveys ja turvallisuus
Positiivinen vaikutus: Henkilöstön käytössä on
lakisääteistä laajemmat työterveyshuollon palvelut.
Henkilöstölle tarjotaan henkistä ja fyysistä terveyttä
tukevia henkilöstöetuja.
Negatiivinen vaikutus: Henkilöstöä uhkaavat
asiakastilanteet ovat lisääntyneet.
Mahdollisuus: Henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva
henkilöstö lisää tuottavuutta sekä parantaa
asiakaskokemusta ja kilpailukykyä.
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Positiivinen vaikutus: Henkilöstön urakehitystä
tuetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä ja
koulutuksella. OmaAkatemia tarjoaa kaikille
tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua.
Monipuoliset tehtävänkuvat ja vastuulliset
työtehtävät tarjoavat mahdollisuuden työssä
kehittymiseen.
Positiivinen vaikutus: Esihenkilöiden kouluttaminen ja
osaamisen kehittäminen tukee tiimin toimintaa ja
työntekijöiden tehokkuutta.
Riski: Henkilöstön osaamisessa mahdollisesti
ilmenevät puutteet voivat heikentää työn
tehokkuutta ja kasvattaa kustannuksia.
Riski: Kilpailu kokeneesta työvoimasta voi aiheuttaa
haasteita rekrytointiin.
Mahdollisuus: Koulutuksen ja osaamisen
kehittäminen tukee työn tehokuutta ja liiketoiminnan
kilpailukykyä. Onnistuneesti rakennettu koulutusmalli
tukee työnantajamielikuvaa ja auttaa osaavan
työvoiman saatavuudessa.
Yksityisyys
Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Mahdollinen
henkilöstön henkilötietojen vuotaminen loukkaisi
henkilön yksityisyyttä, ja tiedot voisivat päätyä osaksi
väärinkäytöksiä.
Strategia
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)
Suurin osa yhtiön henkilöstöstä on kokoaikaisia ja
vakituisia työntekijöitä. Vakituisten kokoaikaisten
työntekijöiden osuus vuoden 2025 lopussa oli 91,6 (91) %
ja vakituisten osa-aikaisten osuus oli 0,8 (1) %.
Määräaikaisia työsuhteita oli 7,6 (8) % ja osa
määräaikaisista työsuhteista on vaihtelevan työajan
piirissä. Kaikki edellä mainitut työntekijät ovat
työsuhteessa yhtiöön.
Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät myönteiset
vaikutukset voivat kohdistua koko henkilöstöön tai
yksittäisiin työntekijöihin henkilökohtaisten järjestelyjen
kautta, esimerkiksi joustavaan työskentelyyn liittyen perhe-
elämän ja työn yhdistämiseksi. Kattavat työterveyshuollon
palvelut ja koulutusmahdollisuudet ovat koko henkilöstön
käytössä. Henkilöstöedut myönnetään vakinaisille
työntekijöille sekä määräaikaisille työntekijöille, joiden
työsuhteen kesto on vähintään 6 kuukautta. Tunnistetut
mahdollisuudet koskevat koko henkilöstöä.
Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät negatiiviset
vaikutukset, kuten henkilötietojen vuotaminen, voivat
vaikuttaa koko henkilöstöön, tai ne voivat olla yksittäiseen
henkilöön kohdistuvia, kuten uhkaavat asiakastilanteet.
Asiakasrajapinnassa toimivien henkilöiden arvioidaan
kohtaavan uhkaavia asiakastilanteita muuta henkilöstöä
todennäköisemmin. Henkilöstön osaamiseen liittyvä riski
johtuu asiantuntijuuteen nojaavasta liiketoimintamallista, ja
riski liittyy koko henkilöstöön. Työvoiman saatavuutta
koskeva riski liittyy kokeneen työvoiman saatavuuteen
asiantuntijatehtävissä. Riski ei kohdistu tiettyihin
yksiköihin.
Siirtyminen ilmastoneutraaliin toimintaan ja
siirtymäsuunnitelman toteuttaminen vaatii henkilöstöltä
uusien toimintatapojen omaksumista ja yhtiöltä
henkilöstön kouluttamista. Yhtiön tavoitteena on hyväksyä
101
ja ottaa siirtymäsuunnitelma käyttöön vuonna 2026.
Siirtymäsuunnitelman laatimisen jälkeen yhtiöllä on
paremmat valmiudet tarkastella siirtymäsuunnitelman
käyttöönotosta henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia
vaikutuksia.
Yhtiö on sitoutunut noudattamaan ihmiskaupan, pakkotyön
ja lapsityövoiman käytön kieltäviä lakeja, säädöksiä ja
sopimuksia. Yhtiön henkilöstöön ei kohdistu lapsityöhön ja
pakkotyövoimaan liittyviä vaikutuksia eikä yhtiön
toimintaan kohdistu niihin liittyvää riskiä.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1 -1)
Toimintaperiaate
Kestävyysaiheiden kannalta keskeinen sisältö
Toimintaperiaatteeseen liittyvä
kestävyysaihe
Organisaation ylin
vastuutaso
Henkilöstöstrategia
Henkilöstöstrategia ohjaa kaikkia henkilöstöön
liittyviä alemman tason politiikkoja ja ohjeistuksia.
Henkilöstöstrategian tavoitteena on varmistaa, että
yhtiö noudattaa työelämää koskevaa lainsäädäntöä,
työehtosopimuksia sekä hyvän hallintotavan
periaatteita.
• Työn ja yksityiselämän tasapaino
• Koulutus ja taitojen kehittäminen
Hallitus
Henkilöstöpolitiikka
Henkilöstöstrategiaan pohjautuva henkilöstöpolitiikka
kokoaa yhteen yhtiössä noudatettavat
henkilöstöjohtamisen periaatteet ja
henkilöstöhallinnon ohjeistukset.
• Työn ja yksityiselämän tasapaino
• Koulutus ja taitojen kehittäminen
• Terveys ja turvallisuus
Johtoryhmä
Tasa -arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelma
Suunnitelmassa esitellään toimenpiteet ja arvioidaan
edellisten vuosien toimenpiteiden vaikuttavuus tasa-
arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa.
Toimintaperiaate määrittää tavoitteet ja toimenpiteet
muun muassa yhdenvertaisten koulutus - ja
etenemismahdollisuuksien takaamiseksi sekä työn ja
perhe-elämän tasapainoiseksi yhdistämiseksi.
• Työn ja yksityiselämän tasapaino
• Koulutus ja taitojen kehittäminen
Johtoryhmä
Työyhteisön
kehittämissuunnitelma
Työyhteisön kehittämissuunnitelman tavoitteena on
luoda selkeä ja johdonmukainen toimintamalli, joka
edistää työyhteisön hyvinvointia, tuottavuutta ja
yhteistyötä. Suunnitelmassa käsitellään työyhteisön
työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen keskeiset
painopistealueet ja toimenpiteet huomioiden
tiedossa olevat muutokset.
• Työn ja yksityiselämän tasapaino
• Koulutus ja taitojen kehittäminen
• Terveys ja turvallisuus
Johtoryhmä
Työsuojelun toimintaohjelma
Toimintaperiaatteessa kuvataan työsuojelun
keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Työsuojelun
tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot
sekä tukea työntekijöiden
työkykyä ja hyvinvointia.
• Koulutus ja taitojen kehittäminen
• Terveys ja turvallisuus
Johtoryhmä
Työterveyshuollon
toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon
yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin
perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.
Suunnitelmassa kuvataan työterveyshuollon
toiminnan vastuut, roolit ja laajuus.
• Terveys ja turvallisuus
Johtoryhmä
Fyysinen turvallisuus Oma
Säästöpankissa
Ohjeistus kuvaa yhtiössä huomioon otettavat
fyysiseen turvallisuuteen liittyvät kokonaisuudet.
Ohjeistuksessa määritetään muun muassa
toimenpiteet henkilöstöön kohdistuvien
uhkatilanteiden ehkäisemiseksi.
• Terveys ja turvallisuus
Johtoryhmä
Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä,
viranomaisohjeistuksia sekä YK:n ihmisoikeusjulistusta.
Yhtiö huomioi toiminnassaan yritysten vastuun kunnioittaa
ihmisoikeuksia ja edellyttää vastaavaa toimintaa
yhteistyökumppaneiltaan. Vastaavuusarviota omaa
työvoimaa koskevien toimintaperiaatteiden ja
kansanvälisesti tunnistettujen välineiden, mukaan lukien
YK:n ohjaavien periaatteiden, välillä ei ole tehty. Omaan
työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet kattavat yhtiön
koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla ja ne koskevat
koko henkilöstöä. Toimintaperiaatteet ovat koko
henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä
tiedotuskanavassa. Raportointikaudella
toimintaperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä
muutoksia.
102
Työ - ja vapaa-ajan tapaturmien määrää sekä syitä
seurataan vuosittain yhdessä vakuutusyhtiön kanssa
osana työkyvyn johtamisen ohjausryhmätoimintaa. Yhtiön
koko henkilöstö on vakuutettu työtapaturmien varalta ja
lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi henkilöstö on
vakuutettu vapaa-ajan tapaturmien varalta. Yhtiön
toimialalla ei ole tunnistettu erityisiä työtapaturmille
altistavia tekijöitä. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin ja
turvallisuuden tueksi järjestetään säännöllistä koulutusta ja
fyysisen turvallisuuden periaatteista linjataan fyysisen
turvallisuuden ohjeistuksella.
Sukupuolten tasa-arvoista kohtelua, syrjintää ja häirintää
koskevista periaatteista ja toimintatavoista linjataan yhtiön
henkilöstöstrategiassa, henkilöstöpolitiikassa ja tasa-arvo-
ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Yhtiössä on
nollatoleranssi kaikelle häirinnälle ja kiusaamiselle ja
jokaiseen esille tulleeseen tapaukseen reagoidaan
välittömästi. Työyhteisöissä voi aika ajoin ilmetä erilaisia
ongelmatilanteita, joihin puuttumiseen yhtiöllä on selkeät
prosessit, kuten varhaisen välittämisen malli sekä
kriisitilanteiden ja työyhteisön haasteellisten tilanteiden
käsittely. Tasa -arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on
laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien asettamien
velvoitteiden mukaisesti ja siinä on huomioitu finanssialan
tasa -arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen
suositukset, jotka ovat laatineet Palta, Pro ja YTN. Tasa-
arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti yhtiö on
sitoutunut edistämään henkilöstön tasa-arvoista kohtelua
riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai
muusta vastaavasta syystä. Suunnitelma määrittää
tavoitteet sekä toimet tämän toteuttamiseksi, joihin kuuluu
muun muassa syrjimättömyyden varmistaminen
rekrytoinnissa esihenkilöiden koulutuksen ja rekrytointeihin
liittyvän viestinnän kautta. Yhtiössä ei ole tunnistettu
erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä
olemassa olevan henkilöstötiedon perusteella.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa (S1 -2)
Yhtiössä henkilöstön kuuleminen ja työvoiman
näkökantojen huomioon ottaminen
päätöksentekoprosessissa on tärkeää. Työntekijöiden
kuuleminen ja työtyytyväisyys ovat keskeisiä asioita yhtiön
toiminnassa. Jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja
henkilöstön välillä edistetään yhteistoimintalain
edellytysten mukaisesti. Vuoropuhelun vaikuttavuutta
arvioidaan kyselyillä ja niiden henkilöiden toimesta, ketkä
osallistuvat esimerkiksi henkilöstön edustajina
neuvotteluihin. Toimitusjohtajalla on operatiivinen vastuu
varmistaa, että yhteydenpito henkilöstön kanssa tapahtuu
ja että tulokset otetaan huomioon yhtiön toimintatavoissa.
Yhteydenpito omaan henkilöstöön tapahtuu sekä suoran
yhteydenpidon että henkilöstön edustajien kanssa. Suora
yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi yhtiön sisäisessä
tiedotuskanavassa sekä säännöllisten keskusteluiden ja
kyselyiden kautta. Henkilöstön vaikutus- ja tiedonkeruun
kanavia ovat muun muassa vuosittainen henkilöstökysely,
kuukausittainen työtyytyväisyys-pulssikysely,
kehityskeskustelut, säännölliset esihenkilön kanssa
käytävät sparrauskeskustelut, perehdytyskysely,
lähtökeskustelu, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa
tehtävät työpaikkaselvitykset sekä yksikkökohtaiset
vuosittaiset vaarojen ja riskien kartoitukset. Yhtiöllä on
käytössään Whistleblowing-kanava väärinkäytösten
ilmoittamiseksi. Henkilöstökysely toteutetaan vuosittain,
kehitys- ja tavoitekeskustelut käydään kaksi kertaa
vuodessa ja yksiköissä järjestetään viikkopalaverit
säännöllisesti. Henkilöstökyselyn yhtiökohtaiset tulokset ja
tulosten seurauksena toteutettavat toimenpiteet
julkaistaan koko henkilöstölle. Henkilöstökyselyn tulokset
käydään läpi yksikkökohtaisesti esihenkilön toimesta ja
läpikäynnin perusteella laaditaan kehittämissuunnitelma.
Henkilöstöön ja liiketoimintaan liittyvistä päätöksistä
keskustellaan henkilöstön edustajien kanssa
yhteistoimintaneuvottelukunnassa. Neuvottelukunta
kokoontuu vähintään neljästi vuodessa työnantajan
aloitteesta ja lisäksi aina tarvittaessa.
Yhteistoimintaneuvottelukunnassa yhtiötä edustavat
toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasianjohtaja sekä
kutsuttu sihteeri, joka vastaa toiminnan dokumentoinnista.
Henkilöstö valitsee edustajansa neuvottelukuntaan ja voi
olla yhteydessä valittuihin luottamusmiehiin sekä
työsuojeluvaltuutettuihin aina tarpeen vaatiessa.
Yhteistoiminnassa käsitellään yhdessä henkilöstön
edustajien kanssa yhtiön liiketoimintaan ja sen
kehittymiseen vaikuttavia asioita, työhönoton periaatteita,
työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyviä asioita,
osaamisen kehittämiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä
töiden järjestelyyn liittyviä teemoja. Lisäksi yhtiön
johtoryhmän työskentelyyn osallistuu henkilöstön
keskuudestaan valitsema edustaja.
103
Yhtiön henkilöstö kuuluu rahoitusalan työehtosopimuksen
piiriin. Työehtosopimuksen lisäksi yhtiössä on tehty
erillinen puitesopimus säännöllisestä lauantaityöstä
nimettyjen yksiköiden osalta. Sopimus on voimassa yhden
vuoden kerrallaan ja sopimuksesta neuvotellaan vuosittain
yhteistoimintaneuvottelukunnassa.
Yhtiö ei ole tunnistanut omassa työvoimassaan
ihmisryhmiä, jotka olisivat erityisesti vaikutuksille alttiita tai
syrjäytymisvaarassa. Yhtiö seuraa henkilöstönsä
rakennetta osana henkilöstöraportointia. Yhtiön
hallitukselle, johtoryhmälle ja
yhteistoimintaneuvottelukunnalle raportoidaan
säännöllisesti yhtiön omasta työvoimasta. Mikäli
tunnistettaisiin erityisen haavoittuvassa asemassa oleva
ihmisryhmä, voitaisiin keskustella esimerkiksi työsuojelun
lisäämisestä heidän osaltaan. Henkilöstökyselyssä
kysytään henkilöstön mielipidettä työyhteisöjen
monimuotoisuudesta, yhtiön onnistumisesta tasa-
arvoisena työnantajana sekä yhtiön toiminnasta
yhdenvertaisen ja monimuotoisen työyhteisön edistäjänä.
Yhtiön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on
kirjattu erilaisia konkreettisia toimia syrjinnän
ehkäisemiseksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda
heihin mahdollisesti kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia
tiedoksi myös yhtiön sisäisen ilmoituskanavan kautta sekä
luottamushenkilöiden tai työsuojelun välityksellä.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi (S1-3)
Yhtiön toimintakulttuurin mukaisesti organisaatiossa
ylläpidetään jatkuvaa keskusteluyhteyttä ja avointa
palautekulttuuria. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda
huolenaiheita tai kehittämisideoita esille sisäisen
palautekanavan kautta tai olemalla yhteydessä omaan
esihenkilöönsä tai esimerkiksi henkilöstöhallintoon,
luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Epäilykset
rikkomuksista, väärinkäytöksistä ja epäeettisestä tai
lainvastaisesta toiminnasta voi ilmoittaa whistleblowing-
kanavan kautta. Kaikki edellä kuvatut keinot esitellään
uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä ja
ajantasaiset ohjeet palautteen antamiseen löytyvät myös
yhtiön sisäisestä tiedotuskanavasta. Kaikki henkilöstön
antamat palautteet käsitellään toiminnosta vastaavien
erikseen nimettyjen henkilöiden toimesta ja tarvittaessa
ryhdytään toimenpiteisiin olemassa olevien
toimintaohjeiden mukaisesti.
Kaikki palaute sekä esiin nostetut epäkohdat käsitellään
luottamuksellisesti ja näitä tietoja käsittelevät henkilöt ovat
tietoisia omista velvollisuuksistaan. Henkilöstöllä on
mahdollisuus antaa palautetta myös nimettömästi
esimerkiksi työterveyshuollon kyselyiden sekä yhtiön
omien kanavien kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään
yhdenmukaisen mallin mukaisesti riippumatta ilmoituksen
tekijästä. Ilmoituksen luottamuksellisuutta korostetaan ja
sen yksityiskohdat tuodaan vain tarpeellisten tahojen
tietoon. Henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta käytössä
olevista palautekanavista ja niiden tehokkuudesta
arvioidaan muun muassa vuosittaisessa
henkilöstökyselyssä sekä säännöllisissä muissa
läpikäynneissä ja keskusteluissa, kuten
kehityskeskusteluissa.
104
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1 -4)
Kestävyysaihe
Toimi
Aikahorisontti
Soveltamisala
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Aktiivinen suora yhteydenpito henkilöstön kanssa,
jonka kanavia ovat mm. vuosittainen
henkilöstökysely, kuukausittainen työtyytyväisyys-
pulssikysely, kehityskeskustelut ja kuukausittaiset
OmaHetki-keskustelut esihenkilön kanssa.
Jatkuva toimi, pulssikysely
otettu käyttöön 2025
Koko henkilöstö
Liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointiedun tarjoaminen
myös perhevapailla oleville.
Jatkuva toimi, otettu
käyttöön 2025
Henkilöstöetujen piiriin
kuuluva henkilöstö
Kuukausittaisen Kehu, kiitä, kannusta! -palkinnon
jakaminen henkilöstön jäsenelle erityisestä
onnistumisesta.
Jatkuva toimi, otettu
käyttöön 2025
Koko henkilöstö
Koulutus - ja taitojen
kehittäminen
Mahdollisuus osaamisen kehittämiseen sisäisessä
OmaAkatemia oppimisympäristössä tai ulkopuolisten
tarjoamien sijoituskirjaston ja verkkokirjahyllyn
kautta.
Jatkuva toimi
Koko henkilöstö
Mahdollisuus osallistua ulkopuolisen järjestämään
koulutukseen ja suorittaa auktorisoituja alan
tutkintoja.
Jatkuva toimi
Suorittamisesta sovitaan
oman esihenkilön kanssa
OmaSp Master esihenkilö- ja
asiantuntijakoulutusohjelma yhteistyössä Tampereen
yliopiston kanssa.
2025–2027,
koulutusohjelman kolmas
kausi
Haku on avoin koko
henkilöstölle, ja hakijoista
on valittu 20 osallistujaa
Urapolkukuvaukset osaamisvaatimuksineen
urakehityksen tueksi, sekä niihin liittyvä koulutus.
Jatkuva toimi, otettu
käyttöön 2025
Urapolkukuvaukset on
laadittu
asiakasliiketoiminnalle,
hallinnolle ja tausta - ja
tukitoiminnoille
Esihenkilöiden koulutuskalenteri, osaamiskartoitus ja
perehdytyspolku sekä esihenkilöpäivät.
Jatkuva toimi,
perehdytyspolku laadittu
2025
Esihenkilöt
Vuosittaiset koulutuspäivät ja uudistunut konsepti,
jossa koulutuspäivät järjestetään keskitetysti.
Jatkuva toimi
Koko henkilöstö
Terveys ja turvallisuus
Kattavat henkistä ja fyysistä terveyttä tukevat
henkilöstöedut.
Jatkuva toimi
Vakituisessa työsuhteessa
olevat henkilöt ja
määräaikaiset
toimihenkilöt, joiden
työsuhteen kesto on
vähintään 6 kk
Lakisääteistä laajempi työterveyshuolto, joka sisältää
matalan kynnyksen mielenterveyden palvelut sekä
esihenkilöiden tuen. Toimivat tukikäytännöt, kuten
varhaisen tuen malli sekä päihde- ja
peliriippuvuusohjelma.
Jatkuva toimi
Koko henkilöstö
Pankkiturvallisuuteen liittyvät vuosittaiset
koulutukset. Uhkaaviin asiakastilanteisiin liittyvän
sisäisen viestinnän tehostaminen ja erillinen koulutus
pääpalvelupisteillä työskenteleville.
Pääpalvelupisteiden turvallisuuden lisääminen ja
varmistaminen koulutuksen mukaisesti jokaisessa
konttorissa.
Jatkuva toimi,
pääpalvelupisteellä
työskentelevien erillinen
koulutus ja viestinnän
tehostaminen järjestetty
2025
Koko henkilöstö
Yksityisyyttä koskevat toimet käsitellään kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevien toimien yhteydessä osiossa S4-4 kohdassa yksityisyys.
Omaa työvoimaa koskevien toimien vaikuttavuutta
seurataan henkilöstökyselyiden, kehityskeskusteluiden,
perehdytyksen laadunseurannan ja lähtökyselyiden avulla
sekä aiheita käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa.
Asianmukaisia ja tarpeellisia toimia negatiivisten
henkilöstövaikutusten vähentämiseksi kartoitetaan ja
käynnistetään myös säännöllisten työterveyshuollon
toimintasuunnitelman mukaisten työpaikkaselvitysten
pohjalta sekä osana työkykyjohtamisen
ohjausryhmätoimintaa.
Tarvittavien toimien kartoittamiseksi toteutetaan
työkykyjohtamisen ohjausryhmätoimintaa
työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti, jossa
105
käsitellään laajasti omaan työvoimaan liittyviä mahdollisia
negatiivisia vaikutuksia. Ohjausryhmä kokoontuu kahdesti
vuodessa yhtiön kutsusta ja mukana ovat yhtiön lisäksi
työterveyshuolto, tapaturmavakuuttaja sekä
eläkevakuuttaja. Työpaikkaselvitykset toteutetaan
työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja
raportit tehdyistä selvityksistä toimitetaan
työsuojelupäällikölle sekä työsuojeluvaltuutetuille.
Työsuojelun toimintaohjelman mukainen yksikkökohtainen
riskien ja vaarojen arviointi toteutetaan vuosittain
esihenkilöiden toimesta yhdessä henkilöstön kanssa.
Kartoitus kattaa sekä fyysiset että henkiset riskit ja
huomioi työn kuormitustekijöiden lisäksi työhön liittyvät
voimavaratekijät. Yhtiötasoinen raportti käsitellään
yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jonka osana toimii
myös työsuojelutoimikunta. Huomattuihin riskeihin ja
vaaroihin reagoidaan välittömästi.
Yhtiö on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja
syrjimättömyyttä kaikessa toiminnassaan. Yhtiö pyrkii
varmistamaan, että sen omat käytännöt eivät aiheuta sen
omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä
vaikutuksia. Yhtiö on dokumentoinut yhdenmukaiset
toimintatavat ja prosessit ja toimimalla niiden mukaisesti
varmistetaan oman työvoiman yhdenvertainen kohtelu
sekä syrjimättömyys esimerkiksi työhönotossa. Yhtiö on
nimennyt henkilöt, jotka ovat vastuussa prosessien ja
toimintamallien toteutuksesta ja seurannasta.
Toimiin liittyvien toimintasuunnitelmien ja resurssien osalta
hallitus päättää yhtiön strategisista linjauksista ja
toimitusjohtaja ja johtoryhmä tekevät operatiiviseen
toimintaan liittyvät periaatetasoiset päätökset. Tavoitteiden
ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat yhtiössä koko
henkilöstö. Keskeisessä roolissa hallintakeinojen
toteutumisen varmistamisessa toimivat johto ja esihenkilöt,
joita tukevat hallinnolliset yksiköt, kuten henkilöstöhallinto
ja hallinnon tukitoiminnot.
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
Kestävyysaihe
Tavoite
Mittari
Suoriutuminen 2025
Perusvuosi
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Tavoitteena korkea työtyytyväisyys
Henkilöstön kokonaistyytyväisyys saa
vähintään arvosanan 4/5 vuosittaisessa
henkilöstökyselyssä
4,2/5
2025
Henkilöstö suosittelee yhtiötä
työpaikkana
Työntekijöiden nettosuositteluindeksi
eNPS vähintään 30
30
2025
Koulutus - ja taitojen
kehittäminen
Henkilöstö ylläpitää ja kehittää omaa
osaamistaan
Koulutuspäivien määrä vuodessa per
työntekijä on vähintään 5 päivää
6,0
2025
Kaikki yhtiön työsuhteiset työntekijät
osallistuvat säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin vuosittaisissa
kehityskeskusteluissa
Osallistuneiden työntekijöiden osuus
kaikista työntekijöistä
89 %
2025
Tavoitteena laadukas esihenkilötyö, joka
tukee tiimien toimintaa ja johtamisen
prosesseja
Esihenkilötyö saa vähintään arvosanan
4/5 vuosittaisessa henkilöstökyselyssä
4,3/5
2025
Henkilöstö suosittelee yhtiötä
työpaikkana
Työntekijöiden nettosuositteluindeksi
eNPS vähintään 30
30
2025
Terveys ja turvallisuus
Henkilöstön osaamistasoa ylläpidetään
uhkaavista asiakastilanteista ja kaikki
asiakastyössä olevat suorittavat
vuosittain pakolliset turvallisuuteen
liittyvät koulutukset
Koulutusten suorittaneiden osuus kaikista
asiakastyössä olevista
93 %
2025
Omaan työvoimaan liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet on asetettu
raportointikauden aikana, mutta osa mittareista on ollut
käytössä jo aiemmin. Kestävyysraportoinnin lisäksi
mittareiden tasoa seurataan ja arvioidaan
henkilöstöhallinnossa, jonka KPI-mittarit määritetään
henkilöstöstrategiassa.
106
Työntekijöiden nettosuositteluindeksiä (eNPS) mitataan
kuukausittain ja tavoite on asetettu raportointivuoden
keskiarvolle. Mittaustuloksen vaihteluväli on -100 ja +100
välillä ja tavoitearvoa 30 voidaan pitää hyvänä tuloksena.
Mittari on otettu käyttöön helmikuussa 2025, jolloin
tavoitteen ensimmäisenä raportointivuonna keskiarvo
lasketaan 11 kuukauden ajalta.
Kehityskeskusteluja koskevassa mittarissa huomioidaan
kehityskeskustelujen aikaan läsnä oleva henkilöstö, eikä
mittarissa huomioida esimerkiksi perhevapailla olevaa
henkilöstöä. Mittausepävarmuutta kehityskeskusteluita
koskevaan mittariin aiheuttaa mahdolliset virheet
kehityskeskustelulomakkeen kirjaamisessa HR-
järjestelmään, jolloin käyty keskustelu ei näy HR-
järjestelmästä kerätyllä raportilla. Tämä voi johtua
järjestelmän virheestä tai siitä, että lomaketta ei ole
tallennettu oikein. Lisäksi tulokseen voi vaikuttaa
mahdolliset esihenkilövaihdokset kehityskeskustelukauden
aikana, jolloin kehityskeskustelu voi jäädä kesken tai
pitämättä sekä esihenkilövaihdos kesken keskusteluiden
voi aiheuttaa virheitä järjestelmän kirjauksissa. Myös
työntekijän työsuhteen alkamis- tai päättymisajankohta voi
vaikuttaa hänen osallistumiseensa kehityskeskusteluun.
Henkilöstön koulutuksia koskeviin mittareihin liittyy
mittausepävarmuutta, jolloin raportoitu tulos voi olla
todellista koulutusten suoritusmäärää pienempi. Tiedot
koulutusten suorittamisesta siirtyvät automaattisesti
koulutusjärjestelmästä HR-järjestelmään ja tiedonsiirrossa
voi olla katkoksia. Henkilöstön on muistettava tallentaa
suorittamansa koulutus, jolloin se siirtyy automaattisesti
HR-järjestelmään sekä kirjata itse järjestelmään
suorittamansa koulutuspäivät tai ulkopuolisen tarjoamat
koulutukset. Koulutusta koskevien mittareiden tuloksiin
vaikuttaa myös kesken raportointikautta alkaneet tai
päättyneet työsuhteet.
Tavoitteita ja mittareita on ideoitu työpajassa, johon on
osallistunut yhtiön henkilöstöhallinnon asiantuntijoita,
työsuojeluvaltuutetut henkilöstön edustajan roolissa,
riskienvalvonnan, compliancen ja sisäisen tarkastuksen
edustajat sekä fasilitoijan roolissa sisäiset ja ulkoiset
vastuullisuuden asiantuntijat. Tämän jälkeen tavoitteita ja
mittareita on asetettu johtoryhmän työpajassa
vastuullisuuden asiantuntijoiden fasilitoimana. Lopulliset
tavoitteet ja mittarit on hyväksytty erillisessä johtoryhmän
kokouksessa sekä tarkastusvaliokunnassa ja
hallituksessa. Henkilöstöä on tiedotettu asetetuista
tavoitteista ja mittareista yhtiön sisäisessä
tiedotuskanavassa. Asetetut tavoitteet ovat voimassa
toistaiseksi.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet (S1 -6)
Omaan työvoimaan kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden
tiedot kerätään ja säilytetään HR-järjestelmän avulla ja ne
ilmoitetaan henkilömäärinä raportointihetken mukaisesti.
Henkilöstön kokonaismäärä on sama kuin tilinpäätöksessä
ilmoitettava tilinpäätöshetken henkilöstömäärä. Yhtiö ei
kerää taulukoissa tyhjäksi jätettyjen rivien tai sarakkeiden
tietoja.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Sukupuoli
2025
2024
Miehet
234
193
Naiset
408
392
Muut
-
-
Ei ilmoitettu
-
-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
642
585
107
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin
2025
2024
Naiset
Miehet
Muut
Ei
ilmoitettu
Yhteensä
Naiset
Miehet
Muut
Ei
ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä
409
233
-
-
642
392
193
-
-
585
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
379
214
-
-
593
366
173
-
-
539
Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
30
19
-
-
49
26
20
-
-
46
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
15
8
-
-
23
17
19
-
-
36
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
387
222
-
-
609
373
173
-
-
546
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
21
7
-
-
28
12
3
-
-
15
Raportointikaudella yhtiöstä lähteneiden henkilöiden
kokonaismäärä oli 90 (130) henkilöä ja
kokonaisvaihtuvuus oli 17,2 (30,
3) %. Henkilöstön
vaihtuvuuteen on vaikuttanut merkittävästi kauden aikana
tehdyt organisaatiomuutokset ja rekrytoinnit näiden
muutosten tueksi erityisesti H1 2025 aikana. Tiedot on
kerätty yhtiön HR-järjestelmästä, jossa ylläpidetään
henkilöstön työsuhteeseen liittyviä henkilötietoja sekä
työsuhteisiin liittyviä tietoja. Työntekijöiden määrä on
ilmoitettu henkilömäärinä raportointikauden lopussa.
Yhtiön koko työvoima on työsuhteessa yhtiön kanssa ja
työvoimaan ei kuulu muita kuin työsuhteisia työntekijöitä.
Yhtiössä ei käytetä ulkopuolista työvoimaa.
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
Raportointihetkellä yhtiön johtoryhmässä, toimitusjohtaja
mukaan lukien, oli kolme naisjäsentä ja neljä miesjäsentä.
Naisten osuus
johtoryhmästä oli 43 (50) % ja miesten
osuus on 57 (50) %. Henkilöstön edustaja johtoryhmään
valitaan he
nkilöstön keskuudesta eikä häntä lasketa
ylimpään johtoon. Selvitys yhtiön ylimmän johdon
määritelmästä löytyy osiosta ESRS 2 GOV-1.
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
2025
2024
Henkilöä
%
Henkilöä
%
Alle 30-vuotiaat
238
37,1 %
226
38,6 %
30–50-vuotiaat
303
47,2 %
265
45,3 %
yli 50-vuotiaat
101
15,7 %
94
16,1 %
Riittävä palkka (S1 -10)
Palkitsemisen periaatteiden ja palkkapolitiikan tavoitteena
on varmistaa tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja riittävä
palkka, jolla on selkeä kytkentä työhön ja tehtävänkuvaan.
Palkkauksen ja palkitsemisen tasa-arvoisuutta seurataan
vuosittain tehtävällä palkkakartoituksella.
Yhtiö maksaa
kaikille työsuhteisille työntekijöilleen riittävää palkkaa
sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti ja noudattaa
koko henkilöstönsä osalta palkkauksessaan rahoitusalan
työehtosopimusta pois lukien yhtiön johtoryhmä ja
johtajasopimuksella olevat henkilöt.
Vaativuusluokkakohtainen vähimmäispalkka ilmenee
voimassa olevasta työehtosopimuksesta.
Sosiaalinen suojelu (S1 -11)
Yhtiön kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen
suojelun piiriin julkisten ohjelmien tai yrityksen etuuksien
kautta. Suomen lainsäädännön vaatimusten ja julkisten
ohjelmien lisäksi yhtiö on vakuuttanut henkilöstönsä
vapaa-ajan tapaturman varalta. Vakuutus kattaa
sataprosenttisesti tulonmenetyksen tapaturmasta
aiheutuvan työkyvyttömyyden ajalta.
Vammaiset henkilöt (S1 -12)
Yhtiö ei kerää tietoa työntekijöidensä vammaisuudesta,
eikä näin ollen raportoi tähän liittyviä tietoja.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat
mittarit (S1-13)
Osaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa strategian
ja henkilöstön hyvinvoinnin toteutumisessa. Kaikille
työntekijöille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet oman
osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen.
Koulutustarpeet kartoitetaan vuosittaisissa
108
kehityskeskusteluissa. Sisäinen oppimisympäristö
OmaAkatemia tukee koko henkilöstön itsenäistä oppimista
koko työuran ajan sisältäen sekä sisäisiä että
yhteistyökumppaneiden tuottamia koulutusmateriaaleja.
Sääntelyn mukaisten vuosittaisten pakollisten koulutusten,
osaamisen arviointitenttien sekä auktorisoitujen tutkintojen
lisäksi henkilöstölle voidaan tarjota mahdollisuus kehittää
osaamistaan ulkopuolisten tarjoamilla kursseilla ja
koulutuksilla ja työntekijöille tarjotaan pääsy Alma Talentin
verkkokirjahyllyyn ja sijoituskirjastoon. Tampereen
yliopiston kanssa järjestettävä esihenkilö - ja
asiantuntijakoulutusohjelma OmaSp Master käynnistyi
raportointivuonna kolmannelle koulutuskaudelleen.
Koulutuksen pääteemoja ovat muun muassa työyhteisön
johtaminen, innovaatiot ja teknologia, kansantalouden
näkymät ja myynnin johtaminen.
Yhtiö seuraa henkilöstönsä koulutuspäiviä ja raportoi niitä
sukupuolijakauman mukaisesti. Raportointivuonna
henkilöstö käytti kouluttautumiseen keskimäärin 6,0 (6,3)
päivää. Naiset käyttivät keskimäärin 6,4 (6,8) päivää ja
miehet keskimäärin 5,5 (5,5) päivää. Yhtiö tarjoaa koko
henkilöstölleen yhtenevät koulutusmahdollisuudet ja
kannustaa jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen.
Tavoitteena on, että
kaikki työsuhteiset työntekijät
osallistuvat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin
vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja työehtosopimuksen
mukaisissa palkkakeskusteluissa. Tämä on yksi omaa
työvoimaa koskevista tavoitteista ja yhtiö raportoi
osallistuneiden prosenttiosuuden osiossa S1-5.
Kehityskeskustelut käydään työntekijän ja hänen
esihenkilönsä välillä vähintään vuosittain ja niistä
tiedotetaan henkilöstöä yhtiön sisäisissä
tiedotuskanavissa. Henkilöstöhallinto seuraa
keskustelujen toteutumista. Kehitys- ja palkkakeskustelut
täyttävät ESRS:n määritelmän.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-
14)
Yhtiön työsuhteisista henkilöistä 100 % kuuluu
työterveyshuollon ja työsuojelun piiriin työsuhteen
laadusta riippumatta. Yhtiö hyödyntää työkykyä ja -
terveyttä koskevassa raportoinnissaan työterveyshuollosta
saatavia tietoja sekä vahinkovakuutusyhtiöstä saatavia
tietoja tapaturmista. Yhtiössä ei ole ollut yhtään
työperäisistä vammoista tai
työperäisistä
terveysongelmista johtuvaa kuolemantapausta.
Raportointikaudella yhtiössä raportoitiin 12 (13)
työtapaturmaa, joista 8 (8) tapahtui työmatkalla.
Työperäisten vammojen määrä suhteessa miljoonaan
työtuntiin oli 12,7 (16,3). Osuuden laskemisessa on
käytetty yhtiön keskimääräistä paikallaolovahvuutta, jossa
on huomioitu osa-aikaiset työsuhtee
t sekä palkattomat
poissaolot. Työpäivien määränä on käytetty 220
päivää/vuosi, mikä huomioi muun muassa vuosilomat
sekä arkipyhät. Työpäivien määrä on kerrottu
työehtosopimuksen keskimääräisellä työajalla 7,4 h/pv.
Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi yhtiö ei voi kerätä tai
raportoida työperäisiin terveysongelmiin liittyvien
tapausten tai niistä johtuvien poissaolopäivien
lukumäärää.
Työ - ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
mittarit (S1-15)
Yhtiön henkilöstö on Suomen lain ja työehtosopimuksen
nojalla oikeutettu perhevapaaseen, josta osa on
palkallista. Raportointivuonna työsuhteisista työntekijöistä
9,5 (14,1) % oli perhevapaalla, joista naisia oli 5,6 (10,6)
% ja miehiä 3,9 (3,5) %. Osuus lasketaan yhtiön
keskimääräisestä henkilöstövahvuusluvusta koko vuoden
ajalta. Muut työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
mittarit raportoidaan osiossa S1-5.
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot) (S1-16)
Oman työvoiman palkkatasoja ja -eroja seurataan
vuosittaisessa palkkakartoituksessa. Taulukossa on
esitetty henkilöstön nais- ja miessukupuolisten
työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten
palkkatasojen ero. Taulukko ilmaisee, kuinka monta
prosenttia pienempi naispuolisten työsuhteisten
työntekijöiden keskimääräinen kiinteän bruttopalkan taso
on miespuoleisten työsuhteisten työntekijöiden
bruttopalkkaan verrattuna raportointikauden päättyessä.
Laskenta sisältää luontoisedut. Jaottelussa on käytetty
rahoitusalan työehtosopimuksen
mukaisia
vaativuusluokitteluja. Jaottelussa ei ole huomioitu
työtehtäviin, maantieteelliseen sijaintiin tai kokemukseen
liittyviä muuttujia, jotka vaikuttavat oleellisesti henkilön
palkkaukseen.
109
Sukupuolten palkkaero
2025
2024
Vaativuusluokka 3
0, 00 %
2,10 %
Vaativuusluokka 4.1
2,31 %
-9,60 %
Vaativuusluokka 4.2
6,48 %
6,60 %
Vaativuusluokka 5.1
9,26 %
5,70 %
Vaativuusluokka 5.2
16,88 %
16,00 %
Ei vaativuusluokkaa
-10,54 %
-9,80 %
Kaikki työsuhteiset
23,71 %
ei raportoitu
Kategoriassa ”ei vaativuusluokkaa” naisten
keskimääräinen bruttopalkka on miesten keskimääräistä
bruttopalkkaa suurempi. Kategoriaan kuuluu johtoryhmän
jäsenet sekä erillisellä johtajasopimuksella työskentelevät
henkilöt. Korkeinta ansiota
saavan henkilön ja kaikille
työsuhteisille työntekijöille yhtiön maksamien vuotuisten
kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde oli 15,7
(79,9).
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
Yhtiön henkilöstöllä on
käytössään eri kanavia
häirintätapausten ilmoittamiseksi. Ohjeistus
yhteyshenkilöistä ja ilmoituskanavista on koko henkilöstön
saatavilla. Osa ilmoituksista tehdään suoraan
lähiesihenkilölle, jolloin tapaukset käsitellään yksiköissä.
Yhtiön henkilöstökyselyssä kysytään, onko henkilö
joutunut kiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän kohteeksi
viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2025 kyselyyn vastasi
534 työntekijää. Yhtiö saa häirintään liittyvän kysymyksen
tulokset käyttöönsä prosenttiosuuksina vastaajista.
Johtuen edellä mainituista seikoista tarkkaa lukumäärää
tehdyistä ilmoituksista ei ole yhtiön tiedossa.
Henkilöstökyselyn mukaan 3 (2) % vastaajista on kokenut
häirintää, mutta tilanne on jo selvitetty. Vastaajista 2 (1) %
ilmoittaa, että on kokenut häirintää ja tilanne jatkuu
edelleen. Yhtiössä ei ole ilmennyt vakavia
ihmisoikeustapauksia. Yhtiö ei ole saanut huomautuksia,
sakkoja tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen vakaviin
ihmisoikeustapauksiin, kuten syrjintä, häirintä, pakkotyö,
ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö.
110
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Terveys ja turvallisuus
Positiivinen vaikutus: Asiakkaita opastetaan
turvallisessa pankkiasioinnissa ja verkkomaksamisessa
sekä varoitetaan ja lisätään tietoisuutta erilaisista
huijauksista.
Positiivinen vaikutus: Asiakkaita tuetaan oman
talouden hallinnassa. Luottokelpoisuuden
huolellisella arvioinnilla ennaltaehkäistään kuluttaja -
ja yritysasiakkaiden ylivelkaantumista.
Tuotteiden ja palveluiden
saatavuus
Positiivinen vaikutus: Kattava konttoriverkosto ja
laajat aukioloajat sekä monipuoliset digitaaliset
palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan
valitsemalla tavalla. Asiakkaan oma yhteyshenkilö
sekä henkilökohtaisissa että yritysasioissa sekä suorat
yhteystiedot helpottavat asiointia.
Negatiivinen vaikutus: Kaikki asiakastilat eivät ole
täysin esteettömiä.
Laadukkaiden tietojen
saatavuus
Positiivinen vaikutus: Tietoa tarjotaan selkeästi ja
useissa kanavissa asiakkaidemme päätöksenteon
tueksi.
Yksityisyys
Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Mahdollinen
asiakkaiden henkilötietojen vuotaminen loukkaisi
henkilön yksityisyyttä, ja tiedot voisivat päätyä osaksi
väärinkäytöksiä.
Negatiivinen vaikutus: Teknisen häiriön johdosta on
tapahtunut tietoturvaloukkaus, joka koskettaa
suhteellisen pientä joukkoa yhtiön asiakkaista.
Riski: Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe,
tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden
vaarantaminen voisi johtaa oikeudellisiin
seuraamuksiin sekä aiheuttaa mainehaittaa.
Strategia
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)
Kuluttajilla ja loppukäyttäjillä tarkoitetaan yhtiön arvoketjun
loppupäätä eli henkilö- ja yritysasiakkaita. Yhtiön
strateginen tavoite on olla tyytyväisten asiakkaiden pankki,
josta asiakas saa henkilökohtaista ja helposti
saavutettavaa palvelua. Yhtiö haluaa olla asiakkailleen
luotettava kumppani, joka hoitaa asiakkaidensa ja omat
raha-asiansa tarkasti, pitkäjänteisesti ja luotettavasti.
Ensiluokkaista asiakaspalvelukokemusta tavoitellaan
keskittymällä keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan
kehitettyihin ja heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin,
tuntemalla asiakkaat hyvin ja reagoimalla nopeasti
asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin
saavutettavissa digitaalisten palvelukanavien ja laajan
konttoriverkoston kautta. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät olennaiset positiiviset vaikutukset kuten laajat
asiointimahdollisuudet pankkipalvelujen saatavuuden
turvaamiseksi ovat seurausta yhtiön strategiasta.
Asiakkaisiin liittyvät positiiviset vaikutukset koskevat
kaikkia asiakasryhmiä. Asiakastilojen esteettömyyttä
koskeva negatiivinen vaikutus on merkittävämpi tietyille
ryhmille, sillä puutteet esteettömyydessä voivat vaikuttaa
liikuntarajoitteisten asiakkaiden asiointiin yhtiön tiloissa.
Henkilötietojen käsittelyä koskeva riski ja mahdollinen
negatiivinen vaikutus voisivat tapauksen mukaan
kohdistua yksittäiseen asiakkaaseen tai laajasti koko
yhtiön toimintaan. Teknisen häiriön johdosta
raportointikaudella tapahtui tietoturvaloukkaus, joka
kosketti suhteellisen pientä joukkoa yhtiön asiakkaista.
Tietoturvaloukkauksen jatkuminen keskeytettiin
välittömästi sen jälkeen, kun sen syy oli saatu selvitettyä ja
tietoturvaloukkauksen aiheuttanut järjestelmän häiriö
korjattiin. Tietoturvaloukkauksen kohteena olevia
asiakkaita on tiedotettu. Asiakastyössä työskentelevälle
henkilöstölle järjestettiin koulutusta asiakaskohtaamisiin.
111
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1)
Toimintaperiaate
Kestävyysaiheiden kannalta keskeinen sisältö
Toimintaperiaatteeseen liittyvä
kestävyysaihe
Organisaation ylin
vastuutaso
Liiketoimintastrategia
Strategian mukaisesti asiakas voi valita hänelle
parhaan kanavan hoitaa pankkiasioitaan, ja palvelut
ovat asiakkaan saatavilla sekä konttoreissa että
digitaalisesti.
• Tuotteiden ja palveluiden saanti
Hallitus
Liiketapaohje
Liiketapaohje kuvaa toiminnan säännösten ja arvojen
mukaista eettistä perustaa. Asiakkaisiin liittyen
liiketapaohje on ylätason ohjeistus esimerkiksi
salassapidosta ja yksityisyyden suojasta, ulkoisesta
viestinnästä ja asiakkaan edusta huolehtimisesta.
• Yksityisyys
• Laadukkaiden tietojen saatavuus
Johtoryhmä
Tietosuojapolitiikka
Tietosuojapolitiikka asettaa ylätason linjaukset ja
vaatimukset, joiden tavoitteena on EU:n yleisen
tietosuoja-asetuksen noudattamisen varmistaminen.
• Yksityisyys
Hallitus
Tietoturvapolitiikka ja
tietoturvaohjeet
Tietoturvapolitiikan tavoitteena on varmistaa
liiketoiminnan häiriötön toiminta ja tietojen
luotettava käsittely. Tietoturvaohjeistus sisältää
käytännön ohjeita henkilöstölle mm. henkilöstön
käytössä olevista laitteista ja järjestelmistä,
henkilöstöön tai asiakkaisiin kohdistuvasta tietojen
kalastelusta tai huijauksista sekä yleisiä tietoturvaan
liittyviä toimintaohjeita.
• Yksityisyys
•
Tietoturvapolitiikk
a: hallitus
•
Tietoturvaohjeet:
johtoryhmä
Huijaukset ja petokset -
toimintaperiaatteet
Toimintaperiaate kuvaa yhtiön toimintaprosessia
petosten ja huijausten ennaltaehkäisemiseksi,
havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi.
• Terveys ja turvallisuus
Johtoryhmä
Luottohallinnon ohje ja
luottopolitiikka
Luottohallinnon ohjeiden ja sitä alemman tasoisten
työ- ja prosessiohjeiden tavoitteena on turvata
sääntelyn ja johdon määrittelemien menettelytapojen
noudattaminen luottoprosessissa. Luottohallinnon
ohjetta täydentävä luottopolitiikka ohjaa mm.
luotonannon vastuullisuudesta ja kuluttaja-
asiakkaiden ylivelkaantumisen ehkäisemisestä.
• Terveys ja turvallisuus
Johtoryhmä
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia hallitsevat toimintaperiaatteet koskevat
koko kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmää. Yksityisyyteen
liittyvillä toimintaperiaatteilla hallitaan myös omaan
työvoimaan ja henkilöstön henkilötietojen vuotamiseen
liittyvää mahdollista negatiivista vaikutusta.
Raportointikauden aikana on laadittu uusi henkilötietojen
tietoturvaloukkausten käsittelyyn liittyvä toimintaperiaate,
jossa kuvataan, miten tietoturvaloukkausten aiheuttamat
riskit minimoidaan, miten tietoturvaloukkauksista
ilmoitetaan sisäisesti sekä miten ja miltä osin
loukkauksista ilmoitetaan tietosuojavaltuutetulle ja
Finanssivalvonnalle. Toimintaperiaate astui voimaan
raportointikauden jälkeen ja on voimassa vuodesta 2026
alkaen. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevissa
toimintaperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä
muutoksia raportointikauden aikana. Toimintaperiaatteet
ovat henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä
tiedotuskanavassa.
Liiketapaohjeen ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö
noudattaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä
ihmisoikeuksia. Lisäksi yhtiö tukee kaikkia YK:n kestävän
kehityksen tavoitetta, joista yhtiö on tunnistanut viisi
olennaisinta, joita yhtiö voi omalla toiminnallaan erityisesti
edistää. Yhtiön tiedossa ei ole kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyviä tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa
ja ihmisoikeuksia koskien Yhdistyneiden kansakuntien
ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja
oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille
yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita. Yhtiöllä ei ole
näihin ohjaaviin normeihin liittyviä kuluttajia ja
loppukäyttäjiä koskevia erillisiä toimintaperiaatteita, eikä
yhtiö ole tehnyt vastaavuusarviota kuluttajia ja
loppukäyttäjiä koskevien toimintaperiaatteiden ja edellä
mainittujen ohjaavien normien välillä.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4 -2)
Yhtiön viestinnän päämääränä on tiedottaa yhtiön
toiminnasta mahdollisimman aktiivisesti ja kattavasti.
Pörssiyhtiönä viestintä noudattaa soveltuvaa EU:n ja
Suomen lainsäädäntöä, Helsingin Pörssin sääntöjä ja
ohjeita, sekä Euroopan arvopaperiviranomaisen (ESMA),
Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ja
112
Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi yhtiö
noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä
yhtiön sisäisiä ohjeita. Tärkeimpiä ulkoisen viestinnän
kanavia ovat muun muassa pörssi- ja mediatiedotteet,
yhtiön kotisivut, verkko- ja mobiilipankki, sosiaalinen
media sekä esiintymis- ja tiedotustilaisuudet. Asiakkaan
pankkisuhteeseen liittyvissä asioissa yhtiö käyttää aina
virallisia käytössä olevia viestintäkanavia, kuten
verkkopankkia. Yhteydenpito tapahtuu suoraan kuluttajien
ja loppukäyttäjien tai heidän laillisten edustajien kanssa.
Viestinnän kokonaisuudesta ja yhteyksistä mediaan sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin vastaa yhtiön viestintäjohtaja.
Asiakkaiden näkemyksiä yhtiön toiminnasta selvitetään
vuosittaisella asiakaskyselyllä sekä jatkuvalla lyhyellä
asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyydestä
kerätään tietoa myös ulkopuolisen toimijan EPSI Rating
pankki - ja rahoitusalan toimialatutkimuksen kautta.
Asiakaskyselyiden tulokset ohjaavat päätöksentekoa
antamalla yhtiölle tietoa siitä, miten toimintaa tulisi kehittää
vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Vuosittaisen asiakaskyselyn tulokset käsitellään alue-,
konttori- ja henkilötasolla. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvistä positiivisista vaikutuksista viestitään
säännöllisesti osana yhtiön markkinointia. Mahdollisissa
häiriö- tai huijaustilanteissa tiedottamisessa noudatetaan
näihin tilanteisiin luotua toimintaohjetta.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4 -3)
Mikäli yhtiö havaitsee aiheuttaneensa kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvän epäkohdan, yleinen prosessi sen
korjaamiseksi keskittyy avoimeen viestintään vaikutuksen
kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ja
tapauskohtaiseen arviointiin jatkotoimenpiteistä.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tulla kuulluksi ja antaa
yhtiölle palautetta usean eri kanavan kautta. Palautteiden
perusteella toimintaa halutaan kehittää jatkuvasti
vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaat voivat
esittää tarpeitaan ja huolenaiheitaan kotisivujen
asiakaspalautelomakkeella, verkkosivujen chatissa,
viestillä verkkopankissa tai OmaMobiilissa, suullisesti
puhelimitse, konttorissa tai verkkoneuvottelussa,
kirjallisena palautteena postitse tai esimerkiksi konttorin
maksupalvelulaatikkoon tai asiakkaan halutessa
palautelomake voidaan toimittaa täytettäväksi myös
sähköpostin välityksellä. Vuosittain toteutettava
asiakaskysely sekä jatkuvasti avoinna oleva lyhyt
asiakaskysely sisältävät myös avoimen vastauksen
palautekenttiä. Ilmoitukset rikkomus- tai
väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa yhtiön whistleblowing-
kanavan kautta. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin
osiossa G1-1. Asiakaspalaute- ja whistleblowing-kanava
on tuotu yhtiön kotisivuille ulkopuolisen palveluntarjoajan
kautta.
Asiakaspalautteet käsitellään luottamuksellisesti. Kaikki
asiakaspalautteet selvitetään ja ohjataan tarvittaessa
jatkokäsittelyyn. Mikäli palaute edellyttää vastaamista,
asiakaspalvelu tai kyseinen konttori vastaa palautteeseen
mahdollisimman pian. Vastausaika on palautekohtaista ja
riippuu palautteen sisällöstä. Asiakasvalitukset käsitellään
kiireellisenä. Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asian
käsittelyyn tai yhtiöltä saatuun vastaukseen, tulee asiasta
lähettää asiakasvalitukseksi nimetty kirjallinen valitus.
Asiakasvalitukset suositellaan lähettämään yhtiölle
mahdollisimman nopeasti virheen havaitsemisesta. Yhtiö
käsittelee asian kiireellisenä ja pyrkii vastaamaan
valitukseen kahden viikon kuluessa.
Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asiakasvalitukseen
annettuun vastaukseen tai ratkaisuun, voi asiakas ottaa
yhteyttä ulkopuolisiin, yhtiöstä riippumattomiin tahoihin,
kuten Vakuutus ja rahoitusneuvontaan (FINE),
Finanssivalvontaan, Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tai
Kuluttajariitalautakuntaan.
Tarjoamalla useita kanavia palautteenantoon pyritään
varmistamaan, että kanavat ovat saavutettavissa.
Erilaisista palautekanavista ja palautteen
käsittelyprosessista löytyy tietoa yhtiön kotisivuilta.
Vuosittaisesta asiakaskyselystä viestitään asiakkaille
verkkopankissa. Asiakaskyselyyn vastaaminen pohjautuu
vapaaehtoisuuteen. Asiakaskyselyyn vuonna 2025
vastanneista 91 % arvioi, että palautteen antaminen on
tehty yhtiössä helpoksi. Tämän perusteella yhtiö arvioi
kuluttajien ja loppukäyttäjien olevan tietoisia
palautteenannon mahdollisuuksista ja periaatteista.
113
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseiste n toimien tehokkuus (S4 -4)
Kestävyysaihe
Toimi
Aikahorisontti
Soveltamisala
Terveys ja turvallisuus
Petosten ja huijausten ehkäisyyn liittyvien
henkilöstöresurssien lisääminen.
Toteutettu 2025
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat välillisesti
henkilöstöön ja asiakkaisiin.
Viestintä turvallisesta pankkiasioinnista ja
huijaustilanteista verkkosivuilla,
verkkopankissa/OmaMobiilissa ja sosiaalisessa
mediassa.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat
asiakkaisiin ja muihin, jotka
viestintä tavoittaa.
Asiakkaiden talouden hallintaa tukevat
asiakastilaisuudet.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat
asiakkaisiin. Avoimia tilaisuuksia
järjestetty useilla
konttoripaikkakunnilla.
Yhteistyö lasten ja nuorten taloustaitoja opettavien
ohjelmien kanssa.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat lapsiin ja
nuoriin.
Tuotteiden ja palveluiden
saanti
Konttorit ja kassapalvelut avoinna joka arkipäivä,
mahdollisuus asioida myös ilman ajanvarausta.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat
asiakkaisiin.
Asiakaspalvelukanavien arvioidut jonotusajat
näkyvissä asiakkaille verkkosivuilla.
Jatkuva toimi,
otettu käyttöön
2025
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat
asiakkaisiin.
Esteettömyyden huomioiminen osana toimitilojen
remontteja ja toimien toteuttaminen
mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa asiakas
voidaan kohdata myös muissa tiloissa.
Raportointikauden aikana valmistui remontit
kolmessa konttorissa, joissa on huomioitu
esteettömyys.
Jatkuva toimi,
toteutettu 2025
Esteettömyys vaikuttaa
merkittävämmin
liikuntarajoitteisten asiakkaiden
asiointiin.
Digitaalisten palveluiden ja asiakirjojen
saavutettavuudesta huolehditaan yhdessä IT-
kumppaneiden kanssa. Raportointikaudella
verkkosivujen, OmaYritys -portaalin ja
Weblainahakemuksen saavutettavuusselosteet on
päivitetty.
Jatkuva toimi,
toteutettu 2025
Saavutettavuus vaikuttaa
merkittävämmin niihin
asiakasryhmiin, joilla on haasteita
digipalveluiden tai -laitteiden
käytössä.
Laadukkaiden tietojen
saatavuus
Tuotteista tarjotaan lakisääteiset tarvittavat tiedot
asiakkaiden päätöksenteon tueksi.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat
asiakkaisiin.
Tietoa yhtiöstä ja sen tarjoamista tuotteista ja
palvelusta on tarjolla useissa digitaalisissa kanavissa
sekä konttoreissa.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat
asiakkaisiin ja muihin, jotka
viestintä tavoittaa.
Yksityisyys
Sisäinen tietosuojaviestintä sekä henkilöstön
vuosittain suoritettavat pakolliset koulutukset
tietosuojasta, tietoturvasta ja huijaus- ja
petosyrityksistä.
Jatkuva toimi
Henkilöstön toteuttama toimi,
jonka vaikutukset kohdistuvat
välillisesti asiakkaisiin.
Tietoturvan päivittäinen seuranta IT-tietoturvan
edustajan toimesta sekä viikoittainen seuranta
tietoturvaseurannan kokouksissa, joihin osallistuu
edustajia organisaation eri osista. Tiivis yhteistyö IT-
toimittajien kanssa tietosuojan ja tietoturvan
varmistamiseksi.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat välillisesti
henkilöstöön ja asiakkaisiin.
Säännölliset tietoturva-auditoinnit ja
tunkeutumistestaukset järjestelmien turvallisuuden
varmistamiseksi.
Jatkuva toimi
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat välillisesti
henkilöstöön ja asiakkaisiin.
Henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä
huolehtiminen mm. lisäämällä tietosuojaan liittyviä
henkilöstöresursseja sekä päivittämällä tietosuojaan
liittyviä sisäisiä ohjeistuksia.
Toteutettu 2025
Yhtiön toteuttama toimi, jonka
vaikutukset kohdistuvat välillisesti
henkilöstöön ja asiakkaisiin.
Sisäinen tietosuojaviestintä sekä henkilöstön
vuosittain suoritettavat pakolliset koulutukset
tietosuojasta, tietoturvasta ja huijaus- ja
petosyrityksistä.
Jatkuva toimi
Henkilöstön toteuttama toimi,
jonka vaikutukset kohdistuvat
välillisesti asiakkaisiin.
114
Yhtiö välttää aiheuttamasta kuluttajille ja loppukäyttäjille
olennaisia negatiivisia vaikutuksia tarkastelemalla niitä
säännöllisesti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
yhteydessä ja kartoittamalla vaikutuksien, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Yhtiöllä
on käytössään prosessit ja toimintamallit mahdollisten
negatiivisten vaikutusten toteutumisen varalle, kuten
toimintaohjeet tietoturvan poikkeustilanteissa ja häiriöissä.
Erilaiset huijaukset ja tietojenkalasteluyritykset voivat
kohdistua asiakkaisiin yhtiöstä riippumatta, mutta yhtiö
toteuttaa toimia ehkäistäkseen, lieventääkseen ja
estääkseen niistä asiakkaille koituvia vaikutuksia.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää riskiä eli tietosuojaan
ja tietoturvaan liittyviä toimia sekä niiden
vaatimustenmukaisuutta seurataan osana yhtiön
riippumatonta riskienvalvontaa. Kaikkien toimien
vaikuttavuuden seurannassa huomioidaan mahdolliset
aiheisiin liittyvät asiakaspalautteet. Tarvittavien
toimenpiteiden toteuttamiseksi vaaditut resurssit
suunnitellaan tapauskohtaisesti, jolloin kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaan
ei ole allokoitu erillisiä resursseja. Petosten ja huijausten
sekä tietosuojan yksiköihin lisättyjen henkilöstöresurssien
lisäksi raportointikaudella toteutetut kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvät toimet ovat olleet yhtiön
tavanomaista tekemistä, eivätkä ole vaatineet olennaisia
ylimäär äisiä resursseja.
Yhtiön tietoon ei ole tullut sen toimintaan liittyviä vakavia
ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksiin
liittyviä tapauksia. Tiedonkulun edistämiseksi sidosryhmät
pyritään pitämään tietoisina käytössä olevista
yhteydenottokanavista viestimällä niistä esimerkiksi yhtiön
kotisivuilla.
Mittarit ja tavoitteet
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S4-5)
Kestävyysaihe
Tavoite
Mittari
Suoriutuminen 2025
Perusvuosi
Terveys ja turvallisuus
Asiakkaat kokevat palvelun
saatavuuden helpoksi
Vuosittaisessa asiakaskyselyssä kysymys
”OmaSp:n palvelut ovat helposti
saatavillani” saa vähintään arvosanan 4/5
Henkilöasiakkaat 4,2/5
Yritysasiakkaat 4,1/5
2025
Tuotteiden ja palveluiden
saatavuus
Asiakkaiden tukeminen
heidän oman taloutensa
hallinnassa
Vuosittaisessa asiakaskyselyssä kysymys
”Kanssani on keskusteltu talouden
hallintaan liittyvistä
tulevaisuudensuunnitelmistani” saa
vähintään arvosanan 4/5
Henkilöasiakkaat 3,3/5
Yritysasiakkaat 3,3/5
2025
Laadukkaiden tietojen
saatavuus
Asiakkaat löytävät helposti
tietoa yhtiön palveluista
Vuosittaisessa asiakaskyselyssä kysymys
”Löydän helposti tietoa OmaSp:n
palveluista” saa vähintään arvosanan 4/5
Henkilöasiakkaat 4,1/5
Yritysasiakkaat 4,0/5
2025
Yksityisyys
Henkilöstön tietoturvaan ja -
suojaan liittyvän osaamisen
kehittäminen ja
ylläpitäminen
Koko henkilöstö suorittaa vuosittain
tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät
koulutukset (suorittaneiden
prosenttiosuus koko henkilöstöstä)
93 %
2025
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet on asetettu
raportointikauden aikana, mutta osa mittareista on ollut
käytössä jo aiemmin. Mittarit on määritetty tulevaisuuden
tavoitetaso ja muiden toimijoiden vastaavat tavoitteet
huomioiden sekä mittarista riippuen huomioon on otettu
aikaisempien vuosien suoriutuminen. Mittareiden tasoa
seurataan säännöllisesti kestävyysraportoinnin kautta.
Asetetut tavoitteet ovat voimassa toistaiseksi. Tavoitteita
ja mittareita on ideoitu työpajassa, johon on osallistunut
yhtiön liiketoiminnan ja liiketoiminnan tuen asiantuntijoita,
riskienvalvonnan, compliancen ja sisäisen tarkastuksen
edustajat sekä fasilitoijan roolissa sisäiset ja ulkoiset
vastuullisuuden asiantuntijat. Tämän jälkeen tavoitteita ja
mittareita on asetettu johtoryhmän työpajassa
vastuullisuuden asiantuntijoiden fasilitoimana. Lopulliset
tavoitteet ja mittarit on hyväksytty erillisessä johtoryhmän
kokouksessa sekä tarkastusvaliokunnassa ja
hallituksessa. Ulkoisia sidosryhmiä ei ole osallistettu
tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa. Henkilöstöä on
tiedotettu asetetuista tavoitteista ja mittareista yhtiön
sisäisessä tiedotuskanavassa.
115
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen kestävyysaihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen ja
havaitseminen, mukaan
lukien koulutus
Positiivinen vaikutus: Yhtiö ei hyväksy korruptiota tai
lahjontaa missään muodossa. Velvoitteiden ja
ohjeistuksien noudattaminen takaa tasavertaisen
kohtelun asiakkaille ja muille sidosryhmille.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)
Toimintaperiaate
Kestävyysaiheiden kannalta keskeinen sisältö
Soveltamisala
Organisaation ylin
vastuutaso
Liiketapaohje
Liiketapaohje määrittää periaatteet, joiden mukaan
yhtiössä kohdellaan toisia, harjoitetaan liiketoimintaa
ja toimitaan ympäröivän maailman kanssa. Yhdessä
arvojen ja luotettavan hallinnon järjestelyiden ja
ohjeiden kanssa liiketapaohje luo puitteet oikeille
menettelytavoille päivittäisessä työssä.
Sitova koko henkilöstölle
Johtoryhmä
Eturistiriitatilanteita koskevat
periaatteet
Eturistiriitatilanteita koskevien toimintaperiaatteiden
tarkoitus on varmistaa, että eturistiriidat
tunnistetaan, käsitellään ja niitä ehkäistään ja
hallitaan luotettavalla ja tehokkaalla tavalla.
Sitova koko henkilöstölle sekä
hallituksen jäsenille
Hallitus
Eturistiriitatilanteiden,
sivutoimien ja
sidonnaisuuksien käsittelyn
ohjeistus
Toimintaperiaate sisältää käytännön ohjeistuksen
eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja
hallitsemiseksi. Eturistiriitakysymyksiä ja niiden
hallintaa käsitellään lisäksi aihealuekohtaisissa
toimintaperiaatteissa.
Sitova koko henkilöstölle sekä
hallituksen jäsenille
Johtoryhmä
Sisäpiiriohje
Sisäpiiriohjeen tarkoitus on varmistaa sisäpiiritiedon
lainmukainen käsittely.
Sitova koko henkilöstölle sekä
hallituksen jäsenille
Hallitus
Liiketapaohjeen ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö
noudattaa kaikessa toiminnassaan alan sääntelyä.
Toimintaa ohjaavat arvopaperimarkkinoita koskevat lait,
viranomaismääräykset sekä hyvän hallinnoinnin
säännökset ja suositukset. Liiketapaohjeen mukaisesti
yhtiö on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmalliseen julistukseen.
Säännösten noudattaminen ja riskitietoisuus ovat
olennainen osa yhtiön yrityskulttuuria ja vastuullista
toimintaa. Sisäinen valvonta varmistaa, että yhtiössä
toimitaan liiketapaohjeen mukaisesti. Sisäistä valvontaa
toteuttaa yhtiön koko henkilökunta ja se tarkoittaa
toimenpiteitä, joilla varmistutaan liiketoiminnan yksiköille
asetettujen tavoitteiden saavuttaminen huomioiden ja
halliten samalla keskeiset riskit. Sisäisen valvonnan toimin
valvotaan ja arvioidaan yrityskulttuuriin liittyvää toimintaa,
kuten vastuullisuutta ja arvojen mukaista toimintaa. Lisäksi
valvotaan johtamis- ja hallinnointijärjestelmää eli
luotettavan hallinnon toteutumista. Liiketoiminnoista
riippumaton sisäinen tarkastus tarkastaa sisäisen
valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta.
Valvonnassa huomioidaan sisäiset ja ulkoiset ilmoitukset
rikkomus- ja väärinkäytösepäilyistä. Toteutuneet
operatiivisen riskin tapahtumat ja läheltä piti -tilanteet
raportoidaan sisäisesti operatiivisen riskin ilmoituksella.
Yhtiöllä on käytössään sisäinen kanava myös
henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiselle.
116
Yhtiöllä on käytössään whistleblowing-direktiivin mukainen
ilmoituskanava, jossa voi tehdä luottamuksellisesti
ilmoituksen rikkomus- tai väärinkäytösepäilyistä tai muusta
vastaavasta toiminnasta. Kanavaa voivat käyttää kaikki
asiakkaat ja sidosryhmät sekä yhtiön henkilöstö. Kanavan
tarkoituksena on vahvistaa eettistä yrityskulttuuria ja
edistää hyvää hallintotapaa sekä ehkäistä yhtiön
toimintaperiaatteiden tai lain vastaista toimintaa.
Ilmoituskanava perustuu suojattuun ja salattuun palveluun
ja kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti.
Ilmoittajien ja ilmoitusten kohteiden henkilötietoja saavat
käsitellä vain erikseen nimetyt henkilöt. Ilmoituksen voi
tehdä myös anonyymisti. Ilmoituksia saavat tutkia ja
käsitellä vain riippumattomissa toiminnoissa
työskentelevät nimetyt henkilöt, millä pyritään
varmistumaan ilmoitusten käsittelyn puolueettomuudesta.
Mikäli ilmoituksen ja siitä tehdyn sisäisen selvityksen
perusteella asiassa on syytä epäillä rikosta, tehdään
asiasta tutkintapyyntö poliisille. Ilmoituskanavan käyttäjiä
suojellaan ilmoittajansuojelulain mukaisesti.
Henkilöstöstrategian mukaisesti yhtiö varmistaa osana
henkilöstöprosessejaan ja osaamisen ylläpitämistä, että
esihenkilöt ja muu henkilöstö saavat riittävän
perehdytyksen ja koulutuksen toimialaa koskevasta
sääntelystä, sisäisistä ohjeista sekä vastuullisista
toimintatavoista oman roolinsa mukaisen osaamisen
varmistamisen lisäksi. Korruptioon ja lahjontaan liittyviä
aiheita käsitellään koko henkilöstölle pakollisessa
koulutuksessa eturistiriitatilanteista, sidonnaisuuksista ja
sivutoimista. Lisäksi raportointikauden lopussa luotu
liiketapaohjeen noudattamiseen liittyvä koulutus sisältää
lahjontaan liittyvän kokonaisuuden.
Yrityksen sisäisistä toiminnoista liiketoiminnan yksiköt,
joilla on yhteys asiakkaisiin tai sellaiset henkilöt, jotka
tekevät merkittäviä hankintoja yhtiöön tai ovat yhteyksissä
merkittäviin kumppaneihin saattavat olla muita toimintoja
alttiimpia korruptio lle ja lahjonnalle.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen (G1-3)
Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen liittyvä ohjeistus on
kirjattu yhtiön liiketapaohjeeseen. Sen mukaisesti
työntekijä ei saa tarjota eikä vastaanottaa lahjaa,
vieraanvaraisuutta tai palvelusta, joka voidaan tulkita
lahjonnaksi tai yritykseksi vaikuttaa liiketoimintaan.
Työntekijä ei myöskään saa tavoitella henkilökohtaista
etua käyttämällä hyväksi yhtiölle kuuluvaa omaisuutta tai
tietoa.
Yhtiö huolehtii, että eturistiriitatilanteet eivät vaikuta
päätöksentekoon. Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta,
jossa päätöksenteon riippumattomuus vaarantuu
päätöksen tekoon tai sen valmisteluun osallistuvan
henkilön henkilökohtaisen edun tai edun tavoittelun
vuoksi. Päätöksenteon riippumattomuus voi vaarantua
myös silloin, kun päätöksen tekoon osallistuvalla yhtiön
edustajalla on yhtiön ulkopuolinen sidonnaisuus
liiketoimen toiseen osapuoleen. Yhtiön työntekijöiden on
tunnistettava omassa toiminnassaan olosuhteet ja
tilanteet, joissa saattaa syntyä eturistiriitatilanteita.
Kaikkien työntekijöiden on pyrittävä välttämään todellisia
tai oletettuja eturistiriitoja. Eturistiriitaohjeistuksen
mukaisesti työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa yhtiölle
kaikista havaitsemistaan eturistiriitatilanteista sekä omista
sidonnaisuuksistaan ja sivutoimistaan. Sidonnaisuuksista,
sivutoimista ja eturistiriitatilanteista pidetään rekisteriä.
Eturistiriitoja koskevien ohjeistusten ja toimenpiteiden
tavoitteena on varmistaa, että eturistiriitatilanteet
tunnistetaan, käsitellään, ehkäistään ja hallitaan
asianmukaisesti. Koulutus eturistiriitatilanteista,
sidonnaisuuksista ja sivutoimista on saatavilla
toimihenkilöille ja esihenkilöille sisäisessä
oppimisympäristössä.
Yhtiö viestii korruptioon ja lahjontaan liittyvistä
toimintaperiaatteistaan henkilöstölle osana perehdytystä ja
säännöllistä koulutusta. Eturistiriitakysymyksiä ja niiden
hallintaa käsitellään lisäksi kutakin asiaa koskevissa yhtiön
käytännön ohjeistuksissa. Whistleblowing-kanavasta
viestitään ulkoisille sidosryhmille yhtiön kotisivuilla.
Sisäpiiriasioihin liittyvästä sisäisestä tiedottamisesta ja
sisäpiiriasioiden koulutuksesta sekä sisäpiiriasioiden
valvonnasta vastaa sisäpiirivastaava. Sisäpiiriläisten
koulutus ja tiedotus ajoitetaan työsuhteen alkamiseen,
uuden sisäpiiriaseman vastaanottamiseen sekä lain tai
viranomaistasoisen sääntelyn tai pörssin tai yhtiön oman
ohjeen muuttumiseen. Yhtiö järjestää lisäkoulutusta
tarvittaessa myös muina ajankohtina. Koulutukset
eturistiriitatilanteista, sidonnaisuuksista ja sivutoimista
sekä väärinkäytösepäilyistä ja whistleblowing -kanavasta
kuuluvat riskienhallinnan koulutuskokonaisuuteen, joka
suoritetaan kertaluontoisesti osana perehdytystä.
Koulutuskokonaisuus on pakollinen koko henkilöstölle ja
kattaa näin ollen 100 % tunnistetuista riskitoiminnoista.
117
Koulutuskokonaisuus on pakollinen myös yhtiön johdolle
ja siihen liittyvät politiikat ja toimintaperiaatteet ovat yhtiön
hallituksen vahvistamia. Koulutukset sisältävät
videomuotoista materiaalia sekä kirjallisia ohjeistuksia ja
hyväksytysti suoritettavia tehtäviä. Euroopan
pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen perustuva
hallitusten jäsenten koulutuskokonaisuus sisältää
koulutusta myös esteellisyystilanteista
hallitustyöskentelyyn liittyen. Koulutuskokonaisuudesta
kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV-1.
Mahdolliset rikkomusepäilyt käsitellään toimivasta
johdosta erillisessä riippumattomassa toiminnossa, joka
on raportointivelvollinen hallitukselle. Johtoryhmää
tiedotetaan tapauskohtaisesti.
Mittarit ja tavoitteet
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset (G1-
4)
Yhtiöllä on nollatoleranssi korruptiolle ja lahjonnalle.
Mahdollisista korruptiotapauksista ilmoitetaan aina
asianmukaisille viranomaisille, ja tarvittaessa asiasta
tehdään rikosilmoitus. Raportointivuoden aikana yhtiössä
ei ole ilmennyt vahvistettuja korruptio- tai
lahjontatapauksia, eikä yhtiö ole saanut tähän liittyviä
sakkoja tai tuomioita.
Yhtiön tavoitteena on ylläpitää ja kehittää henkilöstön
osaamistasoa hyvästä hallintotavasta. Tavoitteessa
suoriutumista mitataan liiketapaohjeiden noudattamiseen
liittyvän koulutuksen suoritusprosentilla ja tavoitteena on,
että koko henkilöstö suorittaa koulutuksen. Koulutus on
laadittu raportointivuoden lopussa ja suorittamista aletaan
seuraamaan ja raportoimaan vuodesta 2026 alkaen.
118
Konsernin tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma 119
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä 120
Konsernin laaja tuloslaskelma 121
Konsernin tase 122
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 123
Konsernin rahavirtalaskelma 124
K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 125
K2 Riskienhallinnan liitetieto 139
K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 155
K4 Käteiset varat 156
K5 Lainat ja saamiset 156
K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta 157
K7 Sijoitusomaisuus 159
K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 161
K9 Aineelliset hyödykkeet 162
K10 Muut varat 163
K11 Verosaamiset ja -velat 164
K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisölle ja velat
K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 166
K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus
K15 Varaukset ja muut velat 168
K16 Oma pääoma 168
K17 Korkokate 170
K18 Palkkiotuotot ja -kulut 170
K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 171
K20 Liiketoiminnan muut tuotot 172
K21 Henkilöstökulut 172
K22 Liiketoiminnan muut kulut 173
K23 Poistot ja arvonalentumistappiot
K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 174
K25 Tuloverot 175
K26 Annetut ja saadut vakuudet 176
K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 176
K28 Eläkevastuu 177
K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus 179
K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän
K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat 183
K32 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmä t 185
K33 Vuokrasopimukset 187
K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt
K35 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen 190
K36 Tunnuslukujen laskentakaavat 191
119
Konsernin tuloslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Korkotuotot
Korkokulut
-96 877
-136 492
K17
Korkokate
Palkkiotuotot
Palkkiokulut
-10 144
-10 497
K18
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
K19
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
-4 167
-4 408
K20
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
K21
Henkilöstökulut
-42 271
-32 902
K22
Liiketoiminnan muut kulut
-71 918
-69 289
K23
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
-8 877
-8 813
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-123 066
-111 004
K24
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto
-47 111
-83 379
K34
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista
-1 983
-1 096
Tulos ennen veroja
K25
Tuloverot
-9 769
-15 041
Tilikauden tulos
Josta:
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Yhteensä
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS),
euroa
120
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Tulos ennen veroja
49 248
74 589
Liiketoiminnan tuotot:
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
4 167
4 408
Liiketoiminnan kulut:
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut
41
4 180
Muut kertaerät
3 440
3 479
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
56 896
86 656
Tuloslaskelman tuloverot
-9 769
-15 041
Laskennallinen tuloveron muutos
-1 530
-2 413
Vertailukelpoinen tulos
45 597
69 201
121
Konsernin laaja tuloslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
K28
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä
johtuvat voitot ja tappiot
-46
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
K16
Käypään arvoon arvostamisesta, netto
K16
Siirretty tuloslaskelmaan luokittelun muutoksena
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja yhteensä
Tuloverot
Eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä
johtuvat voitot ja tappiot
-27
Eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon arvostamisesta
-3 612
-2 172
K11
Tuloverot yhteensä
-3 603
-2 198
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä
Tilikauden laaja tulos
Josta:
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Yhteensä
122
Konsernin tase
Liitetieto
Varat (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
K4
Rahavarat
K5
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
K5
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
K6
Johdannaiset
K7
Sijoitusomaisuus
K34
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä
K8
Aineettomat hyödykkeet
K8
Liikearvo
K9
Aineelliset hyödykkeet
K10
Muut varat
K11
Laskennallinen verosaaminen
K11
Tuloverosaaminen
Varat yhteensä
Liitetieto
Velat (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
K12
Velat luottolaitoksille
K12
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
K6
Johdannaiset
K13
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
K14
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
K15
Varaukset ja muut velat
K11
Laskennallinen verovelka
K11
Tuloverovelat
Velat yhteensä
K16
Oma pääoma
31.12.2025
31.12.2024
Osakepääoma
Rahastot
Kertyneet voittovarat
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Velat ja oma pääoma yhteensä
Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takaukset ja pantit
26 037
42 219
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
26 037
42 219
Käyttämättömät luottojärjestelyt
301 851
319 398
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
301 851
319 398
Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
327 888
361 617
123
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
Osake-
pääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Rahastot
yhteensä
Kertyneet
voittovarat
Oma
Säästöpankki
Oyj omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025
-53 068
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
-37
Laaja tulos yhteensä
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti
Omien osakkeiden hankinta/myynti
Osingonjako
-11 936
-11 936
-11 936
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät
Muut muutokset
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-11 587
-11 205
-11 205
K16
Oma pääoma yhteensä 31.12.2025
-38 620
(1 000 euroa)
Osake-
pääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Rahastot
yhteensä
Kertyneet
voittovarat
Oma
Säästöpankki
Oyj omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
-61 756
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
Laaja tulos yhteensä
-
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti
Omien osakkeiden hankinta/myynti
Osingonjako
-33 139
-33 139
-33 139
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät
-1 580
-1 379
-1 379
Muut muutokset
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-33 652
-33 251
-33 251
K16
Oma pääoma yhteensä 31.12.2024
-53 068
124
Konsernin rahavirtalaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
Käyvän arvon muutokset
K34
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista
K19
Poistot ja arvonalentumistappiot sijoituskiinteistöistä
K23
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot
K24
Arvonalentumiset ja odotettavissa olevat luottotappiot
K25
Tuloverot
Muut oikaisut
Oikaisut tilikauden tulokseen
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutoksia
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Saamistodistukset
K5
Lainat ja saamiset asiakkailta
K6
Johdannaiset, suojauslaskennassa
K7
Sijoitusomaisuus
-184
K10
Muut varat
Yhteensä
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
K12
Velat luottolaitoksille
-113 790
K12
Talletukset
-118 254
-236 773
K15
Varaukset ja muut velat
-15 858
Yhteensä
-247 902
-155 999
Maksetut tuloverot
-33 114
-16 639
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä
Investointien rahavirta
K8,9
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-18 234
-8 141
K8,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
K34
Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin
-66
-516
Muiden sijoitusten muutokset
K35
Liiketoimintojen hankinta
-70 964
Investointien rahavirta yhteensä
-18 256
-79 258
Rahoitustoiminnan rahavirta
Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset
K13
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset
K13
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset
-214 568
-823 162
K33
Vuokrasopimusvelan maksut
-4 290
-3 829
Maksetut osingot
-11 936
-33 139
Rahoitustoiminnan rahavirta yhteensä
-16 334
-313 405
Rahavarojen nettomuutos
-195 234
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
K4
Käteiset varat
K5
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta
Yhteensä
Saadut korot
Maksetut korot
-97 996
-128 425
Saadut osingot
125
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
1. Yleistä laatimisperiaatteista
Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori
Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta.
Konsernin emoyhtiö on Oma Säästöpankki Oyj.
Jäljennökset tilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksista on
saatavilla pankin verkkosivuilta
www.omasp.fi .
Hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2025 kokouksessaan
26.2.2026,
ja yhtiökokous vahvistaa ne 16.4
.2026.
Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti:
Tytäryritys
●
Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus
100 %
Osakkuusyritykset
●
GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 %
●
City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 %
Yhteisyritykset
●
Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 %
●
Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 %
●
SAV -Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 %
Yhteiset toiminnot
●
Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo,
omistusosuus 30,5 %
Oma Säästöpankki Oyj:n (myöhemmin yhtiö)
konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksyttyjä
kansainvälisiä IFRS-standardeja (International Financial
Reporting Standards) sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja
noudattaen. Tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on
huomioitu myös suomalaisen kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön sekä viranomaismääräysten
täydentävät vaatimukset.
Konsernitilinpäätös (myöhemmin konserni) esitetään
tuhansissa euroissa, ellei toisin ole ilmoitettu. Liitetietojen
luvut ovat pyöristetty, joten yksittäisten lukujen
yhteenlaskettu summa saattaa poiketa taulukossa tai
laskelmassa esitetystä summasta. Konsernin ja siihen
kuuluvien yritysten kirjanpito- ja toimintavaluutta on euro.
Konsernitilinpäätös voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti
.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin
hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja,
käyvän arvon suojauksen suojauskohteita (suojatun riskin
osalta) ja käyvän arvon tai rahavirran suojauksessa
käytettyjä suojaavia johdannaisia, jotka on arvostettu
käypään arvoon.
1.1
Päättyneellä
uudet ja uudistetut standardit ja
tulkinnat
Oma Säästöpankki -konserni on soveltanut tilikauden
aikana voimaan tulleita yhtiötä koskevia
standardimuutoksia ja tulkintoja.
1.1.2025 voimaantulleilla standardeilla,
standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ole ollut merkittävää
vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen
asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.
1.2 Tulevilla tilikausilla sovellettavat
uudet ja uudistetut standardit ja
tulkinnat
Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen –
Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7
Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot
tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava
selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa kirjatessaan
rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois
taseesta; ne myös sallivat sen, että yhtiö voi katsoa, että
sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava
rahoitusvelka on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos
tietyt edellytykset täyttyvät. Muutokset selventävät
soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen
126
sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaisuuksien
arviointia, mukaan lukien rahoitusvarat, joiden
sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen
perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää – esimerkiksi
rahoitusvarat, joihin liittyy niin sanottuja ESG-piirteitä,
rahoitusvarat, joihin ei liity takautumisoikeutta, ja
rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa sidottuja
instrumentteja.
Standardimuutoksilla ei arvioida olevan olennaista
vaikutusta Oma Säästöpankki -konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 18 – Tilinpäätöksen esittämistapa ja
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
IASB:n julkaisema IFRS 18 -standardi korvaa IAS 1
Tilinpäätöksen esittäminen -standardin ja muutoksella
odotetaan olevan vaikutuksia Oma Säästöpankki -
konsernin tilinpäätökseen. IFRS 18 -standardi muuttaa
tuloslaskelman esitystapaa, kun tuotot ja kulut on
luokiteltava kolmeen uuteen ryhmään eli liiketoiminnan,
sijoitusten tai rahoituksen ryhmään. Lisäksi luottolaitosten
tulee esittää tuloslaskelmassa yksi uusi välisumma
”Liikevoitto tai -tappio”. Standardi tuo myös johdon
tunnusluvut tilintarkastuksen piiriin.
Muilla IASB:n julkaisemilla tulevilla uusilla standardeilla tai
standardimuutoksilla ei odoteta olevan olennaista
vaikutusta Oma Säästöpankki -konsernin tilinpäätökseen.
2. Yhdistelyperiaatteet
2.1 Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryritykset,
joissa pankilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun
konserni olemalla osallisena yrityksessä altistuu
sijoituskohteen muuttuville tuotolle tai kun se on oikeutettu
sen muuttuviin tuottoihin käyttämällä sijoituskohdetta
koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu
hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, hankitun
yhteisön yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut
velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Mahdollinen liikearvo kirjataan määrään, jolla
hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen
varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä.
Negatiivinen liikearvo tuloutetaan kokonaisuudessaan
hankintahetkellä.
Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien
osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta
nettovarallisuudesta. Määräysvallattomille omistajille
kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana
eränään taseessa oman pääoman osana.
Hankitut tytäryritykset sisällytetään
konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat,
realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on
eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.
2.2 Yhteisyritykset ja
osakkuusyritykset
Yhteisyrityksiksi katsotaan sellaiset yhteisjärjestelyt, joissa
pankilla on yhteinen määräysvalta yhdessä muiden
yhteisjärjestelyn osapuolien kanssa ja järjestely tuo
pankille oikeuden järjestelyn nettovarallisuuteen.
Osakkuusyrityksiksi katsotaan sellaiset yritykset, joissa
yhtiöllä on huomattava vaikutusvasta, mutta ei
määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta syntyy
lähtökohtaisesti silloin, kun yhtiö omistaa 20-50 prosenttia
yhteisön äänivallasta tai kun yhtiöllä muutoin on
huomattava vaikutusvalta yhteisössä. Yhteisyritykset ja
osakkuusyritykset on yhdistelty
pääomaosuusmenetelmällä. Sijoitus kirjataan alun perin
hankintamenon määräisenä, jonka jälkeen konsernin
tulososuuden mukainen osuus yhteisyrityksen tilikauden
tuloksesta yhdistellään tuloslaskelmaan. Vastaavasti
mahdollinen konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen
muista laajan tuloksen eristä kirjataan konsernin laajaan
tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus tappioista ylittää
pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän sijoituksen
kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita
yhdistellään konserniin, mikäli konserni on sitoutunut
osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia
järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä
toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja
koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt ovat yhteisiä toimintoja,
joista
127
konserni on yhdistellyt omat varat, velat, tuotot ja kulut
sekä omistusosuuden mukaisen osuuden yhteisistä
varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.
3. Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan
määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin
omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Hankinnan kohteen
nettovarojen käyvän arvon erotus kirjataan liikearvoksi tai
negatiiviseksi liikearvoksi. Liikearvo kirjataan taseeseen
aineettomien hyödykkeiden alle, kun taas negatiivinen
liikearvo tuloutetaan suoraan.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan
mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina
kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla
alentunut. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
4. Rahoitusinstrumentit
4.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja
arvostaminen
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan IFRS 9
Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti
rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos
kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän
hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat
luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä:
●
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat,
●
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat tai
●
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat.
Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia
luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit
Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön
liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen
luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta
niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.
4.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain
pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on
luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on
kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen
elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset
asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat.
4.1.2 Käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettavat
rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset
rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja
korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin,
jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat
kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös
mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö
on luokitellut pääosan saamistodistuksista käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettaviksi
.
4.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjataan myös ne erät, jotka eivät täytä SPPI-testiä.
4.2 Oman pääoman ehtoiset
instrumentit
Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman
ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon
tulosvaikutteisesti .
128
4.2.1 Liiketoimintamallien arviointi
Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen
portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa
hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä
käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää
sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa.
Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia,
jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään
sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen
perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä
saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen
kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja.
4.2.2 Rahavirtatestaus
Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö
arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat
yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu
SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan
rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen
perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron
maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja.
Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö
rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa
rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin
ehdot eivät täyty.
Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on
ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä
ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit,
sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan
yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen
korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä.
4.3 Sopimukseen perustuvien
rahavirtojen muuttaminen
Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan
rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että
tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta,
kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio
määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen
perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella
korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen
erotus. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle
myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai
lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä
maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään
luottoriskin merkittävänä kasvuna. Efektiivisen koron
menetelmällä laskettujen lainasopimusten muutoksista ei
ole tullut olennaista tulosvaikutusta.
Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina
kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli
taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on merkittävästi
kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen luottoriskin takia
arvoltaan alentuneena.
4.4 Taseesta pois kirjaaminen
Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni
on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin,
tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet
rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen
toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän
omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin
siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa
rahoitusvaroihin.
4.5 Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa
oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista
rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä
taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja
takaussopimuksista.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa
luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon
vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta arvostettavista
rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio
käyvän arvon rahastoon muiden laajan tuloksen erien
kautta. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa
oleva luottotappio kirjataan varaukseksi.
Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran
koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä
luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus
on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan
odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon
129
maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden
kuluessa raportointipäivästä.
Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaiselta
raportointipäivältä ja ne kuvastavat:
●
vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua
rahamäärää, joka määritetään arvioimalla
mahdollisten tulemien vaihtelualue,
●
rahan aika-arvoa ja
●
järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka
on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia
kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka koskee
toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja
ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.
Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan
kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen
laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen.
Vaihe 1
: Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut
alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12
kuukauden ECL.
Vaihe 2
: Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut
merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille
lasketaan koko voimassaolon ECL.
Vaihe 3
: Laiminlyödyt sopimukset (sopimus
on luokiteltu
maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon
ECL.
4.5.1 Luottoriskin merkittävä kasvu
Arvioitaessa , onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski
kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin
odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien
laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä
verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan
laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen
rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin
merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1
vaiheeseen 2. Yhtiön käyttämät indikaattorit
tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että
laadullisia.
Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun
arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia
asiakkaiden luokittelussa sopimuksen myöntöhetkestä
raportointihetkeen. Mikäli suhteellinen muutos sopimuksen
luokittelussa on yhtiön muodostamien mallikohtaisten
siirtymäsääntöjen mukaan riittävän vakava, sopimus
siirretään vaiheeseen 2. Luokittelun heikentymisen määrä,
joka vaaditaan ennen siirtoa vaiheeseen 2, on määritelty
malli- ja luokkakohtaisesti. Siirtymäsäännöt eivät perustu
yksinkertaiseen kriteeriin, kuten tietyn luokkamäärän
heikentymiseen, vaan vaadittava muutos riippuu sekä
käytetystä mallista että sopimuksen alkuperäisestä
luokasta. Luokittelujen lisäksi yhtiö käyttää tiettyjä
laadullisia indikaattoreita, kuten
lainanhoitojoustomerkintää, asiakkaaseen ja tiliin liittyviä
tilakoodeja (perintä, järjestämätön, velkajärjestely,
saneeraus) sekä sopimukseen perustuvien maksujen
vähintään 30 päivän viivästymistä luottoriskin merkittävän
kasvun arvioinnissa. Tämä tarkastelu on automatisoitu
laskennassa.
Lainakohtaisia tilasiirtymiä seurataan kuukausittain. Laina
voi parantua korkeintaan yhden vaiheen per laskenta-
ajankohta. Lainat tasolta 2 siirretään tasolle 1 vasta
viiveajan jälkeen. Lainan ollessa tasolla 2 parantuminen
vaiheeseen 1 vaatii vähintään neljä sellaista peräkkäistä
kuukautta, jolloin laina ei täytä vaiheen 2 tai 3 kriteerejä.
Tämä tarkoittaa sitä, että laina on aina vähintään neljä
kuukautta vaiheessa 2 riippumatta siitä, onko kyseessä
vaiheesta 3 parantunut laina, joka ei parantumisen jälkeen
ole missään vaiheessa täyttänyt vaiheen 2 tai 3 kriteereitä,
tai joka on täyttänyt vaiheen 2 kriteerit tai alun perin vai-
heessa 2 ollut laina, joka olisi siirtymässä vaiheeseen 1.
4.5.2 Määritelmä laiminlyönnille
Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin
(vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on
asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa konsernin
viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää
laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan
maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Velallinen on
maksukyvytön, kun sen yhteenlaskettujen erääntyneiden
luottovelvoitteiden määrä on ylittänyt molemmat alla
luetellut kynnysarvot. Kaikki kokonaistasolla erääntyneet
saamiset otetaan huomioon, riippumatta maturiteetista.
●
Absoluuttinen raja-arvo 100 euroa / 500 euroa:
Konsernille erääntyneiden saatavien kokonaismäärä
on vähintään 100 euroa vähittäisvastuiden osalta tai
vastaavasti vähintään 500 euroa kaikkien muiden ”ei-
vähittäis” -saamisten osalta
130
●
Suhteellinen 1 % raja-arvo: Konsernille erääntyneiden
maksujen kokonaismäärä suhteessa kunkin velallisen
vastuiden kokonaismäärään on vähintään 1 %
kokonaissaamisista
Kun molemmat kynnysarvot ovat olleet 90 peräkkäistä
päivää täyttyneenä, asiakas luokitellaan
maksukyvyttömäksi. Myös epävarman takaisinmaksun
kriteeri voi johtaa asiakkaan maksukyvyttömyyteen, mikäli
arvion mukaan on todennäköistä, että asiakas ei maksa
luottovelvoitettaan täysimääräisenä takaisin ilman, että
turvaudutaan vakuuden realisointiin.
Arvioidessaan, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa,
yhtiö ottaa huomioon laadullisia indikaattoreita, kuten
lainaehtojen tai kovenanttien rikkomiset, useat
myönnytykset, merkittävät luottoriskioikaisut,
ylivelkaantumisen, tulonlähteiden menetyksen,
maksuhäiriöt, heikentyneen kyvyn tuottaa riittäviä
kassavirtoja, lisävakuusvaatimukset sekä
toimialakohtaisen tilanteen. Lisäksi huomioidaan
määrällisiä indikaattoreita, kuten rästipäivien määrä,
hyödyntäen sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen
taloudellisesta asemasta.
4.5.3 Odotettavissa oleva luottotappio –
mallin syöttötiedot
Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu
yhtenäisille laskentasäännöille ja
laskentaportfoliokohtaisille luottoriskimalleille, joita
käytetään laskentaparametrien määrittelyyn. Konsernin
luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin:
●
Henkilöasiakkaat
●
Pk-
yritysasiakkaat
●
Muut asunto-osakeyhtiöt
●
Muut maatalousyrittäjät
●
Muut asiakkuudet
Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan
luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään
maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default),
maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability
of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan
tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana
parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden
historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä
vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin
katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen
talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia
makrotaloudellisia ennusteita BTK:n muutoksesta,
asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä.
Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat
kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota.
Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut,
joille PD-arvo on mallinnettu henkilöasiakkaiden
luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden
portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on
mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli
vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä
mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy
asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan.
Muille maatalousyrittäjille PD-arvo määräytyy
maatalousyrittäjävastapuolten historiasta lasketun
keskimääräisen maksukyvyttömyysfrekvenssin mukaisesti.
Muille asunto-osakeyhtiöille laskentaperiaate on
vastaavanlainen. Jäljelle jäävät vastapuolet menevät
”Muut asiakkuudet”-portfolioon ja näille käytetään arvoja,
jotka on laskettu pk-yritys ja henkilöasiakasvastapuolten
vaiheiden 1 ja 2 keskimääräisistä PD-arvoista.
Vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (EAD)
lasketaan jokaiselle lainalle ja taseen ulkopuoliselle erälle
erikseen sopimusehtojen mukaisten lyhennysten
perusteella. Poikkeuksena ovat eräpäivättömät
sopimukset, joiden elinkaari määritetään asiantuntija-
arvion avulla. Taseen ulkopuolisten erien EAD-
laskennassa käytetään pankin mallintamia luottovasta-
arvokertoimia (CCF). Joihinkin rahoitusinstrumentteihin
sisältyy sekä lainan pääoma että sitoumus
nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus
huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin
osalta. Limiitillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa
käytetään CCF-kerrointa käyttämättömän limiitin
huomioimisessa.
Tappio -osuus (LGD) kuvaa odotettavaa luottotappion
osuutta jäljellä olevasta pääomasta tilanteessa, jossa
vastapuoli luokitellaan maksukyvyttömäksi. LGD perustuu
pankin omiin LGD-malleihin, jotka huomioivat
sopimuksesta saatavia vakuus- ja vastuutietoja sekä
vastapuoleen liittyviä muuttujia.
Joukkovelkakirjasijoitusten osalta konserni arvostaa
luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa
131
EAD*PD*LGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään
markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista
aineistoa. Sijoituksen LGD arvona käytetään FIRBA-
laskentamallien mukaisia arvoja.
Yhtiön johto seuraa säännöllisesti luottotappion
vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että
malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion
määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja.
4.6 Lopullisen luottotappion
kirjaaminen
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei
arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen
luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois
kirjaamisen yhteydessä aiemmin kirjattu odotettavissa
oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen
luottotappio.
Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden
perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan
ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi
uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois
kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle
kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti
erään Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto.
4.7 Rahoitusvelkojen luokittelu ja
arvostaminen
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat
luokitellaan johonkin seuraavista eristä:
●
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai
●
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat.
Rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin
rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan
efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin
liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole
raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavia
johdannaisvelkoja. Lisäksi konsernin
liiketoimintojen hankintojen yhteydessä kirjatut muihin
velkoihin sisältyvät yhteisvastuuvelat arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin
rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat
yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat.
4.8 Rahoitusvarojen ja -velkojen
netotus
Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu konsernin
tilinpäätöksessä.
4.9 Ulkomaan rahan määräiset erät
Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut
ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu
euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan
raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä
syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan
sijoitustoiminnan nettotuottoihin.
4.10 Käteiset varat
Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle
kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista.
4.11 Käyvän arvon määrittäminen
Rahoitusinstrumentin käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä vastaa instrumentin transaktiohintaa.
Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän
myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä
markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa
tavanmukaisessa liiketoimessa.
Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko
toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla
tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä
arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan
olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja
säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia
ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien
132
osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen
noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä
ostokurssia.
Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö
rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan
markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla
yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja
mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin.
Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut,
käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle
tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia.
Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin
laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät,
jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa
laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään
markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja
sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin
tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä
otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä
diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun
mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka
vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon
määrittämiseen.
Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen
sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon
määrittämistä
.
Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot
jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten
käypä arvo on määritetty:
Taso 1
: Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla
markkinoilla noteeratut käyvät arvot.
Taso 2
: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen
syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka
ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan
(esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista).
Taso 3:
tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin
perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Käypien arvojen hierarkian taso määritellään
sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla
olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys
arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän
suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon
hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron
aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen
toteutumispäivänä.
5. Johdannaiset ja
suojauslaskenta
Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä
kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä
korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa.
Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta
määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa
suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa
säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen
muutoksia . Tehokkuustestaus suoritetaan kuukausittain
regressioanalyysin avulla, ja sillä arvioidaan suojattavan
kohteen ja suojausinstrumentin välistä tilastollista
riippuvuutta. Tehokkuuden suhdeluvun tulee olla 80–125
% testausajankohdassa, jotta suojaussuhde voidaan
todeta tehokkaaksi. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole
rahavirtaa suojaavia johdannaisia.
Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta
yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan
koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa
noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa
mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen
portfoliosuojauslaskennan soveltamista.
Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on
avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan
koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa
suojaukseen sovelletaan IAS 39 ”carve out” menetelmää.
Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan
yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja.
Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen
määrityksessä kohdan 4.11 Käyvän arvon määrittäminen
esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen
hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan
käypään arvoon ja arvonmuutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti tai mikäli sovelletaan suojauslaskentaa,
kirjaus tehdään muiden laajan tuloksen eriin.
Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot esitetään
taseen varoissa erässä ’Johdannaiset’. Varojen
arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä
koskeva oikaisu (CVA).
Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään
taseen veloissa erässä ’Johdannaissopimukset’.
133
Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva
oikaisu (DVA). Johdannaissopimukset arvostetaan
käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Käyvän arvon suojaukseen määritettyjen
suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään
’Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot’ ja taseessa
kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten
korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot
korkotuotoissa.
Lopetettujen suojauslaskennassa olleiden johdannaisten
käyvät arvot jaksotetaan alkuperäisen juoksuajan
mukaiselle ajanjaksolle.
Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Ennen
suojauslaskennan soveltamisen aloittamista suojaavien
johdannaisten ja suojauskohteen välinen yhteys
(taloudellinen suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus
dokumentoidaan.
6. Aineettomat hyödykkeet
Konsernitilinpäätöksen merkittävimmät aineettomat
hyödykkeet muodostuvat pankkiliiketoiminnassa
käytetyistä tietojärjestelmistä sekä yrityshankintojen
yhteydessä taseeseen kirjatuista asiakassuhteisiin
liittyvistä aineettomista omaisuuseristä.
Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen, jos on
todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa
oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja
omaisuuserän hankintameno on määritettävissä
luotettavasti.
Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon,
joka käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka
välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi
sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Hankintamenoon ei
lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta
aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita
yhteisiä yleismenoja. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla
vähennettyyn hankintamenoon.
Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen ”Aineettomat
hyödykkeet” -erään ja niistä tehtävät poistot kirjataan
tuloslaskelman erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”.
Aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan
poistoiksi hyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisesti.
Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan siitä
ajanhetkestä, jolloin hyödyke on valmis käytettäväksi.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika
tarkistetaan vuosittain.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
●
Tietojärjestelmät 3–10 vuotta
●
Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet 6 vuotta
●
Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta
Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä,
luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi
hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt,
joissa yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen
ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa
palvelusopimuksina, jotka antavat yhtiölle oikeuden
käyttää pilvipalvelutarjoajan sovellusohjelmistoa
sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat
käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät
konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan liiketoiminnan
muihin kuluihin silloin, kun palvelut vastaanotetaan.
Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut
ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa
olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.
7. Aineelliset hyödykkeet ja
sijoituskiinteistöt
Konsernin kiinteistöt jaetaan käyttötarkoituksen mukaan
omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja
sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on
tuottaa vuokratuloja tai pääomalle arvonnousua. Jos
kiinteistöä käytetään sekä omassa että sijoituskäytössä,
esitetään varat erikseen vain, jos ne voidaan myydä
erikseen. Jako perustuu tällöin eri käytössä olevien
neliömetrien suhteeseen.
Mikäli nämä osat pystyttäisiin myymään erikseen, ne
käsitellään kirjanpidossa erikseen käyttötarkoituksen
mukaisesti. Jos osat eivät ole erikseen myytävissä,
käsitellään kiinteistöä sijoituskiinteistönä vain, jos
ainoastaan vähäinen osa kiinteistöstä on omassa tai
henkilökunnan käytössä. Jos osia ei voida myydä
erikseen, luokitellaan tila suuremmassa käytössä olevan
tilan käyttöön perustuen.
134
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseessa
erään ”Aineelliset hyödykkeet” ja sijoituskiinteistöt erään
”Sijoitusomaisuus”. Tuloslaskelmassa oman käytön
kiinteistöön liittyvät tuotot kirjataan erään ”Liiketoiminnan
muut tuotot” ja kulut erään "Liiketoiminnan muut kulut".
Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista
aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään ”Poistot ja
arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä”. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot, mukaan
lukien tehdyt poistot ja arvonalentumiset, sisältyvät erään
”Sijoitustoiminnan nettotuotot”. Luovutuksista tai käytöstä
poistamisesta aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan
saatujen tuottojen ja tasearvon erotuksena.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt
arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
hankintamenoon.
Hankintamenoon sisällytetään kaikki
menot, jotka välittömästi aiheutuvat hyödykkeen
hankinnasta. Poistot perustuvat arvioihin hyödykkeiden
taloudellisista käyttöajoista. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen
syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon
vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alun
perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä tai
taloudellinen käyttöaika pitenee.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:
●
Rakennukset 10
–
40 vuotta
●
Koneet ja kalusto 3
–
8 vuotta
●
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
8. Vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle
ottajana, merkitään taseeseen vuokranmaksuvelkana ja
käyttöoikeusomaisuuseränä. Konsernin taseeseen kirjatut
käyttöoikeusomaisuuserät liittyvät kiinteistöjen,
huoneistojen sekä koneiden ja kaluston
vuokras opimuksiin.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen
alkamisajankohtana hankintamenoon, joka sisältää
vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen
määrän ja mahdolliset alkuvaiheen välittömät menot ja
omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot sekä
mahdolliset sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä
maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla.
Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso,
jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-
aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption
sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että
konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota.
Yhtiön konttoreiden vuokrasopimukset ovat toistaiseksi
voimassa ja kestoajaltaan noin viisi vuotta. Muiden kuin
toistaiseksi voimassa olevien toimitilojen
vuokrasopimusten vuokra-ajat ovat 3–15 vuotta.
Konserni arvostaa sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen
käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenomallin
mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot
ja vuokrasopimusvelkaan liittyvät korkokulut. Poistot
kirjataan sopimuksen alkamisajankohdan ja
käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan
päättymisen tai vuokra-ajan päättymisen välisenä aikana.
Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka
arvostetaan niiden vuokra-aikana maksettavien vuokrien
nykyarvoon, joita ei ole vielä maksettu. Vuokrat
diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korkokannalla
tai konsernin lisäluoton korkokannalla. Kun muuttuva
vuokra perustuu indeksiin tai hintaan, se huomioidaan
vuokrasopimusvelan määrittämisessä. Konserni arvostaa
vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla efektiivisen
koron menetelmää käyttäen. Vuokrat koostuvat kiinteistä
maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat
indeksistä. Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen,
kun vastaisissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu
kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin
tai hintatason muutoksesta tai jäännösarvotakuun
perusteella maksettavaksi odotettavissa määrissä
tapahtuu muutos. Myös muutokset arvioissa koskien
kohdeomaisuuserän osto-optiota tai jatkamis- tai
päättämisoptiota voivat johtaa vuokrasopimusvelan
uudelleen arviointiin. Vuokrasopimusvelan uudelleen
määrittämisestä johtuvalla määrällä oikaistaan kyseisen
käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa, tai mikäli
käyttöoikeusomaisuuserän arvo on nolla, se kirjataan
tulosvaikutteisesti. Konserni hyödyntää IFRS 16:n
helpotuksia ja kirjaa enintään 12 kuukauden
vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät
tasaerinä kuluksi vuokra-aikana. Näitä ei kirjata
omaisuuserinä ja niihin liittyvinä velkoina taseeseen.
Oma Säästöpankki -konsernilla ei ole vuokralle antajana
toimiessaan sopimuksia, jotka luokitellaan
135
rahoitusleasingsopimuksiksi. Operatiivisina
vuokrasopimuksina käsiteltävät vuokrasopimukset
kirjataan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa tuloslaskelman
eriin "Sijoitusomaisuuden nettotuotot" tai "Liiketoiminnan
muut tuotot". Osa määräaikaisista vuokrasopimuksista
sisältää jatko-optioita, joiden vaikutus huomioidaan
laskennassa, mikäli voidaan kohtuullisella varmuudella
olettaa, että sopimuksessa oleva optio hyödynnetään.
9. Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman
tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, velvoitteen täyttäminen on todennäköistä ja johto
voi luotettavalla tavalla arvioida velvoitteen määrän. Jos
osasta velvoitetta on varmuus saada korvausta
kolmannelta osapuolelta, kirjataan korvaus erillisenä
eränä. Varaukset tarkistetaan jokaisena raportointipäivänä
ja oikaistaan tarvittaessa. Varaus arvostetaan sen määrän
nykyarvoon, jota odotetaan velvoitteen täyttämiseksi.
10. Työsuhde-
etuudet ja
osakeperusteiset järjestelyt
Konsernin IAS 19 Työsuhde -etuudet - standardin piiriin
kuuluvat työsuhde-etuudet koostuvat lyhytaikaisista
työsuhde-etuuksista, työsuhteen päättämiseen liittyvistä
etuuksista ja työsuhteen päättymisen jälkeisistä
etuuksista.
Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja
luontoisedut, vuosilomat, tulospalkkiot ja lisävakuutukset,
jotka odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12
kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka
aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn.
Työsuhteen päättämiseen perustuvat etuudet koostuvat
irtisanomiskorvauksista. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä
etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan
etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.
Etuuspohjaiset järjestelyt ovat pitkälti lisäeläketurvan
sisältäviä sopimuksia.
Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä konserni maksaa
kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä
tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta
lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei
pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta.
Kulut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jota maksu koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernille jää velvoitteita
tilikauden maksujen jälkeen. Etuuspohjaisissa
eläkejärjestelyissä velkaeränä esitetään järjestelystä
johtuvien velvoitteiden nykyarvo raportointipäivänä
vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä
arvolla. Konserni käyttää ulkopuolista aktuaaria
määrittämään työsuhteen päättymisen jälkeisistä
etuuksista johtuvat velvoitteet.
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus on päättänyt
osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä konsernin
avainhenkilöille sekä osakesäästöohjelmasta koko
henkilöstölle. Kannustinpalkkio suoritetaan osittain oman
pääoman ehtoisina instrumentteina ja osittain
käteisvaroina. Rahaosuudella pyritään kattamaan
palkkiosta avainhenkilölle ja henkilöstölle aiheutuvia veroja
ja veronluonteisia maksuja. Järjestelyssä myönnettävät
etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan
oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava
määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä,
joihin odotetaan syntyvän oikeus. Palkkiot kirjataan
kokonaisuudessaan omana pääomana maksettaviksi
osakeperusteiseksi järjestelyksi ja kulu jaksotetaan koko
oikeuden syntymisjaksolle. Kuluvaikutus esitetään
tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Konserni päivittää
oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena
tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan
myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen
osakkeiden mä
ärää. Jos osallistujan työ- tai toimisuhde
päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei
pääsääntöisesti makseta. Palkkion määrää voidaan
alentaa riskiperusteisten korjausten vuoksi.
Osakeperusteiseen k
annustinjärjestelmään sovelletaan
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin vaatimuksia.
Osakesäästöohjelman palkkioiden maksamista seuraa
yhden vuoden mittainen odotusaika, jolloin osallistuja ei
voi luovuttaa palkkiona maksettuja osakkeita.
11. Tuloutusperiaatteet
11.1 Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimuksen juoksuajalle.
Korkotuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmassa erään
”Korkokate”.
136
Rahoitusvaroista saadut korkotuotot ja rahoitusveloista
aiheutuvat korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan
efektiivisen koron menetelmän mukaisesti erän
odotettavissa olevan keskimääräisen maturiteetin
mukaisesti. Tiettyjen soveltamisalaan kuuluvien
palkkioerien kohdalla yhtiö on valinnut kirjata nämä
välittömästi tuotoksi. Näiden palkkioerien jaksotuksen
vaikutus perustuen keskimääräiseen maturiteettiin ei
poikkea olennaisesti kerralla tulokseen kirjaamisesta ja ei
muuta tulosta yliajan tarkasteltaessa.
11.2 Palkkiotuotot ja –kulut
Palkkiotuottoihin kirjataan tuotot asiakkaille tarjotuista
muun muassa maksuliikenteeseen ja lainanantoon
liittyvistä palveluista sekä rahastoihin liittyvistä
palkkiotuotoista. Tuotot kirjataan, kun määräysvalta
suoritevelvoitteisiin on siirtynyt asiakkaalle määrään, johon
konserni katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluja
vastaan. Useampaa vuotta koskevista palkkioista
tuloutetaan tilikaudella luovutettuja palveluja vastaava
osuus.
Palkkiokulut sisältävät pääosin kortti- ja
maksuliikenteeseen liittyviä kuluja sekä rahoituksen
hankkimiseen liittyviä kuluja.
Liitetietoja ei esitetä IFRS 15-standardin salliman
helpotukseen perusten jäljellä oleville suoritevelvoitteille
kohdistetuista transaktiohinnoista, jotka ovat osa
sopimusta, jonka alkuperäinen odotettavissa oleva
kestoaika on enintään yksi vuosi tai jos konsernilla on
oikeus laskuttaa asiakkaalta vastike, joka vastaa
rahamääränä, joka suoraan vastaan konsernin
tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa
asiakkaalle.
11.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen
nettotuotot
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottoihin kirjataan
myyntivoitot ja -tappiot sekä arvostusvoitot ja -tappiot ja
osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusinstrumenteista mukaan lukien oman
pääoman ehtoiset sijoitukset sekä
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen
nettotuotot ja sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Osinkotuotot
on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Lisäksi erään kirjataan valuuttatoiminnan nettotuotot sekä
käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot.
12. Tuloverot
Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan konserniin kuuluvien
yhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot,
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten
verojen muutos. Verot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi
koskien eriä, jotka liittyvät suoraan omaan pääomaan tai
muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan
kyseisiin eriin. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun
verotettavan tulon perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen
välisistä veronalaisista väliaikaisista ja
vähennyskelpoisista eroista. Laskennallinen
verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa
tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin
perustuvat verosaamiset kirjataan, mikäli verotettavan
tulon kertyminen on todennäköistä ja saaminen voidaan
hyödyntää.
13. Toimintasegmentit
Yhtiön pankkiliiketoiminta muodostaa yhden IFRS 8
Toimintasegmentit -standardin mukaan määritellyn
segmentin. Yhtiön liiketoimintamalliin ja toiminnan
luonteeseen perustuen koko konsernia käsitellään
raportoitavana segmenttinä. Konserni harjoittaa
liiketoimintaa vain Suomen alueella.
14. Johdon harkintaa
edellyttävät tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet ja arvioihin
liittyvät epävarmuudet
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
vaatii konsernin johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka
vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyjen erien määrään ja
liit etiedoissa annettuihin tietoihin. Johdon keskeiset arviot
koskevat tulevaisuutta ja raportointipäivän keskeisiä
epävarmuustekijöitä. Ne liittyvät keskeisesti muun muassa
käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja
muiden saamisten sekä aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden arvonalentumisiin. Vaikka arviot perustuvat
johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on
137
mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä
käytetyistä arvioista.
IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen
mallin soveltaminen vaatii johdolta harkintaan perustuvia
ratkaisuja koskien arvioita ja oletuksien tekemistä siitä,
onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja se
edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioimista odotettavissa olevien luottotappioiden
kirjaamisessa. Yhtiön johto on käyttänyt erityistä harkintaa
arvioidessaan ohjeiden vastaisen toiminnan lisävarauksia.
Toimintaympäristön epävarmuuden vaikutuksista yhtiön
riskiasemaan annetaan tarkempia tietoja liitetiedossa K2.
14.1 Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen
malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia
erityisesti seuraavissa aiheissa:
●
Laskentamallien valinta ja määrittely,
●
Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä
luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
merkittävästi, ja
●
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioimisessa odotettavissa olevien
luottotappioiden kirjaamisessa.
Laskentamallit ja -parametrit eri portfolioille on valittu sen
mukaan, mitä pankin sisäisten luottoriskimallien
parametreja sopimukselle on laskettu. Yhtiö on painottanut
ECL-mallin valinnoissaan kullekin asiakastyypille sopivinta
mallia sekä huomioiden yhtiön koko käyttäen
suhteellisuusperiaatetta.
Yhtiö huomioi ECL-laskennassa tulevaisuuden näkymiin
perustuvaa tietoa. Yhtiö käyttää luottosalkun vastuiden
PD-parametriin oikaisuja, jotka perustuvat
makrotaloudellisen ympäristön kehityksen ennusteisiin,
sekä LGD-parametrin oikaisuja, jotka perustuvat erilaisiin
skenaarioihin kiinteistövakuuksien arvonkehityksestä
tulevaisuudessa. PD-arvoja oikaistaan laskentahetkestä
seuraavalle kolmelle vuodelle perustuen Suomen taloutta
kuvaavien tunnuslukujen kehityksestä tehtyihin
ennusteisiin ja näistä muodostettuihin skenaarioihin.
Skenaarioita ja niihin liittyviä toteutumistodennäköisyyksiä
on määritelty neljä: perusskenaario (40 %), heikko
skenaario (30 %), lamaskenaario (10 %) ja hyvä skenaario
(20 %). Heikon skenaarion paino on suhteellisen korkea
taloudessa edelleen jatkuvan epävarmuuden vuoksi.
14.2 Käyvän arvon arviointi
Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa
rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään
arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen
arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta
todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava
mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi
käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita
kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa
”Käyvän arvon määrittäminen”.
Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien
markkinat eivät ole toimivat. Tällainen tilanne voisi syntyä
maailmanlaajuisen talouden laajan häiriön seurauksena.
Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko yksittäinen
rahoitusinstrumentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja
onko markkinoilta saatava hintatieto luotettava indikaatio
rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta.
14.3 Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvonalentuminen
Johto arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvonalentumisia. Arvonalentumistestaus vaatii johdon
harkintaa ja arviota hyödykkeen tulevaisuudessa
kerryttämästä rahamäärästä, taloudellisesta
vaikutusajasta ja käytettävästä diskonttauskorosta.
Arvonalentumistestaus tehdään vuosittain liikearvolle.
14.4 Liiketoimintojen yhdistäminen
Liiketoimintojen hankinnoissa käypien arvojen
määrittäminen edellyttää yhtiön johdolta harkintaa koskien
luovutetun vastikkeen ja yksilöitävissä olevien
omaisuuserien, velkojen ja ehdollisten velkojen kirjaamista
ja käypään arvoon arvostamista.
Liiketoimintojen hankinnoista avoimena ovat seuraavat
erät, jotka on kirjattu taseen muut velat ryhmään.
Joulukuussa 2021 Eurajoen Säästöpankin liiketoiminnan
hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettava velka, yhteensä 6,5 milj.
euroa koskien Säästöpankkien yhteenliittymästä eroavan
Eurajoen Säästöpankin viiden vuoden määräaikaista
maksuvelvollisuusvastuuta jäsenluottolaitoksena.
138
Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on
uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 1,3 milj.
euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on
1,4 milj. euroa.
Maaliskuussa 2023 Liedon Säästöpankin liiketoiminnan
hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettava velka, yhteensä 15 milj.
euroa koskien Säästöpankkien yhteenliittymästä eroavan
Liedon Säästöpankin viiden vuoden määräaikaista
maksuvelvollisuusvastuuta jäsenluottolaitoksena.
Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on
uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 3,0 milj.
euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on
7,3 milj. euroa.
Syyskuussa 2024 Handelsbankenin liiketoimintakaupan
yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan
yhteydessä käypään arvoon. Yhtiö on uudelleen
arvostanut liiketoimintakaupan yhteydessä tehdyn käyvän
arvon oikaisun, mistä seurasi 2,6 milj. euron positiivinen
tulosvaikutteinen kirjaus. Saatavakantaan liittyen yhtiön
taseessa ei ole käyvän arvon oikaisuun liittyviä eriä.
139
K2 Riskienhallinnan liitetieto
Oma Säästöpankki Oyj keskittyy vähittäispankki-
toimintaan ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia
pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen
yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet
käsittävät luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Yhtiö
harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa.
Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski,
markkinariski, korkoriski, likviditeettiriski ja
liiketoimintariski.
Konsernin sisäistä valvontaa, riskejä ja riskienhallintaa
sekä CRR:n 8. luvun mukaisia tiedonantovaatimuksia
(Pilari III) käsitellään lähemmin konsernin Capital and Risk
Management Report -dokumentissa, joka julkaistaan
erillisenä raporttina vuosikertomuksen yhteydessä.
1. Riskienhallinnan organisointi
Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja
sisäistä valvontaa. Yhtiön riskienhallinnan
kokonaisjärjestelmä kuvataan hallituksen vahvistamassa
riskienhallintastrategiassa. Yhtiön riskienhallintastrategia
päivitettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana, ja
riippumattoman riskienvalvontatoiminnon
toimintamandaattia on päivitetyssä strategiassa kasvatettu
aiemmasta. Uuden riskienhallintastrategian olennaisimmat
muutokset ovat
●
Riskitaksonomiassa korkoriski eriytetty omaksi tason
1 riskikseen markkinariskistä
●
Uuden prosessin tai tuotteen, ja dokumenttipäivitysten
osalta lisätty toisen puolustuslinjan mandaatti / rooli
hyväksymismenettelyssä
●
Lisätty riskinkantokyvyn rikkoutumisen tai ennakoidun
rikkoutumisen ilmoittaminen Finanssivalvonnalle
●
Päivitetty havaintoprosessia
Riskienhallintastrategia kuvaa koko yhtiön laajuisesti
kaikki riskilajit kattaen ne olennaisimmat järjestelyt, joilla
varmistetaan, että riippumattoman riskienvalvonnan
huomiot ja havainnot käsitellään säännöllisesti
liiketoiminnasta ja riippumattomista toiminnoista
koostuvissa komiteoissa.
Yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön
merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja ohjataan
hyväksyttävälle tasolle ja että riskejä seurataan osana
päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Yhtiön riskejä
arvioidaan säännöllisesti ja hallitus arvioi säännöllisesti
yhtiön riskienhallintastrategiaa, riskinottohalukkuutta,
riskinkantokykyä sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä
pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla ja kartoitusten
perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella
seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan
analysoinnilla.
Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot on järjestetty
varmistamaan tehokas ja kattava riskien hallinta ja
sisäinen valvonta seuraavasti:
●
Riskienvalvontatoiminto
●
Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava
toiminto (compliance-toiminto)
●
Sisäisen tarkastuksen toiminto
Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että
riskienvalvontatoiminnolla, compliance-toiminnolla ja
sisäisellä tarkastuksella on yhtiön toiminnan laatuun,
laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja
ammattitaitoiset henkilöstöresurssit.
Riskienvalvontatoiminnon tavoitteena on edistää
järjestelmällistä ja ennakoivaa riskienhallintaa, jonka
kautta yhtiön liiketoimintaa voidaan kehittää turvallisesti.
Yhtiön organisaatiossa riskienvalvontatoiminto toimii
suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi
hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä muulle toimivalle
johdolle.
Riskienhallinnassa on kolme puolustuslinjaa
Yhtiön riskienhallinnan viitekehys perustuu kolmen
puolustuslinjan periaatteeseen, jotka ovat
1. Puolustuslinja
: Liiketoimintayksiköt.
Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinnassa kuin
muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään
noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan
periaatteita. Liiketoiminnan tuki -toiminto toimii myös
ensimmäisessä puolustuslinjassa ja vastaa keskitetysti
tiettyjen sisäisen valvonnan ja arviointien tekemisestä, ja
raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
140
2. Puolustuslinja
: Riskienvalvonta- ja compliance-
toiminto.
Riskienvalvontatoiminto valvoo ja varmistaa, että yhtiön
toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja.
Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että
toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto
valvoo säännösten noudattamista. Toinen puolustuslinja
raportoi toimitusjohtajalle, ja tuottaa itsenäisesti
raportointia suoraan hallitukselle ja yhtiön muille yksiköille.
3. Puolustuslinja
: Sisäinen tarkastus.
Sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan
riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta yhtiön eri yksiköissä,
toiminnoissa ja tytäryhtiöissä. Sisäinen tarkastus raportoi
yhtiön hallitukselle.
2. Vakavaraisuuden hallinta
Vakavaraisuuden kehityksestä raportoidaan hallitukselle
kuukausittain. Raportoinnissa seurataan
kokonaisvakavaraisuutta ja omien varojen ylijäämää.
Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle
(CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2
prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella
keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on varmistaa
pääomien riittävyys myös suhdanteiden heikentyessä.
Tarkempaa tietoa konsernin vakavaraisuudesta on
hallituksen toimintakertomuksessa sekä Capital and Risk
Management -julkaisussa.
3. Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että
rahoitusinstrumentin sopimusosapuoli ei pysty täyttämään
velvoitteitaan ja aiheuttaa siten toiselle osapuolelle
taloudellisen tappion. Yhtiön luottoriski koostuu
pääasiallisesti yksityishenkilöille, pk-yrityksille,
asuntoyhteisöille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille
myönnetyistä luotoista.
Vastapuoliriski määritellään tappion riskinä tai
negatiivisena arvostuserona, joka aiheutuu vastapuolen
luottokelpoisuuden heikentymisestä. Luottoriskiä ja
vastapuoliriskiä syntyy myös muista saamisista, kuten
yhtiön sijoitussalkkuun sisältyvistä velkakirjoista,
saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä
taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten
käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja
takauksista.
Yhtiössä on vuoden aikana toteutettu merkittäviä
parannuksia luotonhallinnan prosesseihin. Kehitystyö on
kohdistunut erityisesti luotonmyöntöprosessien
tehostamiseen, luottoriskin seurantaan sekä riskien
varhaiseen tunnistamiseen. Lisäksi vakuuksien hallintaa ja
perintäprosessia on kehitetty, ja raportointijärjestelmiä
uudistettu tarjoamaan entistä tarkempaa ja
ajantasaisempaa tietoa luottoriskien hallinnan ja
päätöksenteon tueksi. Näiden kehitystoimien tavoitteena
on ollut parantaa prosessien tehokkuutta, vähentää riskejä
ja varmistaa laadukas asiakaskokemus luoton elinkaaren
kaikissa vaiheissa.
Yhtiö laati vuoden 2025 kolmannen neljänneksen aikana
uuden järjestämättömiä saamisia koskevan strategian.
Strategian laatimisen yhteydessä toteutettiin kattava
analyysi luottokannasta ja määriteltiin toimenpiteet, joiden
tavoitteena on varmistaa keskipitkällä aikavälillä yhtiön
järjestämättömien saamisten osuuden laskeminen
riskinottohalukkuuden mukaiselle tasolle. Strategian
toimeenpanoa on jatkettu ja yhtiö panostaa etenkin
varhaisen vaiheen perintätoimien tehostamiseen. Lisäksi
pankki arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia vähentää
järjestämättömien saamisten määrää erilaisten sopimus-
ja portfoliotasoisten järjestelyjen kautta.
Oma Säästöpankki Oyj:n
luottoriski koostuu pääasiallisesti
kiinteistövakuudellisista saamisista, vähittäisvastuista ja
yrityksille suunnatuista luotoista. Kiinteistövakuudellisten
saamisten osuus luottoriskistä oli 31.12.2025 71,2 %,
vähittäisvastuiden osuus oli 3,1 % ja yrityssaamisten
osuus oli 4,8 %. Yhtiöllä ei ole olennaisia vastuita Suomen
ulkopuolella.
Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa
asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja
vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Luotto-
ja vastapuoliriskejä mitataan arvioimalla odotettavissa
olevia luottotappioita. Odotettavissa olevat luottotappiot
arvioidaan ECL-mallien avulla IFRS 9:n mukaisesti.
3.1 Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot
Luottokannan arvonalentumistappiot olivat viimeisellä
neljänneksellä 5,6 (7,6) milj. euroa ja koko
141
raportointikaudella yhteensä 47,1 (83,4) milj. euroa. Yhtiö
päivitti odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL)
laskentamalliaan ensimmäisellä ja viimeisellä
neljänneksellä osana isompaa toimenpideohjelmaa ja
riskienvalvonnan kehittämistä. Mallipäivitysten
kokonaisvaikutus kasvatti ECL:n määrää noin 9,3 milj.
euroa. Lisäksi raportointikaudella
arvonalentumistappioiden määrään vaikutti varausten
kasvattaminen hallitun alasajon portfoliossa.
Mallipäivitykset huomioiden hallitun alasajon portfoliossa
varauks et kasvoivat yhteensä 14,0 milj. euroa.
Muussa luottokannassa arvonalentumistappioiden määrän
kehitykseen vaikuttivat erityisesti yleinen heikko
taloustilanne, maksukyvyttömien vastuiden määrän kasvu
sekä ECL-mallin kasvattama varaustaso
maksukyvyttömyyden kestojen pidentyessä.
Maksukyvyttömien vastuiden kasvu on painottunut
henkilöasiakassegmenttiin.
Raportointikauden alussa Handelsbankenin
liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneen
saatavakannan käyvän arvon oikaisu oli 2,6 milj. euroa.
Kolmannen ja viimeisen neljänneksen aikana yhtiö on
uudelleen arvostanut käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi
yhteensä 2,6 milj. euron positiivinen tulosvaikutteinen
kirjaus. Raportointikauden lopussa Handelsbankenin
saatavakantaan liittyen yhtiön taseessa ei ole käyvän
arvon oikaisuun liittyviä eriä.
Viimeisen neljänneksen aikana kirjattiin luottotappioita 1,0
(2,5) milj. euroa ja raportointikauden lopussa luottotappiot
olivat yhteensä 5,8 (12,2) milj. euroa.
Mallin tulevaisuuteen katsovia muuttujia päivitettiin
loppuvuodesta Suomen taloutta koskevien ennusteiden
päivittymisen johdosta.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta on kuvattu
tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa K1
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet.
Luottokanta ja odotettavissa olevat luottotappiot asiakasryhmittäin
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Yksityisasiakkaat
3 622 010
3 778 191
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-33 920
-23 237
Yritysasiakkaat
1 085 896
1 356 416
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-58 819
-35 894
Asuntoyhteisö
658 888
712 477
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-23 442
-23 458
Maatalousasiakkaat
287 363
311 510
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-9 752
-6 702
Muut
205 757
239 801
- Odotettavissa olevat luottotappiot
-26 405
-23 317
Luottokanta yhteensä
5 859 914
6 398 396
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä
-152 338
-112 608
142
3.2 Ongelmaluotot
Yhtiössä on kuluneen vuoden aikana kehitetty ongelma-
asiakkaisiin liittyviä toimintamalleja osana luottoprosessien
kehittämishanketta, jotta kohonneen luottoriskin
mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja tarvittavien
toimenpiteiden määrittely voidaan varmistaa.
Lisäksi on päivitetty käytäntöjä tarkkailulistalle (watch list)
nousevien asiakkaiden ja luottojen tehostettuun
seurantaan. Tarkkailtavilla luotoilla tarkoitetaan luottoja,
joissa on tunnistettu kohonnut luottoriski, ja jotka tästä
syystä siirtyvät tehostetun seurannan piiriin. Seurannan
tarkoituksena on havaita ongelmaluotot tai
ongelmaluotoiksi muodostuvat luotot mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa.
Kehitetyt toimintamallit vahvistavat yhtiön valmiuksia
hallita luottoriskejä ennakoivasti ja mahdollistavat aiempaa
varhaisemman reagoinnin riskien realisoitumista
ehkäisevin toimenpitein.
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä lainanhoitojoustot
31.12.2025
kannasta
31.12.2024
kannasta
Erääntyneet saamiset 31-90 päivää
26 312
0,4 %
54 513
0,8 %
Erääntymättömät tai erääntyneet alle 91 päivää saamiset, jotka
todennäköisesti jäävät maksamatta
197 662
3,4 %
257 430
4,0 %
Järjestämättömät saamiset 91-180 päivää
39 216
0,7 %
41 407
0,6 %
Järjestämättömät saamiset 181 päivää - 1 vuosi
142 526
2,4 %
75 955
1,2 %
Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi
145 644
2,5 %
45 150
0,7 %
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset yhteensä
551 360
9,4 %
474 455
7,4 %
Järjestämättömät saamiset yhteensä
525 048
8,9 %
419 942
6,5 %
168 877
2,9 %
153 091
2,4 %
356 171
6,1 %
266 851
4,2 %
Terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja
87 000
1,5 %
86 909
1,4 %
Järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja
111 393
1,9 %
72 021
1,1 %
Lainanhoitojoustot yhteensä
198 393
3,4 %
158 930
2,5 %
16 984
0,3 %
10 214
0,2 %
181 409
3,1 %
148 716
2,3 %
Luvut sisältävät eriin kohdistuvat erääntyneet korot.
Yhtiö on tarkentanut taulukon lukujen taustalla olevaa FINREP-laskentaa vuoden 2025 aikana ja siirtynyt 31.12.2025 alkaen uuteen
raportointijärjestelmään. Vertailukauden tunnusluvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia keskenään. Päivitetty laskenta huomioi aiempaa laajemmin
kaikki lainaan liittyvät erääntyneet kulut, pääomat ja korot. Taulukon erittelyä on myös muokattu vastaamaan FINREP-raportoinnin erittelyä
143
Yksityisasiakkaiden luottokelpoisuusluokat
Luottoluokat (1 000 euroa)
31.12.2025
%
31.12.2024
%
AAA
1 372 805
37,9 %
1 344 737
35,6 %
AA
949 029
26,2 %
1 020 148
27,0 %
A+
388 209
10,7 %
433 654
11,5 %
A
249 825
6,9 %
277 561
7,3 %
B+
311 025
8,6 %
403 429
10,7 %
B
56 831
1,6 %
69 422
1,8 %
C
88 813
2,5 %
92 904
2,5 %
D
53 693
1,5 %
29 749
0,8 %
Ei luokiteltu
217
0,0 %
204
0,0 %
Maksukyvytön
151 563
4,2 %
106 384
2,8 %
Yksityisasiakkaat
3 622 010
100,0 %
3 778 191
100,0 %
Yritysten ja asunto -osakeyhtiöiden luottokelpoisuusluokat
Luottoluokat (1 000 euroa)
31.12.2025
%
31.12.2024
%
AAA
913 291
52,3 %
924 439
44,7 %
AA
238 858
13,7 %
420 768
20,3 %
A+
186 747
10,7 %
258 793
12,5 %
A
76 350
4,4 %
104 737
5,1 %
B+
25 699
1,5 %
55 252
2,7 %
B
10 149
0,6 %
48 908
2,4 %
C
12 015
0,7 %
12 205
0,6 %
Ei luokiteltu
25
0,0 %
12
0,0 %
Maksukyvytön
281 650
16,1 %
243 779
11,8 %
Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt
1 744 784
100,0 %
2 068 893
100,0 %
3.3 Jakauma riskiluokkiin
Yhtiö luokittelee kaikki asiakkaat riskiluokkiin
vastapuolesta saatavilla olevien tietojen pohjalta.
Luokittelussa käytetään omaa sisäistä arviota ja
ulkopuolisia luottoluokitustietoja
. Seuranta on jatkuvaa ja
voi johtaa siirtoon riskiluokasta toiseen.
Luotonannossa riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä
esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää suuria määriä
luottoja ja muita vastuita:
●
yksittäiselle vastapuolelle
●
ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista
tai niihin sidoksissa olevista yhteisöistä
●
tietyille toimialoille
●
tiettyjä vakuuksia vastaan
●
joiden maturiteetti on sama tai
●
joissa tuote/instrumentti on sama
144
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät riskiluokittain ja luottoriskikeskittymät
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-tason henkilö-, yritys-, as.oy ja muut-
asiakkaat sekä AAA- ja AA+-tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AA-B+ -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys-
, as.oy ja muut asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen B-C-tason henkilöasiakkaat sekä A-B-tason yritys- ja
as.oy-asiakkaat sekä B+-B -tason maatalousasiakkaat ja muut asiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, C-tason yritys- ja as.oy-
asiakkaat, C- ja D-tason maatalousasiakkaat ja muut asiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole
saatavissa ulkoista luottoluokitusta.
Yhtiö päivitti ensimmäisellä neljänneksellä "Muut"-asiakkaiden riskiluokan 1 määritelmää siten, että se sisältää vain AAA-tason asiakkaat.
Aikaisemmin riskiluokka 1 sisälsi myös AA-tason asiakkaat ja luvut eivät siten ole täysin vertailukelpoisia esimerkiksi vuoden 2024 raportoituun
tilinpäätökseen. Taulukkoon vertailuluvut on laskettu takautuvasti uuden määritelmän mukaisesti.
Henkilöasiakkaat
31.12.2025
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2024
Riskiluokka 1
1 464 162
18 581
-
1 482 744
1 447 733
Riskiluokka 2
1 771 788
190 779
-
1 962 568
2 200 589
Riskiluokka 3
7 861
134 852
-
142 713
154 510
Riskiluokka 4
1 369
64 712
147 786
213 867
148 658
Riskiluokka ei luokiteltu
46
3 580
-
3 626
3 293
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
3 245 227
412 504
147 786
3 805 518
3 954 783
Tappioita koskeva vähennyserä (ECL)
872
5 916
27 564
34 352
23 302
Yhteensä
3 244 355
406 588
120 222
3 771 165
3 931 481
Tappiota koskeva vähennyserä (ECL)
(1 000 euroa)
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
872
894
952
1 183
1 186
Vaihe 2
5 916
6 421
7 263
7 555
5 736
Vaihe 3
27 564
24 128
22 804
20 991
16 380
Yhteensä
34 352
31 443
31 019
29 729
23 302
ECL -kattavuus, %
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
0,03
0,03
0,03
0,03
0,03
Vaihe 2
1,4
1,7
1,9
2,0
1,6
Vaihe 3
18,7
17,9
17,8
18,4
16,1
Yritykset
31.12.2025
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2024
Riskiluokka 1
397 417
18 393
-
415 810
447 944
Riskiluokka 2
327 310
89 596
-
416 906
625 461
Riskiluokka 3
26 155
76 913
-
103 068
198 126
Riskiluokka 4
357
12 143
214 793
227 293
178 836
Riskiluokka ei luokiteltu
24
631
-
656
420
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
751 263
197 677
214 793
1 163 733
1 450 787
Tappioita koskeva vähennyserä (ECL)
243
1 620
58 288
60 151
36 015
Yhteensä
751 020
196 057
156 505
1 103 583
1 414 772
145
Tappiota koskeva vähennyserä (ECL)
(1 000 euroa)
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
243
268
337
423
376
Vaihe 2
1 620
2 200
2 956
3 020
2 933
Vaihe 3
58 288
59 272
50 110
44 695
32 706
Yhteensä
60 151
61 740
53 403
48 139
36 015
ECL -kattavuus, %
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
0,03
0,03
0,04
0,04
0,04
Vaihe 2
0,8
1,1
1,6
1,7
1,4
Vaihe 3
27,1
25,9
21,5
20,8
19,7
Asunto-osakeyhtiöt
31.12.2025
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2024
Riskiluokka 1
538 079
4 154
-
542 233
533 485
Riskiluokka 2
42 299
2 373
-
44 673
97 141
Riskiluokka 3
1 813
10 874
-
12 687
14 137
Riskiluokka 4
1
-
69 401
69 402
79 421
Riskiluokka ei luokiteltu
-
-
-
-
1
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
582 193
17 402
69 401
668 995
724 185
Tappioita koskeva vähennyserä (ECL)
229
92
23 129
23 450
23 460
Yhteensä
581 964
17 309
46 271
645 545
700 726
Tappiota koskeva vähennyserä (ECL)
(1 000 euroa)
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
229
221
235
1 243
84
Vaihe 2
92
267
306
208
1 223
Vaihe 3
23 129
22 579
23 037
22 965
22 153
Yhteensä
23 450
23 067
23 577
24 417
23 460
ECL -kattavuus, %
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
0,04
0,04
0,04
0,20
0,01
Vaihe 2
0,5
1,7
2,3
1,6
3,0
Vaihe 3
33,3
33,1
34,6
33,8
27,9
Maatalousasiakkaat
31.12.2025
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2024
Riskiluokka 1
86 195
3 666
-
89 861
89 193
Riskiluokka 2
130 951
7 162
-
138 113
149 272
Riskiluokka 3
5 528
17 306
-
22 834
31 673
Riskiluokka 4
492
7 298
22 511
30 301
30 931
Riskiluokka ei luokiteltu
373
16 081
-
16 454
19 857
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
223 539
51 513
22 511
297 563
320 925
Tappioita koskeva vähennyserä (ECL)
177
552
9 086
9 815
6 716
Yhteensä
223 362
50 961
13 425
287 748
314 210
146
Tappiota koskeva vähennyserä (ECL)
(1 000 euroa)
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
177
237
253
255
215
Vaihe 2
552
539
674
656
316
Vaihe 3
9 086
8 843
7 806
7 793
6 185
Yhteensä
9 815
9 619
8 733
8 705
6 716
ECL -kattavuus, %
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
Vaihe 2
1,1
1,5
1,9
2,0
1,0
Vaihe 3
40,4
39,3
40,2
39,0
27,9
Muut
31.12.2025
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2024
Riskiluokka 1
32 777
1 000
-
33 777
32 929
Riskiluokka 2
110 743
6 421
-
117 164
188 104
Riskiluokka 3
740
1 798
-
2 538
624
Riskiluokka 4
1
79
58 252
58 333
33 978
Riskiluokka ei luokiteltu
4
83
-
87
7
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
144 265
9 382
58 252
211 900
255 643
Tappioita koskeva vähennyserä (ECL)
109
87
26 268
26 464
23 358
Yhteensä
144 156
9 295
31 985
185 436
232 285
Tappiota koskeva vähennyserä (ECL)
(1 000 euroa)
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
109
133
152
215
115
Vaihe 2
87
29
29
2 905
3 447
Vaihe 3
26 268
23 596
23 498
19 938
19 796
Yhteensä
26 464
23 758
23 679
23 058
23 358
ECL -kattavuus, %
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
Vaihe 2
0,9
0,7
0,8
15,8
6,0
Vaihe 3
45,1
48,1
46,9
56,4
58,3
31.12.2025
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
31.12.2024
Riskiluokka 1
475 664
885
-
476 549
479 465
Riskiluokka 2
1 027
-
-
1 027
1 287
Riskiluokka ei luokiteltu
14 317
1 185
-
15 501
18 336
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
491 008
2 069
-
493 077
499 088
Tappioita koskeva vähennyserä (ECL)
260
15
-
275
350
Yhteensä
490 747
2 054
-
492 802
498 739
147
Tappiota koskeva vähennyserä (ECL)
(1 000 euroa)
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
260
279
267
279
279
Vaihe 2
15
7
43
42
71
Yhteensä
275
286
310
321
350
ECL -kattavuus, %
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
Vaihe 1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
Vaihe 2
0,7
0,6
0,4
0,3
0,6
Lainat ja saamiset sekä taseen
ulkopuoliset erät toimialoittain
(1 000 euroa)
Riskiluokka 1
Riskiluokka 2
Riskiluokka 3
Riskiluokka 4
Riskiluokka
ei luokiteltu
31.12.2025
31.12.2024
Yritykset
960 758
520 912
113 662
307 980
16 418
1 919 730
2 255 335
Kiinteistöala
635 388
230 141
51 161
178 170
23
1 094 883
1 231 152
Maatalous
1 438
48 885
41
1 901
15 757
68 023
73 640
Rakentaminen
64 644
34 641
11 521
15 872
79
126 757
161 846
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
16 149
14 649
8 472
16 788
34
56 092
66 296
Tukku - ja vähittäiskauppa
40 418
56 194
9 483
25 654
73
131 821
188 296
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
13 354
22 316
2 342
11 036
1
49 048
58 288
Muut
189 368
114 086
30 642
58 559
452
393 106
475 816
Julkisyhteisöt
166
15 831
-
-
-
15 997
15 848
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
20 687
47 925
1 876
847
15
71 351
92 775
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
7 125
36 983
498
47 000
21
91 627
123 134
Kotitaloudet
1 575 688
2 057 773
167 805
243 369
4 368
4 049 003
4 219 230
Yhteensä
2 564 425
2 679 424
283 841
599 196
20 823
6 147 709
6 706 323
Suuret asiakasriskit (Vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti
laskettu)
31.12.2025
Kokonaisuus
(1 000 euroa)
Vastuut ennen
vähennyksiä
Vähennykset
Vastuut vähennysten
jälkeen
Osuus
ensisijaisesta
omasta pääomasta
Asiakaskokonaisuus 1
155 475
-63 100
92 376
16,7 %
Asiakaskokonaisuus 2
34 381
-4 507
29 874
5,4 %
Asiakaskokonaisuus 3
27 360
-1 411
25 949
4,7 %
Asiakaskokonaisuus 4
27 535
-7 797
19 738
3,6 %
Asiakaskokonaisuus 5
19 938
-983
18 955
3,4 %
Summa
264 690
-77 799
186 891
Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä
264 690
-77 799
186 891
Taulukossa esitetään viiden suurimman asiakaskokonaisuuden vastuiden kokonaismäärä ja tämän osuus ensisijaisesta omasta pääomasta.
Eri asiakaskokonaisuudet voivat sisältää samoja yksittäisiä asiakkuuksia eli eri asiakaskokonaisuuksien kokonaisvastuiden yhteismäärässä
voi olla samojen yksittäisten asiakkaiden vastuita. Asiakaskokonaisuuksien vastuiden yhteismäärä esitetään kahdella eri rivillä. "Summa"-
rivillä lasketaan kaikkien asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteen. "Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä"-rivillä esitetään vastuiden
yhteismäärä niin, että yksittäisen asiakkaan vastuut ovat laskennassa vain kerran. Mikäli rivit vastaavat toisiaan, asiakaskokonaisuuksien
sisällä ei ole samoja yksittäisiä asiakkaita. Vähennykset sisältävät hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat ja vapautukset
vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti.
148
Luottokannan toimialajakauma (pois lukien henkilöasiakkaat)
31.12.2025
31.12.2024
Toimiala
Osuus
luottokannasta
Vakuusvaje
Osuus
luottokannasta
Vakuusvaje
Kiinteistöala
47,8 %
12,9 %
46,1 %
11,9 %
Maatalous, metsätalous, kalatalous
12,5 %
5,7 %
11,6 %
11,1 %
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
6,1 %
37,1 %
6,7 %
32,3 %
Rakentaminen
5,7 %
19,9 %
5,9 %
26,1 %
Kauppa
5,5 %
38,7 %
6,3 %
39,6 %
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
3,5 %
25,9 %
3,9 %
20,2 %
Teollisuus
3,0 %
29,1 %
3,3 %
27,1 %
Kuljetus ja varastointi
2,7 %
10,8 %
2,6 %
9,6 %
Taiteet, viihde ja virkistys
2,6 %
18,6 %
2,1 %
22,3 %
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
2,5 %
13,4 %
2,6 %
12,4 %
Muut toimialat yhteensä
8,2 %
16,0 %
8,9 %
24,8 %
Yhteensä
100 %
16,6 %
100 %
17,9 %
Vakuusvaje kuvaa sitä osuutta luottosaldosta, johon ei kohdistu turvaavaa vakuutta.
Luottokannan maantieteellinen jakauma
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Maakunta
Luottosaldo
Luottosaldo
Etelä-Pohjanmaa
1 162 972
19,8 %
1 208 174
18,9 %
Varsinais -Suomi
1 105 132
18,9 %
1 174 903
18,4 %
Uusimaa
910 473
15,5 %
1 029 040
16,1 %
Pirkanmaa
598 274
10,2 %
640 007
10,0 %
Satakunta
401 179
6,8 %
433 164
6,8 %
Etelä-Karjala
237 581
4,1 %
260 053
4,1 %
Keski-Suomi
217 395
3,7 %
223 871
3,5 %
Kanta -Häme
194 627
3,3 %
207 883
3,2 %
Pohjois-Pohjanmaa
187 463
3,2 %
221 183
3,5 %
Etelä-Savo
163 866
2,8 %
173 427
2,7 %
Päijät -Häme
138 707
2,4 %
138 896
2,2 %
Kymenlaakso
135 439
2,3 %
201 447
3,1 %
Pohjois-Karjala
130 186
2,2 %
129 568
2,0 %
Muut
276 620
4,7 %
356 781
5,6 %
Yhteensä
5 859 914
100,0 %
6 398 396
100,0 %
149
3.4 Vakuudet
Luottopäätökset perustuvat ensisijaisesti velallisen
velanhoitokykyyn. Luottoriskiä hallitaan käyttämällä
vakuuksia ja kovenantteja saatavan turvaamiseksi.
Pääsääntöisesti luotoille halutaan turvaava vakuusasema,
mutta parhaissa luottoluokissa voidaan hyväksyä
vakuusvajetta. Yritysluotonannossa riskiä turvataan usein
sopimalla asiakkaan kanssa kovenantti, mikä mahdollistaa
yhtiölle luottoon liittyvien ehtojen uudelleen neuvottelun
asiakkaan riskiaseman muuttuessa.
Vakuusarviointi on täysin riippumatonta ja muusta
liiketoiminnasta eriytettyä, ja sitä tehdään jatkuvasti.
Vakuuksien arvioinnista ja monitorointien toteuttamisesta
vastaa erillinen vakuuksien arviointiin keskittynyt yksikkö.
Vakuuksien arvon määrityksestä vastaa sisäinen tai
ulkopuolinen arvioitsija, joka käyttää arvioinnin tukena
tilastollisia malleja. Vakuusarvioinnissa sovelletaan
kansainvälisiä arviointistandardeja (IVS).
Lainojen vakuudet huomioidaan myös odotettavissa
olevien luottotappioiden mallissa. Kohteen vakuusarvoon
vaikuttaa vakuuden tyyppi, kuten esimerkiksi asuin- tai
liikehuoneisto tai kiinteistö.
Yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa ja tämän
johdosta yhtiö seuraa vakuuskelpoisten luottojen määrän
kehitystä varmistaakseen jälleenrahoituksen katettujen
joukkolainojen avulla.
Kiinnitysluottopankin LTV -jakauma
LTV
31.12.2025
31.12.2024
0-50%
26,7 %
25,3 %
50-60%
14,2 %
13,3 %
60-70%
18,2 %
18,3 %
70-80%
17,2 %
16,8 %
80-90%
12,9 %
14,3 %
90-100%
10,8 %
11,9 %
Yhteensä
100,0 %
100,0 %
Taulukko esittää raportointihetkellä katettujen lainojen
vakuutena olleiden luottojen LTV -jakaumat KLP-säädöksiin
perustuen. Taulukon luokissa koko lainan määrä näkyy siinä
LTV luokassa, johon sen suurin LTV -arvo kuuluu. Esimerkiksi 55
000 euron laina, jossa vakuutena on 100 000 € kiinteistö,
lasketaan kokonaisuudessaan LTV-luokkaan 50–60 %.
Vakuuksien maantieteellinen jakauma
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Maakunta
Vakuuden arvo yhtiölle
Vakuuden arvo yhtiölle
Varsinais -Suomi
1 870 822
23,9 %
1 906 346
23,8 %
Uusimaa
1 077 361
13,8 %
1 123 313
14,0 %
Etelä-Pohjanmaa
1 076 178
13,8 %
1 100 391
13,7 %
Pirkanmaa
783 402
10,0 %
806 023
10,1 %
Satakunta
507 638
6,5 %
518 817
6,5 %
Etelä-Karjala
484 990
6,2 %
500 412
6,2 %
Kanta -Häme
276 408
3,5 %
279 047
3,5 %
Kymenlaakso
265 096
3,4 %
277 263
3,5 %
Keski-Suomi
245 851
3,1 %
245 362
3,1 %
Etelä-Savo
219 384
2,8 %
225 580
2,8 %
Pohjois-Pohjanmaa
207 339
2,7 %
208 912
2,6 %
Päijät -Häme
184 739
2,4 %
197 981
2,5 %
Pohjois-Karjala
183 784
2,4 %
175 898
2,2 %
Muut
430 439
5,5 %
444 497
5,5 %
Yhteensä
7 813 432
100,0 %
8 009 841
100,0 %
150
Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus
Luottoriskille alttiina oleva määrä, johon kohdistuu vakuus
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta
Asuntoluotot
3 102 837
3 259 157
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot
1 691 461
1 989 455
Pääosin kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot
322 652
351 454
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Muut
678 876
736 221
Pääosin kiinteistövakuuksia
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
5 795 826
6 336 287
4. Likviditeettiriski
Likviditeettiriski voidaan määritellä tulevien ja lähtevien
rahavirtojen tasapainon eroavaisuutena. Riski voi
realisoitua, jos yhtiö ei kykene täyttämään erääntyviä
maksuvelvoitteitaan tai hyväksyttävää tasapainoa ei saada
siedettävien kustannuksien rajoissa. Yhtiön suurimmat
likviditeettiriskit nousevat otto- ja antolainauksen
maturiteettierosta sekä suurempien
joukkovelkakirjalainojen uudelleen rahoittamisesta.
Oma Säästöpankki Oyj:n likviditeettiriskin hallinta lähtee
liikkeelle yhtiön kyvystä hankkia riittävästi hinnaltaan
kilpailukykyistä rahaa lyhyelle sekä pitkälle aikavälille.
Tärkeänä osana likviditeettiriskin hallintaa on yhtiön
rahoitusaseman suunnittelu eri ajanhetkille
tulevaisuudessa. Likviditeettiriskin hallintaa tukevat
aktiivinen riskienhallinta, taseen ja kassavirtojen seuranta,
sekä sisäiset laskentamallit. Jatkuva likviditeettitilanteen
valvominen on tärkeää, jotta yhtiö pystyy hallitsemaan
ulos lähteviä kassavirtoja. Yhtiön likviditeettiriskiä
hallinnoidaan myös seuraamalla ja ennustamalla
markkinatekijöiden sekä markkinakehityksen muutoksia.
Likviditeetin hallintaan sisältyy likviditeettireservinhallinta,
jolla varmistetaan, että yhtiön likviditeettipuskurissa on
riittävästi likvidejä arvopapereita käytettävissä. Yhtiön
likviditeettipuskurin tarkoituksena on poikkeustilanteissa
kattaa yhtiön erääntyvät maksuvelvoitteet vähintään yhden
kuukauden ajan. Lisäksi likviditeettireservin suunnittelulla
varaudutaan odottamattomiin tapahtumiin kuten
huonontuviin suhdanteisiin markkinoilla. Yhtiön
likviditeettipuskuri koostuu erittäin likvideistä
keskuspankkikelpoisista arvopapereista ja käteisvaroista
LCR regulaation mukaisesti. Likviditeettipuskurin koko oli
1 404,8 (793,1)
milj. euroa vuoden 2025 lopussa.
Vuoden 2025 aikana yhtiön likviditeettiasema vahvistui
merkittävästi, joka näkyi pääasiassa käteisvarojen määrän
kasvuna. Likvidien varojen lisääntyminen vaikutti
positiivisesti yhtiön likviditeettiriskimittareihin
. Vuoden
2025 aikana yhtiö toteutti onnistuneesti yhden
vakuudettoman senior joukkovelkakirjalainan emission
(200 milj. euroa). Vuoden 2026 aikana yhtiöllä erääntyy
yhteensä 100 milj. euroa vakuudettomia senior
joukkovelkakirjalainoja sekä joulukuussa 600 milj. euron
katettu joukkovelkakirjalaina.
Yhtiön tärkeimmät likviditeettiriskin arviointiin käytettävät
mittarit ovat maksuvalmiusvaatimus (LCR), pysyvän
varainhankinnan vaatimus (NSFR) sekä uutena mittarina
90-päivän stressattu selviytymishorisontti.
Selviytymishorisontti perustuu Finanssivalvonnan yhtiölle
asettamaan maksuvalmiuden lisävaatimukseen ylläpitää
vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia
soveltaen Euroopan keskuspankin
stressitestimetodologian mukaisia riskipainoja. Konsernin
maksuvalmiusvaatimus (LCR) vahvistui toimintakauden
aikana ollen vuoden 2025 lopussa 391,1 % (231,7 %).
NSFR oli vuoden 2025 lopussa 129,6 % (118,1 %). Yhtiö
täytti Finanssivalvonnan asettaman likviditeetin
lisävaateen ja selviytymishorisontti oli yli 90 päivää vuoden
2025 lopussa.
LCR & NSFR kehitys kvartaaleittain
31.12.2025
30.9.2025
30.6.2025
31.3.2025
31.12.2024
LCR, %
391 %
839 %
287 %
255 %
232 %
NSFR,
%
130 %
131 %
130 %
126 %
118 %
LCR- ja NSFR-tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia. Yhtiö tarkensi LCR- ja
NSFR-laskentaa vuoden 2025 aikana ja oikaisi takautuvasti 31.12.2024,
31.3.2025 ja 30.6.2025 tunnusluvut. Yhtiö siirtyi 31.12.2025 alkaen uuteen
LCR ja NSFR-raportointijärjestelmään. Uudella raportointijärjestelmällä ei
ole oikaistu takautuvasti vertailukausien lukuja ja ne eivät ole siten
vertailukelpoisia 31.12.2025 tunnuslukujen kanssa. LCR-tunnuslukua
vertailukaudella 30.9.2025 kasvatti merkittävästi yhtiön syyskuussa 2025
liikkeeseen laskeman joukkovelkakirjalainan laskentatekninen käsittely.
Tämän vaikutuksen poistuminen näkyy 31.12.2025 tunnusluvun
palautumisena maltillisemmalle tasolle.
151
Rahoitusvelat
31.12.2025
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Bruttomääräiset
nimelliset
ulosvirtaukset*
alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
124 899
77 176
26 054
14 323
36 798
-
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 854 224
3 833 590
3 414 736
405 376
13 479
-
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 680 549
2 872 863
84 714
688 416
2 099 732
-
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
60 000
65 707
600
1 300
63 807
-
Johdannaiset, suojauslaskennassa
3 954
-
-
-
-
-
Yhteensä
6 723 626
6 849 335
3 526 104
1 109 415
2 213 817
-
* Rahoitusinstrumenttien sopimusehtojen mukaiset kassavirrat ilman netotusta ja diskonttausta
Rahoitusvelat*
31.12.2024
(1 000 euroa)
alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
163 523
12 220
49 936
10 909
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 647 960
332 774
19 969
-
4 000 703
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
4 997
209 830
2 450 738
-
2 665 565
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
-
-
60 000
-
60 000
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
118
3 003
7 844
10 965
Yhteensä
3 816 480
554 941
2 583 647
18 753
6 973 821
* Bruttomääräisiä nimellisiä rahavirtoja ja niiden maturiteettijakaumaa ei ole esitetty vertailukaudelta.
152
5. Korkoriski
Rahoitustaseen korkoriski muodostaa enemmistön yhtiön
korkoriskistä. Riskitaksonomian päivityksen yhteydessä
kolmannella neljänneksellä 2025, nostettiin korkoriski
omaksi ylätason riskikseen selkeyttämään riskiraportointia.
Korkoriskiä muodostuu eroista varojen ja velkojen
korkotasoissa sekä maturiteeteissa. Yhtiön
liiketoimintamallin mukaisesti valtaosa antolainauksesta
on sidoksissa vaihtuviin markkinakorkoihin, ottolainauksen
ollessa pääosin kiinteäkorkoista. Yhtiön taseen rakenteen
vuoksi korkokate pienenee markkinakorkojen laskiessa ja
kasvaa markkinakorkojen noustessa. Lisäksi
markkinakorot vaikuttavat sijoitussalkun arvopapereiden
markkinahintoihin. Korkoriskin määrää raportoidaan
säännöllisesti hallitukselle, joka on asettanut korkoriskille
enimmäismäärän. Taseen rakenteesta muodostuvaa
korkoriskiä suojataan pääasiassa koronvaihtosopimuksilla,
jotka parantavat korkokatetta markkinakorkojen laskiessa.
Yhtiö voi hankkia korkosuojia sen talletusvarainhankinnan
ja joukkovelkakirjalainojen korkoriskin hallintaan. Lisäksi
yhtiö suojaa koronvaihtosopimuksilla sijoitussalkun
markkinakorkojen muutoksista syntyvää arvonvaihtelua.
Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta tasapainottaa
saatavien ja velkojen korkoperusteita ja pienentää
korkokatteen vaihteluita markkinakorkojen muuttuessa.
Vuoden 2025 aikana Euroopan keskuspankki laski
talletuskorkoaan yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä, joka
näkyi vuoden aikana myös laskeneina euribor-korkoina
markkinoilla. Yhtiön korkoriskiasema ja korkoherkkyydet
olivat vuoden 2025 lopussa suunnitellulla tasolla arvioiden
-1 %-yksikön muutoksessa -6,8 (-2,6) milj. euroa
vaikutusta korkokatteeseen 1-12kk ajanjaksolla
tarkasteltuna.
Korkoherkkyysanalyysi 1 % muutos korkokäyrään
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
-1% muutos
+1% muutos
-1% muutos
+1% muutos
Muutos 1-12kk
-6 777
3 321
-2 632
1 167
Muutos 13-24kk
-20 821
17 481
-23 482
20 814
6. Markkinariski
Yhtiön pääasiallinen markkinariski muodostuu
likviditeettipuskuriin kuuluvan sijoitussalkun velkakirjojen
markkinahintojen vaihtelun aiheuttamasta spread-riskistä.
Spread -riski liittyy instrumenttien liikkeeseenlaskijoiden
luottoluokituksiin ja markkinoiden yleiseen asenteeseen
luottoriskisidonnaisia instrumentteja kohtaan. Spread-
riskiä hallitaan muun muassa hajauttamalla sijoitussalkun
sisältöä riittävässä määrin. Sijoitusten hajauttamisella
vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa
keskittyneisyysriskiä. Yhtiön spread-riski lasketaan
säännöllisesti sisäisellä laskentamallilla ja spread-riskin
määrä raportoidaan säännöllisesti hallitukselle.
Laskentamalli perustuu Value at Risk (VaR) - malliin, jossa
lasketaan 95 prosentin luottamustasolla maksimitappio 12
kuukauden horisontilla. Lisäksi mallissa hyödynnettäviä
jakaumia seurataan säännöllisesti, jotta vältytään
häntäriskiltä. VaR -riskille on asetettu erilliset
seurantalimiitit sekä enimmäismäärä. Yhtiön
sijoitusstrategian mukaisesti likviditeettipuskuria suojataan
korkojohdannaisilla tasoittamaan arvopaperien
hinnanvaihtelua. Yhtiö seuraa säännöllisesti
sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden
markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä
kassavirtoja.
Yhtiön likviditeettipuskurin sijoitukset ovat pääasiassa
hyvän luottoluokituksen omaavissa EU-maiden
valtionlainoissa sekä katetuissa joukkovelkakirjalainoissa.
Yhtiö noudattaa hallituksen asettamia vastapuoliriskejä,
jotka raportoidaan yhdessä sijoitussalkun koostumuksen
kanssa hallitukselle säännöllisesti. Sijoitussalkun
markkina-arvo 31.12.2025 oli 521,9 (537,9)
milj. euroa)
sisältäen osakkuus- ja yhteisyritysten osakkeet. Oma
Säästöpankki Oyj ei käy osakekauppaa
kaupankäyntitarkoituksessa ja osakkeiden hintariskillä ei
ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen
asemaan.
Sijoitusomaisuuden jakauma lajeittain
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Käypä
arvo
Osuus %
Käypä arvo
Osuus %
Osakkeet ja osuudet
7 614
1,5 %
14 460
2,8 %
Saamistodistukset
494 468
98,3 %
500 617
97,0 %
Sijoituskiinteistöt
1 181
0,2 %
920
0,2 %
Sijoitusomaisuus
yhteensä
503 262
100 %
515 997
100 %
153
7. Operatiivinen riski
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan seurausta tai
tappionvaaraa tapahtumasta, joka aiheutuu
riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista,
järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös
oikeudelliset riskit, compliance-riski, tietoturvariskit,
rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen sekä
pakotteisiin liittyvät riskit sisältyvät operatiiviseen riskiin.
Operatiivista riskiä aiheuttavat myös ulkoistetut toiminnot.
Realisoituneet operatiiviset riskit voivat johtaa taloudellisiin
tappioihin tai yhtiön maineen menetykseen.
Operatiivinen riski muodostaa Oma
Säästöpankki Oyj:lle
merkittävän riskialueen. Operatiiviselle riskille on
tyypillistä, että riskistä mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei
ole aina helposti mitattavissa. Syitä tähän voivat olla muun
muassa riskin toteutuminen viiveellä tai että riskit eivät
toteutuessaan konkretisoidu taloudellisesti mitattavina
menetyksinä.
Oma Säästöpankki Oyj:n merkittävin operatiivisen riskin
lähde on kyberriskit. Toimintaympäristö on muuttunut
Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja kyberhyökkäyksen
todennäköisyys on kasvanut. IT-riskiltä suojaudutaan
monin eri menetelmin, ja suojautuminen
kyberhyökkäyksiltä koskee tietoteknisen ympäristön lisäksi
myös koko henkilökuntaa. Sen lisäksi henkilökuntaa
koulutetaan jatkuvasti, ja toiminnan jatkuvuuden
varmistamiseksi kyberturvallisuutta pyritään parantamaan
testaamisen ja suojauksien jatkuvan parantamisen kautta.
Ulkoistusriskien arviointi, järjestelmätestaus ja suojauksien
parantaminen ovat keskeinen osa pankin IT-
riskienhallintaa.
Itämeren alue pysyi hybridivaikuttamisen kohteena viime
vuonna. Suomen rahoitusalaan kohdistui
palvelunestohyökkäyksiä, mutta ne näyttäytyivät
asiakkaille vain lyhytaikaisina häiriöinä. On syytä olettaa,
että eri muodoissa toteutettava hybridivaikuttaminen tulee
jatkumaan tulevaisuudessakin ja vaikuttamisen
tarkoituksena on horjuttaa yhteiskuntaa ja sen
toiminnallisuutta. Yhtiö on varautunut
hybridivaikuttamiseen mm. toteuttamalla harjoituksia
palveluntarjoajien kanssa, luomalla uhkaskenaarioita ja
palautumissuunnitelmia sekä aktiivisella yhteistyöllä
viranomaisten kanssa
. Yhtiötä kohtaan
ei ole kohdistunut
vuoden 2025 aikana merkittäviä kyberhyökkäyksiä.
Oma Säästöpankki
Oyj laskee Pilari I mukaisen
operatiivisen riskin vakavaraisuuden vaatimuksen uudella
standardi menetelmällä. Tämän määrä 31.12.2025 oli
360,9 milj. euroa, josta omien varojen vaatimus oli 28,9
milj. euroa.
Operatiivinen riski
(1 000 euroa)
2025
Liiketoimintaindikaattori
240 572
Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus
28 869
Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä
360 859
Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain operatiivisten riskien
hallinnan strategian. Operatiivisen riskin hallinnassa yhtiön
tavoitteena on hallita maineriskiä sekä varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuus ja sääntelyn noudattaminen
lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Operatiivisen riskin
hallinnalla varmistetaan, että yhtiön arvot sekä strategia
toteutuvat kauttaaltaan liiketoiminnassa. Operatiivisen
riskin hallinta kattaa kaikki materiaaliset riskit, jotka liittyvät
liiketoimintaan.
Operatiivisen riskin hallintaa sovelletaan kaikissa yhtiön
liiketoimintayksiköissä tunnistamalla ja arvioimalla
yksiköihin liittyvät operatiiviset riskit sekä seuraamalla niitä
jatkuvasti. Liiketoimintayksiköt arvioivat myös riskien
todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia riskien toteutuessa.
Koko yhtiön kattavan prosessin myötä johto pystyy
arvioimaan operatiivisen riskin mahdollisen tappion
suuruuden riskin toteutuessa. Riski kartoitusprosessi
päivitetään vähintään vuosittain ja aina, kun liiketoiminnan
operatiivinen ympäristö muuttuu. Operatiivisen riskin
hallinta painottuu riskien ja kontrollien arviointiin sekä
jatkuvuuden ja muutoshallinnan prosesseihin.
Riskienhallintaa on yhtiössä parannettu ja sisäisen
valvonnan toimintaan on investoitu rekrytoimalla
asiantuntijoita kaikille puolustuslinjoille. Resursointia on
myös kohdennettu sisäisten prosessien kehittämiseen .
Osana operatiivisen riskin hallintaa yhtiö pyrkii
vähentämään operatiivisen riskin todennäköisyyttä
sisäisillä toimintaohjeilla sekä kouluttamalla henkilökuntaa.
Prosesseihin määritellyt kontrollipisteet ovat myös
keskeisessä osassa operatiivisen riskin torjumisessa.
154
Yhtiö vähentää operatiivisen riskin vaikutusta myös
ylläpitämällä vakuutuksia kiinteistöille ja omistamalleen
kiinteälle omaisuudelle. Jokainen työntekijä vastaa
operatiivisen riskin hallinnasta omassa työtehtävässään.
Toteutuneet operatiiviset riskit raportoidaan
liiketoimintayksikön johdolle.
Uudet tuotteet, palvelut ja ulkoistettujen palvelujen
toimittajat hyväksytään erikseen yhtiön erillisellä
hyväksymisprosessilla ennen käyttöönottoa.
Hyväksymisprosessin avulla varmistetaan, että uusiin
tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ovat asianmukaisesti
tunnistettu ja arvioitu. Samaa hyväksymisprosessia
sovelletaan myös, kun nykyisiä tuotteita kehitetään.
Operatiivisten riskien seurantaa, valvontaa ja raportointia
hoidetaan yhtiön riskienvalvonnassa. Yhtiön johto saa
vähintään vuosittain liiketoimintayksiköiden riskiarviot ja
raportin toteutuneista riskeistä, minkä pohjalta kootaan
erillinen riskiraportti, joka raportoidaan eteenpäin
hallitukselle. Luodun prosessin avulla hallitus saa
muodostettua kokonaiskuvan liiketoimintaan kohdistuvista
operatiivisista riskeistä ja niiden mahdollisista
vaikutuksista yhtiöön.
Riskikartoitusprosessin avulla hallitus pystyy päättämään
riskienhallinnan toimenpiteistä ja painopisteistä koskien
operatiivista riskiä.
Valvojan suorittamat tarkastukset
Vuoden 2025 aikana Finanssivalvonta ei ole suorittanut
yhtiöön kohdistuvia tarkastuksia. Vuoden 2024 aikana
Finanssivalvonta suoritti seuraavat tarkastukset:
• Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi –
tarkasteluajankohta 30.6.2024
• Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen –
tarkasteluajankohta ajalta ennen 21.12.2023
• Valvojan arvio – tarkasteluajankohta 30.6.2024
Vuoden 2025 aikana yhtiö on edistänyt
tarkastushavainnoista nousseiden kehityskohteiden
korjaamista valvojalle toimitettujen
toimenpidesuunnitelmien mukaisesti.
Käynnissä olevat viranomaistutkinnat
Yhtiö tiedotti toukokuussa 2024, että Finanssivalvonta on
tehnyt poliisille esitutkintapyynnön yhtiöön liittyvistä
arvopaperimarkkinarikoksista. Yhtiö tiedotti joulukuussa
2025, että tutkinta ja syyteharkinta ovat päättyneet. Oma
Säästöpankki Oyj:hin ei ole kohdistettu
rangaistusvaatimuksia asiassa, eikä yhtiö ole
asianosainen asiassa. Finanssivalvonta käynnisti
helmikuussa 2026 hallintolain mukaisen
kuulemismenettelyn koskien mahdollisten hallinnollisten
seuraamusten määräämistä yhtiölle.
Kuulemismenettelystä on kerrottu liitetiedolla K35
Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen.
Yhtiö tiedotti kesäkuussa 2024, että se jättää
tutkintapyynnön poliisille ohjeiden vastaiseen toimintaan
liittyen. Tämä tutkinta etenee viranomaisten aikataulujen
mukaisesti ja yhtiö tiedottaa tutkinnan etenemisestä
jatkuvan tiedonantopolitiikkansa mukaisesti.
Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole lisätietoja asiaan liittyen.
Yhtiö jätti loppuvuodesta 2024 poliisille tutkintapyynnön
liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta
julkisessa keskustelussa. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole
tähän liittyen lisätietoja.
8. Ilmasto - ja ympäristöriski
Vuonna 2025 yhtiössä toteutettiin ESG riskien
olennaisuusanalyysi, joka käsiteltiin riskivaliokunnassa ja
joka korvasi aiemman ilmasto ja ympäristöriskien
olennaisuusarvion. Arviointi tehtiin ajantasaisen EBA ja
EKP sääntelyn mukaisesti ja se kattoi yhtiön keskeiset
liiketoimintasegmentit, vakuus ja sijoitusportfolion sekä
toimintaympäristön ESG ilmiöt. Tarkastelu sisälsi sekä
laadullisen että määrällisen arvioinnin eri aikaväleillä, ja
lopputuloksena tunnistettiin olennaiseksi kolme
merkittävintä ESG-riskiä. Lisäksi ESG-riskejä kartoitettiin
kaksoisolennaisuusanalyysillä
kestävyysraportointisääntelyn mukaisesti.
155
K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Varat (1 000 euroa)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2025
Rahavarat
941 103
-
-
-
941 103
941 103
Saamiset luottolaitoksilta
103 315
-
-
-
103 315
103 315
Saamiset asiakkailta
5 707 576
-
-
-
5 707 576
5 707 576
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
-
-
55 180
55 180
55 180
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
-
493 352
1 116
-
494 468
494 468
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
-
-
7 614
-
7 614
7 614
Rahoitusvarat yhteensä
6 751 994
493 352
8 729
55 180
7 309 256
7 309 256
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
-
-
-
-
15 068
15 068
Sijoituskiinteistöt
-
-
-
-
1 181
1 381
Muut varat
-
-
-
-
148 499
148 499
Varat yhteensä
6 751 994
493 352
8 729
55 180
7 474 004
7 474 205
Velat (1 000 euroa)
Muut velat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2025
Velat luottolaitoksille
124 899
-
124 899
124 899
Velat asiakkaille
3 854 224
-
3 854 224
3 854 224
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
3 954
3 954
3 954
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 680 549
-
2 680 549
2 680 549
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
60 000
-
60 000
60 000
Rahoitusvelat yhteensä
6 719 673
3 954
6 723 626
6 723 626
Muut kuin rahoitusvelat
-
-
131 549
131 549
Velat yhteensä
6 719 673
3 954
6 855 175
6 855 175
Varat (1 000 euroa)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
kirjattavat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2024
Rahavarat
395 608
-
-
-
395 608
395 608
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
-
-
-
283 580
283 580
Saamiset asiakkailta
6 285 788
-
-
-
6 285 788
6 285 788
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
-
-
78 881
78 881
78 881
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
-
499 438
1 179
-
500 617
500 617
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
-
-
14 460
-
14 460
14 460
Rahoitusvarat yhteensä
6 964 976
499 438
15 639
78 881
7 558 934
7 558 934
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
19 460
19 460
Sijoituskiinteistöt
920
920
Muut varat
129 776
129 776
Varat yhteensä
6 964 976
499 438
15 639
78 881
7 709 090
7 709 090
Velat (1 000 euroa)
Muut velat
Johdannaiset,
suojaus-
laskennassa
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2024
Velat luottolaitoksille
236 589
-
236 589
236 589
Velat asiakkaille
4 000 703
-
4 000 703
4 000 703
Johdannaiset, suojauslaskennassa
-
10 965
10 965
10 965
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 665 565
-
2 665 565
2 665 565
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
60 000
-
60 000
60 000
Rahoitusvelat yhteensä
6 962 856
10 965
6 973 821
6 973 821
Muut kuin rahoitusvelat
159 125
159 125
Velat yhteensä
6 962 856
10 965
7 132 947
7 132 947
156
K4 Rahavarat
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Kassa
6 501
7 389
Suomen Pankin shekkitili
934 602
388 219
Rahavarat yhteensä
941 103
395 608
K5 Lainat ja saamiset
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
Vaadittaessa maksettavat
102 815
283 080
Muut
500
500
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta yhteensä
103 315
283 580
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Lainat
5 584 234
6 150 205
Käytetyt tililuotot
64 356
76 312
Valtion varoista välitetyt lainat
7
12
Luottokortit
58 152
58 469
Pankkitakaussaamiset
828
791
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä
5 707 576
6 285 788
Lainat ja saamiset yhteensä
5 810 891
6 569 368
Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot.
157
K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta
Varat (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2024
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
55 180
78 881
78 881
Muut suojaavat johdannaiset
Johdannaisvarat yhteensä
55 180
78 881
78 881
Velat (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2024
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
3 954
10 965
10 965
Osake - ja osakeindeksijohdannaiset
-
-
-
Johdannaisvelat yhteensä
3 954
10 965
10 965
Käyvän arvon suojauslaskennan
suojauskohteet (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta suojattavan
kohteen käyvän
arvon muutosta
Suojattavan
kohteen
kirjanpitoarvo
josta suojattavan
kohteen käyvän
arvon muutosta
Käyvän arvon portfoliosuojaus
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
187 836
2 836
228 899
10 899
Varat yhteensä
187 836
2 836
228 899
10 899
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
2 182 568
32 568
2 210 793
60 793
Velat yhteensä
2 182 568
32 568
2 210 793
60 793
Kohde-etuuksien nimellisarvot ja
johdannaisten käyvät arvot
(1 000 euroa)
Jäljellä oleva juoksuaika
Käyvät arvot
31.12.2025
alle 1 v
1-5 v
yli 5v
Yhteensä
Varat
Velat
Käyvän arvon suojaus
200 000
1 540 000
595 000
2 335 000
55 180
3 954
Koronvaihtosopimukset
200 000
1 540 000
595 000
2 335 000
55 180
3 954
Muut suojaavat johdannaiset
-
-
-
-
-
-
Osake - ja osakeindeksijohdannaiset
-
-
-
-
-
-
Johdannaiset yhteensä
200 000
1 540 000
595 000
2 335 000
55 180
3 954
Kohde-etuuksien nimellisarvot ja
johdannaisten käyvät arvot
(1 000 euroa)
Jäljellä oleva juoksuaika
Käyvät arvot
31.12.2024
alle 1 v
1-5 v
yli 5v
Yhteensä
Varat
Velat
Käyvän arvon suojaus
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
78 881
10 965
Koronvaihtosopimukset
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
78 881
10 965
Muut suojaavat johdannaiset
-
-
-
-
-
-
Osake - ja osakeindeksijohdannaiset
-
-
-
-
-
-
Johdannaiset yhteensä
33 000
1 640 000
695 000
2 368 000
78 881
10 965
158
Suojauslaskennan voitot ja tappiot sekä suojauslaskennan
tehottomuus (1 000 euroa)
Korkoriski
Käyvän arvon suojaus
31.12.2025
31.12.2024
Johdannaisvarat käyvän arvon muutos *
-26 837
14 960
Johdannaisvelat käyvän arvot muutos*
7 210
-1 323
Johdannaissopimukset käyvän arvon muutos *
-19 627
13 637
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
kirjanpitoarvon oikaisun muutos
-8 063
1 376
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille kirjanpitoarvon oikaisun muutos
28 225
-15 779
Suojauskohteen kirjanpitoarvon oikaisun muutos
20 161
-14 403
Tuloslaskelman suojauslaskennan nettotulokseen kirjattu suojauksen
tehottomuus
534
-766
Laajan tuloslaskelman kautta Tuloslaskelman suojauslaskennan
nettotulokseen kirjattu suojauksen tehottomuus
-
-
* Johdannaissopimusten osalta tässä esitetään korottoman perusarvon muutos
159
K7 Sijoitusomaisuus
Sijoitusomaisuus (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Saamistodistukset
1 116
1 179
Osakkeet ja osuudet
7 614
14 460
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat yhteensä
8 729
15 639
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset
493 352
499 438
Osakkeet ja osuudet
-
-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat yhteensä
493 352
499 438
Sijoituskiinteistöt
1 181
920
Sijoitusomaisuus yhteensä
503 262
515 997
Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen
arvonalentumistappiot.
Sijoituskiinteistöjen muutokset (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Hankintameno 1.1.
3 785
4 058
+
Lisäykset
11
-
-
Vähennykset
-
-409
+/-
Siirrot
323
136
Hankintameno kauden lopussa
4 118
3 785
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.
-2 865
-2 892
+
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-25
-
-
Poistot
-48
-39
+/-
Arvonalentumiset ja niiden palautukset
-
66
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot kauden lopussa
-2 938
-2 865
Kirjanpitoarvo 1.1.
920
1 167
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
1 181
920
Tilinpäätös 2025
160
31.12.2025
Oman pääoman ehtoiset
Vieraan pääoman ehtoiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat ja käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta
kirjattavat (1 000 euroa)
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Kaikki yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä
-
-
-
-
162 922
-
-
162 922
162 922
Muilta
-
-
-
-
330 195
-
-
330 195
330 195
Muut
Muilta
-
7 614
-
7 614
235
1 116
-
1 351
8 964
Yhteensä
-
7 614
-
7 614
493 352
1 116
-
494 468
502 081
31.12.2024
Oman pääoman ehtoiset
Vieraan pääoman ehtoiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat ja käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta
kirjattavat (1 000 euroa)
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
arvostettavat
Käypään arvoon
tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Yhteensä
Kaikki yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä
-
-
-
-
174 611
-
-
174 611
174 611
Muilta
-
4 564
-
4 564
324 609
25
-
324 634
329 198
Muut
Muilta
-
9 895
-
9 895
218
1 154
-
1 373
11 268
Yhteensä
-
14 460
-
14 460
499 438
1 179
-
500 617
515 077
161
K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Muut aineettomat oikeudet
4 807
4 696
Tietojärjestelmät
4 807
4 696
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
19 462
7 019
Liikearvo
20 090
20 090
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
44 359
31 806
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2025
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Muut
aineettomat
oikeudet
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
7 019
21 230
20 090
+
Lisäykset
12 442
-
-
-
Vähennykset
-
-
-
+/-
Siirrot
-
2 105
-
Hankintameno 31.12.
19 462
23 335
20 090
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.
-
-16 534
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-
Poistot
-
-1 995
-
-
Arvonalentumiset
-
-
-
+/-
Muut muutokset
-
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12.
-
-18 529
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
7 019
4 696
20 090
Kirjanpitoarvo 31.12.
19 462
4 807
20 090
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2024
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Muut
aineettomat
oikeudet
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
3 343
19 101
4 837
+
Lisäykset
3 676
-
15 753
-
Vähennykset
-
-
-500
+/-
Siirrot
-
2 130
-
Hankintameno 31.12.
7 019
21 230
20 090
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.
-
-13 643
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-
Poistot
-
-2 891
-
-
Arvonalentumiset
-
-
-
+/-
Muut muutokset
-
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12.
-
-16 534
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
3 343
5 458
4 837
Kirjanpitoarvo 31.12.
7 019
4 696
20 090
Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus
Konsernin liikearvosta suurin osa liittyy Handelsbankenin pk-yritysliiketoimintakaupan ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan
yhteydessä kirjattuun liikearvoon. Arvonalentumistestaus perustuu yhtiön johdon arvioon pohjautuviin ennustettujen rahavirtoj en
nykyarvoon. Ennustettuja rahavirtoja huomioidaan sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn mukaisesti kuluvalle ja kolmelle
seuraavalle vuodelle. Ennustejakson jälkeisen terminaaliarvon laskennassa käytetty kasvuoletus on 2 % Euroopan keskuspankin
inflaatiotavoitteen mukaisesti. Diskonttokorkona (WACC) on käytetty 5,6 %. Arvioitaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää minkään
käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä
oleva rahamäärä alittaisi testauksen kohteena olevan kirjanpitoarvon.
162
K9 Aineelliset hyödykkeet
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Omassa käytössä olevat kiinteistöt
22 187
21 823
Maa- ja vesialueet
1 570
1 570
Rakennukset
20 617
20 252
Rakennukset ja rakennelmat,
käyttöoikeusomaisuus
15 555
14 477
Koneet ja kalusto
1 561
1 068
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuus
91
323
Muut aineelliset hyödykkeet
290
290
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
39 683
37 980
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2025
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
Rakennukset
Käyttöoikeus-
omaisuus
Koneet ja
kalusto
Koneet ja
kalusto
käyttöoikeus-
omaisuus
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.
1 583
35 590
27 297
13 221
1 372
290
-
+
Lisäykset
-
12
5 988
339
89
-
-
-
Vähennykset
-
-
-1 285
-140
-662
-
-
+/-
Siirrot
-
2 017
-
657
-
-
-
Hankintameno 31.12.
1 583
37 618
32 000
14 078
799
290
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.
-13
-15 337
-12 821
-12 154
-1 049
-
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
25
608
140
493
-
-
-
Poistot
-
-1 689
-4 233
-503
-153
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
31.12.
-13
-17 001
-16 446
-12 517
-708
-
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 570
20 252
14 477
1 068
323
290
-
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 570
20 617
15 555
1 561
91
290
-
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2024
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
Rakennukset
Käyttöoikeus-
omaisuus
Koneet ja
kalusto
Koneet ja
kalusto
käyttöoikeus-
omaisuus
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.
1 583
33 626
20 307
12 828
1 264
290
158
+
Lisäykset
-
11
7 418
186
145
-
1 417
-
Vähennykset
-
-
-429
-
-37
-
-
+/-
Muut muutokset
-
1 952
-
208
-
-
-1 574
Hankintameno 31.12.
1 583
35 590
27 297
13 221
1 372
290
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.
-13
-13 942
-9 073
-11 562
-871
-
-
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-
11
-
-
-
Poistot
-
-1 394
-3 748
-591
-188
-
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
31.12.
-13
-15 337
-12 821
-12 154
-1 049
-
-
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 570
19 684
11 234
1 265
393
290
158
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 570
20 252
14 477
1 068
323
290
-
163
K10 Muut varat
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Maksujenvälityssaamiset
26
27
Eläkevarat
238
313
Siirtosaamiset
36 795
36 741
Korot
28 628
28 481
Muut ennakkomaksut
3 215
3 418
Muut siirtosaamiset
4 952
4 843
Muut
6 956
8 012
Muut varat yhteensä
44 016
45 094
Varojen erä Eläkevarat muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin
liitetiedossa K28 Eläkevastuut.
164
K11 Verosaamiset ja -velat
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Verosaamiset
Tuloverosaamiset
8 957
-
Laskennalliset verosaamiset
11 484
14 895
Verosaamiset yhteensä
20 441
14 895
Verovelat
-
7 650
Laskennalliset verovelat
29 169
35 715
Verovelat yhteensä
29 169
43 365
Laskennalliset verosaamiset 2025 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
13 400
-
-3 636
9 764
Aineelliset hyödykkeet
572
92
-
663
Muut erät*
858
117
-
975
Vuokrasopimusvelat
3 028
186
-
3 214
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta
17 858
394
-3 636
14 616
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-2 963
-169
-
-3 132
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
14 895
225
-3 636
11 484
* Muut erät sisältää S-Pankin liiketoimintakaupan liikearvon laskennallisen verovelan oikaisun 0,6 milj. euroa.
Laskennalliset verovelat 2025 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.12.
Verotukselliset varaukset
34 757
-7 334
-
27 422
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
133
-
-24
109
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
63
-6
-9
48
Muut erät
763
826
-
1 589
Käyttöoikeusomaisuuserät
2 963
169
-
3 132
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta
38 678
-6 345
-33
32 301
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-2 963
-169
-
-3 132
Laskennalliset verovelat yhteensä
35 715
-6 514
-33
29 169
Laskennalliset verosaamiset 2024 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
15 557
-
-2 157
13 400
Aineelliset hyödykkeet
480
92
-
572
Muut erät
1 530
-671
-
858
Vuokrasopimusvelat
2 372
656
-
3 028
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta
19 939
76
-2 157
17 858
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-2 328
-635
-
-2 963
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
17 610
-558
-2 157
14 895
Laskennalliset verovelat 2024 (1 000 euroa)
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.12.
Verotukselliset varaukset
42 428
-7 671
-
34 757
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat sijoitukset
118
-
15
133
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
16
20
27
63
Muut erät
338
425
-
763
Käyttöoikeusomaisuuserät
2 328
635
-
2 963
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta
45 228
-6 592
42
38 678
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-2 328
-635
-
-2 963
Laskennalliset verovelat yhteensä
42 899
-7 226
42
35 715
165
K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat
luottolaitoksille
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2024
Velat luottolaitoksille
Velat Keskuspankeille
-
90 000
90 000
Vaadittaessa maksettavat
25 998
7 063
7 063
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
98 901
139 526
139 526
Velat luottolaitoksille yhteensä
124 899
236 589
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Talletukset
3 821 649
3 939 898
3 939 898
Vaadittaessa maksettavat
3 206 062
3 385 937
3 385 937
Muut
615 587
553 962
553 962
Muut rahoitusvelat
7
12
12
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
7
12
12
Ottolainauksen käyvän arvon muutos
32 568
60 793
60 793
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä
3 854 224
4 000 703
4 000 703
Velat luottolaitoksille, yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä
3 979 124
4 237 292
4 237 292
Velat Keskuspankeille -erässä on kyse vakuudellisesta LTRO-luotosta.
166
K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Joukkovelkakirjalainat
2 665 599
2 650 679
Sijoitustodistukset
14 950
14 886
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
yhteensä
2 680 549
2 665 565
(1 000 euroa)
Nimellisarvo
Kirjanpitoarvo
Joukkovelkakirjalaina
31.12.2025
Korko
Liikkeeseenlasku-
vuosi
Eräpäivä
31.12.2025
31.12.2024
OmaSp Oyj 25.11.2027,
covered bond
650 000
0,01 %/kiinteä
2020-2023
25.11.2027
635 899
628 882
OmaSp Oyj 19.5.2025
200 000
marginaali
0,2 %/vaihtuva
2021
19.5.2025
-
199 940
OmaSp Oyj 18.12.2026,
covered bond
600 000
1,5 %/kiinteä
2022
18.12.2026
595 844
591 665
OmaSp Oyj 15.6.2028,
covered bond
600 000
3,125 %/kiinteä
2023-2024
15.6.2028
596 616
595 344
OmaSp Oyj 15.1.2029,
covered bond
500 000
3,5 %/kiinteä
2023
15.1.2029
498 077
497 488
OmaSp Oyj 27.2.2026
50 000
0 % (nollakuponki)
2024
27.2.2026
49 645
47 469
OmaSp Oyj 18.9.2026
50 000
4,28 %/kiinteä
2024
18.9.2026
49 963
49 926
OmaSp Oyj 30.9.2027
40 000
marginaali
2024
30.9.2027
39 977
39 964
OmaSp Oyj 2.10.2029
200 000
marginaali
2,3 %/vaihtuva
2025
2.10.2029
199 578
-
2 665 599
2 650 679
Liikkeeseen laskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen annetut vakuudet esitetään liitetiedossa K26 Annetut ja saadut vakuudet.
Sijoitustodistuksien
maturiteetit
Alle 3kk
3 - 6 kk
6-9 kk
9-12 kk
Kirjanpito-arvo
yhteensä
31.12.2025
14 950
-
-
-
14 950
31.12.2024
4 997
9 889
-
-
14 886
167
K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Debentuurit
60 000
60 000
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla yhteensä
60 000
60 000
Velkojen yksilöintitiedot (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Korko %
Eräpäivä
OmaSp debentuurilaina I/2022
20 000
20 000
3,00 %
15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022
20 000
20 000
3,25 %
14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023
20 000
20 000
3,25 %
23.10.2028
Yhteensä
60 000
60 000
Omiin varoihin luettu määrä (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
OmaSp debentuurilaina I/2022
8 160
12 158
OmaSp debentuurilaina II/2022
10 142
14 140
OmaSp debentuurilaina I/2023
11 249
15 246
Yhteensä
29 551
41 544
Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin
ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä
lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta.
Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34
§:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus.
168
K15 Varaukset ja muut velat
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Varaukset
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista
895
243
Varaukset yhteensä
895
243
Muut velat
Maksujenvälitysvelat
14 823
27 464
Siirtovelat
57 636
53 461
Korkovelat
41 427
42 645
Saadut korkoennakot
273
277
Henkilöstökulujen velat
8 467
7 283
Muut siirtovelat
7 147
2 948
Saadut ennakkomaksut
323
308
Muut
29 026
34 593
Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä
8 658
12 958
Vuokrasopimusvelka, käyttöoikeusomaisuus
16 070
15 141
Muut velat
4 299
6 493
Muut velat yhteensä
101 486
115 518
Varaukset ja muut velat yhteensä
102 381
115 760
Varausten muutokset (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Varaukset 1.1.
243
269
Lisäys odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista
652
-27
Varaukset 31.12.
895
243
K16 Oma pääoma
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Osakepääoma
24 000
24 000
Muut rahastot
172 742
157 911
Käyvän arvon rahasto
-38 620
-53 068
Käypään arvoon arvostamisesta
-38 620
-53 068
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 780
210 398
Muut rahastot
581
581
Kertyneet voittovarat
422 087
394 232
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
382 608
334 685
Tilikauden voitto (tappio)
39 479
59 548
Oma pääoma yhteensä
618 829
576 143
Oma Säästöpankki Oyj osakkeenomistajien osuus
618 829
576 143
Oma pääoma yhteensä
618 829
576 143
Erittely käyvän arvon rahastosta
31.12.2025
31.12.2024
Käyvän arvon rahasto 1.1.
-53 068
-61 756
Käyvän arvon muutos, rahoitusinstrumentit
18 135
10 988
Odotettavissa oleva luottotappio saamistodistuksista
-75
-128
Laskennalliset verot
-3 612
-2 172
Käyvän arvon rahasto 31.12.
-38 620
-53 068
Osakkeet ja osinko-oikeus
Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeiden lukumäärä on
33 336 549 kpl, joista oli 31.12.2025 yhtiön omassa
hallussa 132 200 osaketta. Osakkeen äänimäärä on 1
ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiössä ei
ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen
osinko -oikeus ja muut oikeudet.
169
Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 vuosien 2022–
2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
ansaintakriteerien täyttymisen sekä hyväksyi 218 293
osakkeen maksamisen sisältäen rahana maksettavan
osuuden. Osakepalkkiot maksetaan noin viiden vuoden
kuluessa kuudessa erässä. Tilikauden 2025 aikana yhtiö
luovutti avainhenkilöille yhteensä 4 819 osaketta. Muihin
osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyen ei luovutettu
osakkeita tilikauden aikana.
Yhtiökokous valtuutti 8.4.2025 hallituksen päättämään
yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä,
mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat
osakkeet, voi olla yhteensä enintään 3 000 000 osaketta.
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön
oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa
seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa jatkaa vuonna 2024
perustettua henkilöstön OmaOsake-osakesäästöohjelmaa.
Uuden ohjelmakauden yksityiskohdat vastaavat aiempaa
ohjelmakautta. Yhtiön hallitus päätti touko- ja
marraskuussa suunnatusta osakeannista
osakesäästöohjelman säästöosakkeiden luovuttamiseksi.
Liikkeeseen laskettiin yhteensä 43 778 Oma Säästöpankki
Oyj:n uutta osaketta.
Muut rahastot
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastoon sisältyy käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen
käyvän arvon muutos laskennallisella verolla
vähennettynä. Rahastoon merkityt erät siirretään
tuloslaskelmaan, kun käypään arvoon muiden laajan
tuloksen eriin kirjatusta arvopaperista luovutaan tai
kirjataan arvonalentuminen.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu
yleisö - ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017–
2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä
liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat sekä
osakesäästöohjelman anneissa 2024 ja 2025 kerätyt
varat . Tilikaudella 2025 sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon kirjattiin osakesäästöohjelman suunnatusta
osakeannista saadut varat 0,4 milj. euroa.
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta
tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona
omistajille. Kertyneet voittovarat sisältävät
erillistilinpäätöksiin sisältyvät vapaaehtoiset varaukset ja
poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä.
170
K17 Korkokate
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Korkotuotot
Saamiset luottolaitoksilta
13 537
15 531
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
245 780
325 618
Saamistodistuksista
3 997
4 288
Nettokorot taseen varojen suojaavista johdannaissopimuksista
-1 329
1 572
Muut korkotuotot
3 528
2 580
Korkotuotot yhteensä
265 514
349 589
Korkokulut
Veloista luottolaitoksille
-5 295
-7 553
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille
-28 543
-36 248
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista
-70 285
-75 665
Nettokorot taseen velkoja suojaavista johdannaissopimuksista
10 375
-13 765
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
-1 902
-2 022
Muut korkokulut
-1 228
-1 238
Korkokulut yhteensä
-96 877
-136 492
Korkokate
168 637
213 097
K18 Palkkiotuotot ja -kulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Palkkiotuotot
Luotonannosta
9 375
9 766
Talletuksista
121
135
Kortti- ja maksuliikenteestä
36 791
37 049
Rahastoista
8 091
7 691
Lainopillisista tehtävistä
1 138
619
Välitetystä toiminnasta
2 556
2 684
Takausten myöntämisestä
1 500
2 180
Muut palkkiotuotot
1 224
1 119
Palkkiotuotot yhteensä
60 796
61 242
Palkkiokulut
Kortti- ja maksuliikenteestä
-8 260
-8 443
Arvopapereista
-837
-900
Muut palkkiokulut
-1 048
-1 153
Palkkiokulut yhteensä
-10 144
-10 497
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
50 651
50 745
171
K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistuksista
Arvostusvoitot ja -tappiot
-44
32
Saamistodistuksista yhteensä
-44
32
Osakkeista ja osuuksista
Osinkotuotot
237
299
Myyntivoitot ja -tappiot
-226
59
Arvostusvoitot ja -tappiot
-4 307
-4 012
Osakkeista ja osuuksista yhteensä
-4 296
-3 655
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen
nettotuotot yhteensä
-4 339
-3 623
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistuksista
Myyntivoitot ja -tappiot
124
233
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretty arvostusero
-293
-473
Saamistodistuksista yhteensä
-170
-240
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien
rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä
-170
-240
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Vuokra - ja osinkotuotot
193
190
Myyntivoitot ja -tappiot
-
-39
Muut tuotot sijoituskiinteistöistä
10
10
Vastike - ja hoitokulut
-100
-72
Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteistöistä
-73
-39
Vuokrakulut sijoituskiinteistöistä
-6
-15
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot yhteensä
24
35
Valuuttatoiminnan nettotuotot
-401
168
Suojauslaskennan nettotuotot
534
-766
Kaupankäynnin nettotuotot
186
19
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot yhteensä
-4 167
-4 408
172
K20 Liiketoiminnan muut tuotot
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Vuokratuotot oman käytön kiinteistöistä
377
405
Pankkitoiminnan muut tuotot
1 610
3 636
Maksuvelvollisuusvastuun käyvän arvon muutos
4 300
6 592
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
6 287
10 633
K21 Henkilöstökulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Palkat ja palkkiot
-35 612
-28 063
Eläkekulut
-5 965
-4 943
Maksupohjaiset järjestelyt
-5 936
-5 042
Etuuspohjaiset järjestelyt
-29
99
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut
390
748
Muut henkilösivukulut
-1 083
-645
Henkilöstökulut yhteensä
-42 271
-32 902
Henkilöstön lukumäärä 31.12
1-12/2025
1-12/2024
Kokoaikaiset
588
532
Osa-aikaiset
5
7
Määräaikaiset
49
46
Yhteensä
642
585
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
642
518
Tiedot lähipiirin työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa K31 Johdon palkat ja
lähipiiritapahtumat.
173
K22 Liiketoiminnan muut kulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Muut henkilöstökulut
-3 831
-3 026
Toimistokulut
-15 399
-13 991
Tietohallintokulut
-20 951
-24 155
Yhteyskulut
-2 140
-1 795
Markkinointi- ja edustuskulut
-4 243
-3 702
Vuokrakulut
-602
-452
Kulut oman käytön kiinteistöistä
-2 116
-1 848
Vakuutus - ja varmuuskulut
-1 336
-3 538
Valvonta -, tarkastus- ja jäsenmaksut
-1 477
-987
Muut
-19 824
-15 794
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-71 918
-69 289
Tilintarkastajan palkkiot
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
KPMG Oy Ab
Lakisääteinen tilintarkastus
530
385
Veroneuvonta
26
-
Muut palvelut
410
115
Yhteensä
966
500
Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:
Talletussuojarahaston maksu
-574
-2 828
-574
-2 828
Yhtiön arvio siitä, kuinka monena vuonna varoja voidaan Oma Säästöpankki
Oyj:n osalta siirtää VTS-rahastosta
K23 Poistot ja arvonalentumistappiot
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Rakennuksista
-572
-502
Rakennuksista, käyttöoikeusomaisuus
-4 233
-3 748
Koneista ja kalustosta
-503
-591
Koneista ja kalustosta, käyttöoikeusomaisuus
-153
-188
Aineettomista hyödykkeistä
-3 087
-3 784
Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä
-328
-
Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä
-8 877
-8 813
174
K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2024
2025 Q4
2024 Q4
ECL saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä
-41 382
-71 283
-71 283
-4 606
-5 128
ECL vieraan pääoman ehtoisista sijoituksista
75
128
128
11
36
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä
-41 308
-71 155
-71 155
-4 595
-5 092
Lopulliset luottotappiot
Lopulliset luottotappiot
-6 138
-12 960
-12 960
-1 055
-3 002
Palautukset lopullisista luottotappioista
335
735
735
63
522
Toteutuneet luottotappiot, netto
-5 804
-12 224
-12 224
-992
-2 480
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot yhteensä
-47 111
-83 379
-83 379
-5 586
-7 572
Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat on muodostettu 1.1.2025 ja 31.12.2025 taseessa voimassa olleiden lainojen vastuiden ja
odotettavissa olevien luottotappioiden euromääräisten muutoksien perusteella.
Odotettavissa olevat luottotappiot, lainat ja saamiset asiakkailta
1-12/2025
1-12/2024
Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000
euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
1 880
13 508
97 220
112 608
35 458
Siirrot vaiheeseen 1
125
-1 340
-1 917
-3 132
-1 084
Siirrot vaiheeseen 2
-313
3 516
-2 541
661
1 760
Siirrot vaiheeseen 3
-73
-2 030
24 959
22 855
33 680
Uudet saamiset
135
214
4 465
4 814
10 446
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset
-251
-842
-4 137
-5 230
6 529
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus
-
-
-6 138
-6 138
-12 960
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus
-
-
335
335
735
Luottoriskin muutoksen vaikutus
-25
-238
34 192
33 930
5 894
Laskentamallin muutosten vaikutus
11
1 152
7 571
8 734
-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
50
-6 109
-10 038
-16 097
32 148
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa
1 539
7 829
143 970
153 338
112 608
Yhtiö päivitti ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallia, mallipäivityksen vaikutus
kasvatti ECL:n määrää noin 9,3 milj. euroa. Lisäksi yhtiö kohdisti kolmannen ja viimeisen neljänneksen aikana Handelsbankenin
liiketoimintakaupassa siirtyneiden lainojen saatavakantaan käyvän arvon oikaisua 2,6 milj. euroa. Raportointikaudella mallipäivitykset
huomioiden hallitun alasajon portfoliossa varaukset kasvoivat 14,0 milj. euroa. Muun luottokannan arvonalentumistappioiden määrä
raportointikauden lopussa oli 33,1 milj. euroa.
1-12/2025
1-12/2024
Taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
95
147
-
243
269
Siirrot vaiheeseen 1
4
-29
-
-25
-62
Siirrot vaiheeseen 2
-7
249
-
243
43
Siirrot vaiheeseen 3
-
-16
130
113
-9
Uudet saamiset
26
60
2
88
117
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset
-35
-69
-
-104
-123
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus
-
-
-
-
-
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus
-
-
-
-
-
Luottoriskin muutoksen vaikutus
3
-97
-104
-198
8
Laskentamallin muutosten vaikutus
5
193
338
536
-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
-
-
-
-
-
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa
91
438
366
895
243
175
Odotettavissa olevat luottotappiot, sijoitusomaisuus
1-12/2025
1-12/2024
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
279
71
-
350
478
Siirrot vaiheeseen 1
10
-69
-
-58
-1
Siirrot vaiheeseen 2
-
15
-
15
18
Siirrot vaiheeseen 3
-
-
-
-
-
Uudet saamistodistukset
24
-
-
24
46
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset
-21
-2
-
-23
-99
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus
-
-
-
-
-
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus
-
-
-
-
-
Luottoriskin muutoksen vaikutus
-7
-
-
-7
-48
Laskentamallin muutosten vaikutus
-
-
-
-
-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
-24
-
-
-24
-44
Odotettavissa olevat luottotappiot
260
15
-
275
350
K25 Tuloverot
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Tilikauden tuloverot
-16 506
-21 712
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
-16 506
-21 712
Edellisten tilikausien verot
-2
3
Laskennallisen verosaamisen muutos
225
-558
Laskennallisen verovelan muutos
6 514
7 226
Tuloverot yhteensä
-9 769
-15 041
Tuloveroprosentti
20 %
20 %
Kirjanpidon tulos ennen veroja
49 248
74 589
Verokannan mukainen osuus tuloksesta
-9 850
-14 918
+ Tuloslaskelman verovapaat tuotot
12
15
- Tuloslaskelman vähennyskelvottomat kulut
-133
44
+ Tulokseen sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut
-
34
+ Muut erät*
600
-
- Tappioista kirjaamatta jätetyt laskennalliset verosaamiset
-397
-219
+/- Aikaisempien tilikausien verot
-2
3
Tuloslaskelman verot
-9 769
-15 041
*Muut erät sisältää S-Pankin liiketoimintakaupan liikearvon laskennallisen verovelan oikaisun 0,6 milj. euroa.
176
K26 Annetut ja saadut vakuudet
Annetut vakuudet
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut vakuudet
3 008 007
3 008 004
Annetut vakuudet yhteensä
3 008 007
3 008 004
Annetut vakuudet ovat liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi annettuja
lainasaatavia.
Katettujen joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo taseessa 31.12.2025 on 2 350 miljoonaa euroa.
Saadut vakuudet
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Kiinteistövakuudet
5 169 591
5 634 920
Käteinen vakuus
7 769
16 002
Saadut takaukset
246 053
281 438
Muut
84 254
104 327
Saadut vakuudet yhteensä
5 507 667
6 036 687
K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Takaukset
26 037
42 219
Luottolupaukset
301 851
319 398
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
327 888
361 617
177
K28 Eläkevastuu
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Kulut tuloslaskelmassa
-8
2
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
3
5
Nettokorko
-11
-3
Kulut laajan tuloksen erissä
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
46
-133
Tilikauden laaja tulos
38
-131
31.12.2025
31.12.2024
Velvoitteen nykyarvo 1.1.
2 893
2 647
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
3
5
Korkokulu
95
85
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)
kokemusperäisistä muutoksista
-23
-33
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)
taloudellisten oletusten muutoksista
-188
-135
Maksetut etuudet
-193
-152
Velvoitteen täyttämiset
-
-44
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
-
521
Velvoitteen nykyarvo 31.12.
2 587
2 893
31.12.2025
31.12.2024
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.
3 206
2 729
Korkotuotot
106
88
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois lukien
korkokuluun/ -tuottoon kuuluva erä
-257
-36
Maksetut etuudet
-193
-152
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
-
584
Velvoitteen täyttämiset
-
-44
Järjestelyyn suoritetut maksut
-37
37
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.
2 826
3 206
31.12.2025
31.12.2024
Velvoitteen nykyarvo
2 587
2 893
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
2 826
3 206
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12.
-238
-313
31.12.2025
31.12.2024
Taseessa oleva velka 1.1.
-313
-82
Kulut tuloslaskelmassa
-8
2
Järjestelyyn suoritetut maksut
37
-37
Uudelleenmäärittämiset muissa laajan tuloksen erissä
46
-133
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
-
-63
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12.
-238
-313
Vakuutusmatemaattiset oletukset
2025
2024
Diskonttauskorko, %
4,05 %
3,40 %
Palkankehitys, %
2,50 %
2,50 %
Eläkkeiden nousu, %
2,25 %
2,25 %
Inflaatio, %
2,00 %
2,00 %
178
2025
2024
Herkkyysanalyysi
Etuuspohjaisen eläkevastuun
muutos
Etuuspohjaisen eläkevastuun
muutos
Käytettyjen oletuksien muutos
Lisäys
Vähennys
Lisäys
Vähennys
Diskonttokorko (0,5 % muutos)
-5,00 %
5,50 %
-5,30 %
5,90 %
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos)
2,30 %
-2,20 %
2,70 %
-2,60 %
2025
2024
Herkkyysanalyysi
Järjestelyyn kuuluvien varojen
käypä arvo
Järjestelyyn kuuluvien varojen
käypä arvo
Käytettyjen oletuksien muutos
Lisäys
Vähennys
Lisäys
Vähennys
Diskonttokorko (0,5 % muutos)
-5,20 %
5,70 %
-5,60 %
6,20 %
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos)
0,00 %
0,00 %
0,00 %
0,00 %
Velvoitteiden painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 10,3 vuotta.
Konserni arvioi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihinsä vuonna 2026 noin 50 tuhatta euroa.
Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Oma Säästöpankki Oyj:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä johdolle ja tietyille johtavassa
asemassa oleville avainhenkilöille sekä sellaisille työntekijöille, jotka olivat Säästöpankkien eläkekassan jäseniä sen lopettaessa
toimintansa 31.12.1992. Näissä järjestelyissä eläkeikä on 60–65 vuotta ja eläkkeen määrä 60 % eläkepalkasta.
Vakuutusjärjestelyssä varojen määrä kuvastaa vakuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta ja se lasketaan samalla
diskonttauskorolla kuin velvoite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät 100 % hyväksyttäviä vakuutuksia. Koska velvoitteet on
vakuutettu, yhtiön vastuulle ei jää merkittäviä riskejä. Yhtiön vastuulla ovat lähinnä työeläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden
korotukset sekä diskonttauskoron ja palkankorotusten muutosten vaikutus nettovelkaan.
Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden
sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä.
179
K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
(1 000 euroa)
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvarat 31.12.2025
Kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru
-mentit
Saatu
arvopaperivakuu
s
Saatu
käteisvakuus
*
Nettomäärä
Johdannaisvarat
55 180
-
55 180
-3 954
-
-50 960
267
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvarat yhteensä
55 180
267
* Saatu käteisvakuus taseessa 50 960 tuhatta euroa.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvelat 31.12.2025
Kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru
-mentit
Annettu
arvopaperivakuu
s
Annettu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvelat
3 954
-
3 954
-3 954
-
-
-
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvelat yhteensä
3 954
-
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvarat 31.12.2024
Kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru
-mentit
Saatu
arvopaperivakuu
s
Saatu
käteisvakuus
*
Nettomäärä
Johdannaisvarat
78 881
-
78 881
-10 965
-
-66 367
1 549
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvarat yhteensä
78 881
1 549
* Saatu käteisvakuus taseessa 66 460 tuhatta euroa. Taulukossa ei ole huomioitu ylivakuutta.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta
jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai
vastaaviin
Rahoitusvelat 31.12.2024
Kirjatut
rahoitusvelat,
brutto
Taseessa
netotetut kirjatut
rahoitusvarat,
brutto
Kirjanpitoarvo
taseessa, netto
Rahoitusinstru
-mentit
Annettu
arvopaperivakuu
s
Annettu
käteisvakuus
Nettomäärä
Johdannaisvelat
10 965
-
10 965
-10 965
-
-
-
Muut
-
-
-
-
-
-
-
Rahoitusvelat yhteensä
10 965
-
180
K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittely kuvataan tilinpäätöksen K1 Laadintaperiaatteet kappaleessa "Käyvän arvon
määrittäminen".
Tasolle 3 kirjatut oman pääoman ehtoiset sijoitukset sisältävät noteeraamattomien yhtiöiden osakkeita.
Toistuvasti käypään arvoon arvostetut erät
31.12.2025
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset
-
3 028
4 586
7 614
Vieraan pääoman ehtoiset
678
-
437
1 116
Johdannaiset
-
55 180
-
55 180
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset
493 117
-
235
493 352
Rahoitusvarat yhteensä
493 795
58 208
5 258
557 262
31.12.2025
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaiset
-
3 954
-
3 954
Rahoitusvelat yhteensä
-
3 954
-
3 954
31.12.2025
Muut velat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoimintojen hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka
-
-
8 658
8 658
Yhteensä
-
-
8 658
8 658
31.12.2024
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset
4 564
3 119
6 776
14 460
Vieraan pääoman ehtoiset
717
-
462
1 179
Johdannaiset
-
78 881
-
78 881
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset
498 509
-
929
499 438
Rahoitusvarat yhteensä
503 790
82 000
8 168
593 958
31.12.2024
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaiset
-
10 965
-
10 965
Rahoitusvelat yhteensä
-
10 965
-
10 965
31.12.2024
Muut velat (1 000 euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoiminnan hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka
-
-
12 958
12 958
Yhteensä
-
-
12 958
12 958
181
Tasolle 3 luokiteltujen sijoitusten tapahtumat
31.12.2025
31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat (1 000 euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
6 776
462
7 239
6 866
345
7 211
+
Hankinnat
-
-
-
159
292
450
-
Myynnit
-
-
-
-59
-90
-149
-
Vuoden aikana erääntyneet
-
-20
-20
-
-84
-84
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet
arvonmuutokset
-
20
20
59
-
59
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut
realisoitumattomat arvonmuutokset
-2 190
-25
-2 215
-248
-
-248
+
Siirrot tasolle 3
-
-
-
-
-
-
-
Siirrot tasolle 1 ja 2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
4 586
437
5 023
6 776
462
7 239
31.12.2025
31.12.2024
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat (1 000 euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
-
929
929
-
234
234
+
Hankinnat
-
-
-
-
-
-
-
Myynnit
-
-
-
-
-
-
-
Vuoden aikana erääntyneet
-
-765
-765
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet
arvonmuutokset
-
54
54
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut
realisoitumattomat arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Laajan tuloksen eriin kirjatut
arvonmuutokset
-
17
17
-
-208
-208
+
Siirrot tasolle 3
-
-
-
-
903
903
-
Siirrot tasolle 1 ja 2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
-
235
235
-
929
929
Tasolle 3 luokiteltujen velkojen tapahtumat
31.12.2025
31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat muut velat (1 000 euroa)
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Oman
pääoman
ehtoiset
Vieraan
pääoman
ehtoiset
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
-
12 958
12 958
-
19 550
19 550
+
Hankinnat
-
-
-
-
60 654
60 654
-
Myynnit
-
-
-
-
-
-
-
Vuoden aikana erääntyneet
-
-
-
-
-60 654
-60 654
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet
arvonmuutokset
-
-
-
-
-
-
+/-
Tuloslaskelmaan kirjatut
realisoitumattomat arvonmuutokset
-
-4 300
-4 300
-
-6 592
-6 592
+
Siirrot tasolle 3
-
-
-
-
-
-
-
Siirrot tasolle 1 ja 2
-
-
-
-
-
-
Kirjanpitoarvo
-
8 658
8 658
-
12 958
12 958
182
Herkkyysanalyysi tasolle 3 kuuluville rahoitusvaroille
31.12.2025
31.12.2024
(1 000 euroa)
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Oman pääoman ehtoiset
Oletettu
muutos
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
+/- 15 %
4 586
688
-688
6 776
1 016
-1 016
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
+/- 15 %
-
-
-
-
-
-
Yhteensä
4 586
688
-688
6 776
1 016
-1 016
31.12.2025
31.12.2024
(1 000 euroa)
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Mahdollinen vaikutus omaan
pääomaan
Vieraan pääoman ehtoiset
Oletettu
muutos
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Markkina-
arvo
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
+/- 15 %
437
66
-66
462
69
-69
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
+/- 15 %
235
35
-35
929
139
-139
Yhteensä
672
101
-101
1 392
209
-209
183
K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat
Lähipiirillä tarkoitetaan Oma Säästöpankki Oyj:ssä johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja näiden perheenjäseniä, tytäryhtiöitä, yhteisiä
toimintoja sekä yhtiöitä, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta ja yhteisöt, joilla on huomattava vaikutusvalta Oma
Säästöpankki Oyj:ssä. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varahenkilö sekä muu johtoryhmä. Luotot ja
takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin.
Johtoon kuuluvien henkilöiden saama
korvaus
Palkat ja palkkiot
Lakisääteinen eläketurva
Vapaaehtoiset
lisäeläkkeet
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2025
1-12/2024
Karri Alameri, toimitusjohtaja
616
-
107
-
-
-
Sarianna Liiri, väliaikainen toimitusjohtaja ja
varatoimitusjohtaja
474
697
74
77
-
-
Markus Souru, väliaikainen varatoimitusjohtaja
81
371
19
45
-
-
Pasi Sydänlammi, toimitusjohtaja
-
2 428
-
176
-
300
Pasi Turtio, varatoimitusjohtaja
-
166
-
19
-
51
Muu johtoryhmä*
1 440
826
182
113
-
-
Yhteensä
2 611
4 489
382
431
-
351
Sarianna Liiri toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 30.3.2025 asti yhtiön hallituksen nimittämänä, jonka jälkeen hallituksen nimittämänä
toimitusjohtajana on toiminut Karri Alameri 31.3.2025 alkaen. Markus Souru toimi yhtiön hallituksen nimittämänä väliaikaisena varatoimitusjohtajana
30.3.2025 asti, jonka jälkeen varatoimitusjohtajana on toiminut Sarianna Liiri 31.3.2025 alkaen hallituksen nimittämänä. Entisen toimitusjohtaja Pasi
Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittynyt välimiesmenettel y on päättynyt sovintoon tammikuussa 2026.
* Muu johtoryhmä: Pykäri Pekka 31.8.2025 asti, Sihvonen Sasu 1.9.2025 lähtien, Sillanpää Minna 27.3.2025 asti, Sirkiä Hanna, Soikkeli Pirjetta 7.7.2025
lähtien, Rissanen Ville ja Virtanen Kalle 1.8.2025 lähtien.
Johdolle ei ole maksettu yllä olevassa taulukossa ilmoitettujen lyhytaikaisten työsuhde-etuuksien ja vapaaehtoisten lisäeläkkeiden lisäksi muita
työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernin johtoryhmä on kuulunut tilikaudella 2025 kolmeen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään.
Tilikaudelle 2025 kirjatut osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut olivat ohjelman 2020-2021 osalta 0 milj. euroa ja ohjelman 2022-2023 osalta
0,4 milj. euroa. Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä annetaan lisätieto ja liitetiedossa K32.
Johdon työsuhde-etuudet
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
2 611
4 489
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet
265
-
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
-
351
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
-
-
Osakeperusteiset etuudet
38
2 039
Yhteensä
2 914
6 879
Toimitusjohtajalla, toimitusjohtajan sijaisella ja varatoimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen
työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2025 oli yhteensä 198 tuhatta euroa (318
tuhatta euroa vuonna 2024).
Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajalle, tämän sijaiselle tai muulle johtoryhmälle hankittuja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia.
Korvaukset hallituksen jäsenille
Palkat ja palkkiot
Lakisääteinen eläketurva
Vapaaehtoiset
lisäeläkkeet
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2025
1-12/2024
Ossa Jaakko, puheenjohtaja
113
89
-
-
-
-
Pettersson Carl, varapuheenjohtaja
107
-
-
-
-
-
Jaskari Aki
75
58
-
-
-
-
Brotherus Juhana
82
3
-
-
-
-
Gillberg-Hjelt Irma
96
3
-
-
-
-
Volotinen Juha
81
3
-
-
-
-
Riikonen Kati
78
1
-
-
-
-
Mäkynen Jyrki, varapuheenjohtaja (5.11.2024 asti)
-
72
-
-
-
-
Salmi Jarmo, puheenjohtaja (23.5.2024 asti)
-
20
-
-
-
-
Sandström Jaana, varapuheenjohtaja (8.4.2025 asti)
10
59
-
-
-
-
Hemminki Aila (10.12.2024 asti)
-
56
-
-
-
-
Kautonen Essi (10.12.2024 asti)
-
40
-
-
-
-
Kokkala Timo (26.3.2024 asti)
-
2
-
-
-
-
Yhteensä
641
402
-
-
-
-
184
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Jaakko Ossa ja varapuheenjohtajana 8.4.2025 lähtien Carl Pettersson. Jaana Sandström toimi hallituksen
varapuheenjohtajana sekä tarkastusvaliokunnan jäsenenä 8.4.2025 saakka. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi 30.1.2025 asti Irma Gillberg-
Hjelt ja 30.1.2025 alkaen Carl Pettersson, jäseninä Kati Riikonen, Irma Gillberg-Hjelt 30.1.2025 asti ja edelleen 8.4.2025 alkaen, Juha Volotinen
30.1.2025 asti. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi 8.4.2025 saakka Jaakko Ossa, jonka jälkeen Juhana Brotherus on toiminut
palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana 8.4.2025 alkaen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä ovat Aki Jaskari ja Jaakko Ossa, Carl Pettersson toimi
palkitsemisvaliokunnan jäsenenä 30.1.-8.4.2025. Riskivaliokunnan puheenjohtajana toimi Irma Gillberg-Hjelt ja jäseninä Aki Jaskari ja Juha Volotinen.
Lähipiiritapahtumat 31.12.2025
(1 000 euroa)
Johtoon
kuuluvat
avainhenkilöt ja
heidän perheen-
jäsenensä
Johtoon
kuuluvien
avainhenkilöiden
muu lähipiiri
Yhteis-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Yhteiset
toiminnot
Muut
lähipiiriin
kuuluvat
Yhteensä
Luotot
1 309
48
12 600
-
9 611
-
23 568
Talletukset
501
4 606
28
8
41
2 947
8 131
Sijoitukset
-
-
1 823
17 950
5 105
885
25 763
Saadut korot
53
6
1 124
-
354
-
1 537
Maksetut korot
-
49
-
-
-
78
127
Muut liiketapahtumat
2
5
-1 039
-931
1
15
-1 947
Hankinnat
-
930
921
153
191
34
2 227
Lähipiiritapahtumat 31.12.2024*
(1 000 euroa)
Johtoon
kuuluvat
avainhenkilöt ja
heidän perheen-
jäsenensä
Johtoon
kuuluvien
avainhenkilöiden
muu lähipiiri
Yhteis-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Yhteiset
toiminnot
Muut
lähipiiriin
kuuluvat
Yhteensä
Luotot
2 421
1 965
17 000
-
9 906
-
31 292
Talletukset
562
5 497
439
17
-
148
6 664
Sijoitukset
-
-
2 357
20 450
5 180
953
28 940
Saadut korot
138
227
1 746
-
480
-
2 591
Maksetut korot
1
180
-
-
-
-
181
Muut liiketapahtumat
5
37
-589
-495
1
1
-1 040
Hankinnat
-
1 167
801
114
168
34
2 284
* Vertailukauden 2024 lukuja on oikaistu takautuvasti lähipiirin määrittelyyn tehtyjen tarkennusten vuoksi. Oikaisuilla ei ole vaikutuksia muihin
taloudellisiin lukuihin.
185
K32 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Yhtiöllä on 31.12.2025 seuraavat voimassa olevat osakeperusteiset kannustinjärjestelmät:
Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut ohjelmat:
Ohjelma 2020–2021
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus päätti 17.2.2020 perustaa osakeperusteisen kannustinjärjestelmän konsernin johdolle. Palkkio perustuu
vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, liiketoiminnan tuottojen kasvuun (vertailukelpoisin luvuin) sekä asiakas - ja henkilöstötyytyväisyyteen.
Ohjelma sisältää ansaintajakson 2020–2021 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin kolmen vuoden kuluessa
neljässä erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja
veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä
maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 420 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 10
henkilöä.
Ohjelma 2022–2023
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 24.2.2022 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Palkkio perustuu vertailukelpoiseen
kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden vuoden mittaisen ansaintajakson,
2022–2023 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan
osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön
työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä
enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään
30 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet.
Ohjelma 2024–2025
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 29.2.2024 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Mahdollinen palkkio perustuu
vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden vuoden mittaisen
ansaintajakson, 2024–2025 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin neljän vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio
maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkioista henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Jos
henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat
yhteensä enintään 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu
enintään 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet.
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä
1-12/2025
1-12/2025
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2024
Ohjelma
2024-2025
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Ohjelma
2024-2025
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita järjestelmän
käynnistyessä
405 000
400 000
420 000
405 000
400 000
420 000
Myöntämispäivä
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, käyvän arvon
painotettu keskiarvo
20,34
16,90
8,79
20,34
16,90
8,79
Ansaintajakso alkaa
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
1.1.2024
1.1.2022
1.1.2020
Ansaintajakso päättyy
31.12.2025
31.12.2023
31.12.2021
31.12.2025
31.12.2023
31.12.2021
Henkilöitä kauden päättyessä
31
19
4
36
24
6
Tilikauden tapahtumat (kpl)
1-12/2025
1-12/2025
1-12/2025
1-12/2024
1-12/2024
1-12/2024
1.1.2025
Ohjelma
2024-2025
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Ohjelma
2024-2025
Ohjelma
2022-2023
Ohjelma
2020-2021
Kauden alussa ulkona olleet
54 484
16 482
-
114 794
Muutokset kaudella
Kaudella myönnetyt
-
-
218 293
-
Kaudella menetetyt
-10 711
-4 891
-81 716
-52 956
Kaudella toteutetut
-9 355
-
-82 093
-45 356
Kaudella rauenneet
-
-
-
-
Kauden lopussa ulkona olevat
34 418
11 591
54 484
16 482
186
Henkilöstön osakesäästöohjelma OmaOsake
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus perusti 29.2.2024 koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake -säästöohjelman. Kannustamalla työntekijöitä hankkimaan
ja omistamaan yhtiön osakkeita yhtiö pyrkii yhdistämään osakkeenomistajien ja työntekijöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä
aikavälillä. Tavoitteena on myös tukea sitoutumista sekä yrityskulttuuria. OmaOsake -ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa
kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden vuoden mittainen omistusjakso. Omistusjakson päätyttyä osallistujille luovutetaan
lisäosakkeita suorituskriteerien perusteella. Suorituskriteerien täyttymisestä riippuen osallistujilla on mahdollisuus saada yksi ilmainen lisäosake
(brutto) kahta tai yhtä säästöosaketta kohden. Jos suorituskriteerejä ei saavuteta, osallistujat saavat yhden lisäosakkeen kolmea säästöosaketta
kohden. Lisäosakkeiden saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa 31.3.2027 päättyvän omistusjakson
ajan. Suoritusperusteiset kriteerit lisäosakkeiden ansaintaan perustuvat vertailukelpoiseen oman pääoman tuottoon sekä vertailukelpoise en kulu-
tuottosuhteeseen. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuus on
tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne
on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Ohjelmakaudella 2024–2027 OmaOsake-ohjelma tarjottiin noin 440 työntekijälle mukaan lukien johtoryhmän
jäsenet ja toimitusjohtaja. Ohjelmaan osallistui noin 60 % henkilöstöstä.
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus päätti 28.2.2025 uuden kauden käynnistämisestä koko henkilöstölle suunnattuun OmaOsake -osakesäästöohjelmaan.
Uuden ohjelmakauden yksityiskohdat vastaavat aiempaa ohjelmakautta. Suorituskriteerien täyttymisestä riippuen osallistujilla on mahdollisuus saada
yksi ilmainen lisäosake (brutto) kahta tai yhtä säästöosaketta kohden. Jos suorituskriteerejä ei saavuteta, osallistujat saavat yhden lisäosakkeen kolmea
säästöosaketta kohden. Lisäosakkeiden saaminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista ja säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa
31.3.2028 päättyvän omistusjakson ajan. Tiettyjen riskinottoa edellyttävissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden osalta palkkiot maksetaan
finanssialaa koskevan lainsäädännön mukaan viivästetysti siten, että lisäosakkeet maksetaan osallistujille omistusjakson päättymisen jälkeen noin
neljän vuoden kuluessa viidessä erässä. Tällöin palkkioerän maksamista seuraa yhden vuoden mittainen odotusaika, jolloin osallistuja ei voi luovuttaa
palkkiona maksettuja osakkeita. Toinen säästökausi alkaa 1.4.2025 ja päättyy 31.3.2026. OmaOsake 2025–2028 -ohjelmaa tarjottiin noin 600
työntekijälle mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Ohjelmaan osallistui noin 36 % henkilöstöstä.
Osakesäästöohjelma
1-12/2025
1-12/2025
1-12/2024
OmaOsake 2025-2026
OmaOsake 2024-2025
OmaOsake 2024-2025
Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita ohjelman
käyttöönottohetkellä
138 000
56 500
56 500
Alkuperäinen allokaatiopäivä
1.4.2025
1.4.2024
1.4.2024
Vapautumispäivä
31.3.2026
31.3.2025
31.3.2025
Oikeuden syntymisehdot
Osakkeiden omistus,
työsuhde
Osakkeiden omistus,
työsuhde
Osakkeiden omistus,
työsuhde
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia
3
3
3
Juoksuaikaa jäljellä, vuosia
2,25
1,25
2,25
Henkilöitä tilikauden päättyessä
230
224
246
Maksun suorittamistapa
Käteinen & osakkeet
Käteinen & osakkeet
Käteinen & osakkeet
187
K33 Vuokrasopimukset
Varat, toimitilat (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Hankintameno 1.1.
27 297
20 307
+
Lisäykset (*
5 988
7 418
-
Vähennykset
-1 285
-429
Hankintameno kauden lopussa
32 000
27 297
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-12 821
-9 073
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
608
-
-
Poistot
-4 233
-3 748
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa
-16 446
-12 821
Kirjanpitoarvo 1.1.
14 477
11 234
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
15 555
14 477
Vuokrasopimuksen päättyessä palautettavat maksut
15
15
15
15
*) Pääosin hankintamenon lisäykset koostuvat Vantaalle ja Savonlinnaan avattujen uusien konttoreiden
konttorisopimuksista sekä Joensuun ja Helsingin konttoreiden laajentumiseen ja Tampereen konttorin päivitettyyn
konttorisopimukseen.
Varat, laitteet (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Hankintameno 1.1.
1 372
1 264
+
Lisäykset
89
145
-
Vähennykset
-662
-37
Hankintameno kauden lopussa
799
1 372
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 049
-871
+/-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
493
11
-
Poistot
-153
-188
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa
-708
-1 049
Kirjanpitoarvo 1.1.
323
393
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
91
323
Velat (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Vuokrasopimusvelka kauden lopussa
16 070
15 141
Vuokravelkojen maturiteettijakauma (diskonttaamattomat rahavirrat)
alle 1v
1-5v
yli 5v
31.12.2025
4 382
10 244
1 619
31.12.2024
4 152
11 798
1 309
Tulosvaikutus (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Vuokratuotot, liiketoiminnan muut tuotot
377
405
Vuokratuotot, sijoituskiinteistöt
193
190
Poistot
Toimitilat
-4 233
-3 748
Laitteet
-153
-188
Korkokulut
-448
-323
Vuokrakulut lyhytaikaisista sopimuksista
-165
-94
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä
-437
-358
Vuokrasopimuksista aiheutuneet tuloslaskelmaerät yhteensä
-4 866
-4 116
Vuokrasopimusten rahavirta
31.12.2025
31.12.2024
-4 322
-3 686
188
K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja
muutokset konsernirakenteessa
Oma Säästöpankki-konserniin yhdistellyt tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset
Kotipaikka
Yhdistelymenetelmä
Pääasiallinen toimiala
Konsernin omistusosuus
31.12.2025
31.12.2024
Kiinteistö Oy Lappeenrannan
Säästökeskus
Lappeenranta
Tytäryhtiö
Muu rahoitusta palveleva toiminta
100,0 %
100,0 %
GT Invest Oy
Helsinki
Osakkuusyhtiö
Muu rahoitusta palveleva toiminta
48,7 %
48,7 %
City Kauppapaikat Oy
Helsinki
Osakkuusyhtiö
Muiden kiinteistöjen vuokraus ja
hallinta
45,3 %
43,3 %
Deleway Projects Oy
Seinäjoki
Yhteisyritys
Omien kiinteistöjen kauppa
49,0 %
49,0 %
Figure Taloushallinto Oy
Espoo
Yhteisyritys
Muu rahoitusta palveleva toiminta
25,0 %
25,0 %
SAV-Rahoitus Oyj
Helsinki
Yhteisyritys
Muu luotonanto
48,2 %
48,2 %
Asunto Oy Oma Säästöpankin talo
Seinäjoki
Yhteinen toiminto
Asuntojen ja asuinkiinteistöjen
hallinta
30,5 %
30,5 %
Tilikauden 2025 muutokset
Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävien City Kauppapaikat Oy:n ja Deleway Projects
Oy:n sijoitusten arvoja sekä yhtiöltä olevia saamisia, joita
on käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen.
Tilikauden 2024 muutokset
Oma Säästöpankki Oyj pääomitti osakkuusyhtiötään GT
Invest Oy:tä osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä.
Oma Säästöpankin osuus pääomituksesta oli 0,5 milj.
euroa.
City Kauppapaikat Oy:n osakkeiden kokonaismäärä
muuttui raportointikauden aikana ja muutoksen
vaikutuksesta yhtiön omistusosuus on 45,3 %. Yhtiö ei ole
tehnyt lisäsijoituksia raportointikaudella.
Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävien GT Invest Oy:n ja City Kauppapaikat Oy:n
sijoitu sten arvoja sekä yhtiöltä olevia saamisia, joita on
käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen.
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Sijoituksen arvo (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Figure Taloushallinto Oy
178
178
GT Invest Oy
6 020
6 020
Deleway Projects Oy
1 515
2 049
City Kauppapaikat Oy
11 930
14 430
SAV-Rahoitus Oyj
-
-
Tasearvo yhteensä
19 643
22 677
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä:
(1 000 euroa)
2025
2024
Kirjanpito-arvo 1.1.
19 460
24 131
264
305
5 942
6 666
1 640
1 674
11 614
15 487
Lisäykset
66
516
-
496
66
20
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-1 358
-589
41
-41
-102
-1
-468
-53
-829
-494
Arvonalentuminen
-3 100
-4 598
-
-1 219
-600
-
-2 500
-3 379
Kirjanpito-arvo 31.12.
15 068
19 460
189
Taloudellisen informaation yhteenveto
olennaisista osakkuus- ja yhteisyrityksistä
yhtiöiden omien tilinpäätösten lukuihin
perustuen:
Figure
Taloushallinto
Oy
GT Invest Oy
Deleway
Projects Oy
City Kauppapaikat
Oy
SAV-Rahoitus
Oyj
(1 000 euroa)
2025
2025
2025
2025
2025
Varat yhteensä
1 922
16 519
1 046
69 656
13 359
Velat yhteensä
-1 184
-1 855
-285
-46 333
-12 662
Liikevaihto
6 908
-
6
8 403
850
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
6 908
-
6
8 403
850
Tilikauden voitto
177
-200
-87
-1 629
-1 051
Laaja tulos
177
-200
-87
-1 629
-1 051
Osakkuusyhtiön taloudellisen informaation
täsmäytys
Ryhmän taseen kirjanpitoarvoon:
Osakkuusyhtiön nettovarat
738
14 664
761
21 319
697
Ryhmän omistusosuus
185
7 137
373
9 664
336
Taloudellisen informaation yhteenveto
olennaisista osakkuus- ja yhteisyrityksistä
yhtiöiden omien tilinpäätösten lukuihin
perustuen:
Figure
Taloushallinto
Oy
GT Invest Oy
Deleway
Projects Oy
City Kauppapaikat
Oy
SAV-Rahoitus
Oyj
(1 000
euroa)
2024
2024
2024
2024
2024
Varat yhteensä
1 676
15 550
1 064
54 492
18 893
Velat yhteensä
-1 115
-686
-283
-49 104
-17 145
Liikevaihto
6 884
-
4
8 617
1 351
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
6 884
-
4
8 617
1 351
Tilikauden voitto
-97
-13
-980
-1 121
-1 016
Laaja tulos
-97
-13
-980
-1 121
-1 016
Osakkuusyhtiön taloudellisen informaation
täsmäytys
Ryhmän taseen kirjanpitoarvoon:
Osakkuusyhtiön nettovarat
561
14 864
782
3 384
1 748
Ryhmän omistusosuus
140
7 234
383
1 534
843
190
K35
Kasvun strategia
Yhtiön hallitus hyväksyi tammikuussa 2026 yhtiön
strategian ja taloudelliset tavoitteet kaudelle 2026–2029.
Strategian ytimessä on lupaus tarjota asiakkaille Suomen
henkilökohtaisinta ja sujuvinta pankkipalvelua kaikissa
kohtaamisissa. Henkilökohtaisuus nähdään kilpailuetuna,
joka erottaa Oma Säästöpankki Oyj:n muista toimijoista ja
tukee kasvua valituissa asiakassegmenteissä
.
Yhtiö
keskittyy henkilöasiakkaisiin ja pk-yrityssektoriin.
Uudet taloudelliset tavoitteet kaudelle 2026 –2029 ovat:
●
Vertailukelpoinen ROE: yli 14 %
●
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde: alle 50 %
●
Palkkiotuottojen kasvu vuosittain: yli 10 %
●
NPS: yli 50
●
CET1: 2 prosenttiyksikköä yli viranomaisvaateen
Lisäksi yhtiö päivitti
osinkopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena
on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa vähintään 30 %
tilikauden nettotuloksesta. Yhtiöllä on valmiudet
lisäosingon maksamiseen.
Finanssivalvonnan käynnistämä kuulemismenettely
Yhtiö tiedotti helmikuussa 2025, että Finanssivalvonta on
käynnistänyt kuulemismenettelyn koskien mahdollisten
hallinnollisten seuraamusten määräämistä yhtiölle. Yhtiö
tiedotti toukokuussa 2024 Finanssivalvonnan tehneen
yhtiöön liittyvistä epäillyistä arvopaperimarkkinarikoksista
esitutkintapyynnön ja samaan aikaan selvittävän tarvetta
määrätä yhtiölle hallinnollisia seuraamuksia. Joulukuussa
2025 yhtiö tiedotti, että arvopaperimarkkinarikoksiin liittyvä
esitutkinta ja syyteharkinta ovat päättyneet ja että yhtiöön
ei ole kohdistettu rangaistusvaatimuksia asiassa.
Finanssivalvonta on ilmoittanut käynnistäneensä
hallintolain mukaisen kuulemismenettelyn koskien
mahdollisten hallinnollisten seuraamusten määräämistä
yhtiölle. Finanssivalvonta on varannut yhtiölle tilaisuuden
lausua asiasta ennen sen ratkaisemista. Yhtiö tiedottaa
erikseen Finanssivalvonnan päätöksestä ja sen
mahdollisista vaikutuksista yhtiöön, kun Finanssivalvonta
on antanut asiasta päätöksen
.
Ulkona olevien katettujen joukkovelkakirjalainojen
takaisinosto ja mitätöinti
Yhtiö tiedotti helmikuussa 2026 ostaneensa takaisin ja
mitätöineensä ulkona olevia, vuonna 2026 erääntyviä
katettuja joukkovelkakirjalainojaan nimellisarvoltaan
yhteensä 50 000 000 euroa. Takaisinostot laskevat yhtiön
korkokustannuksia ja rahoitusriskiä sekä vahvistavat
rahoitusrakennet ta. Joukkovelkakirjalainan (ISIN
FI4000522974) maksamatta oleva summa on hankittujen
joukkovelkakirjalainojen mitätöinnin jälkeen 550 000 000
euroa.
Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia,
jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka
olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan,
ei ole tiedossa.
191
K36
Osakekohteinen tulos (EPS), euroa
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos (EPS), euroa
192
Oma Säästöpankki Oyj Emoyhtiön tilinpäätös
Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma 194
Oma Säästöpankki Oyj tase 195
Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma 196
E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 197
E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 199
E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja
julkisyhteisöiltä 200
E4 Saamistodistukset 201
E5 Osakkeet ja osuudet 201
E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 202
E7 Aineettomat hyödykkeet 202
E8 Aineelliset hyödykkeet 203
E9 Muut varat 204
E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 204
E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat
luottolaitoksille 204
E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 204
E13 Varaukset ja muut velat 205
E14 Siirtovelat ja saadut ennakot 205
E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla 205
E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset 206
E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetti
jakauma 207
E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja
ulkomaan rahan määräisiin 208
E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia 209
E20 Odotettavissa olevat luottotappiot 211
E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain 212
E22 Luottoriskikeskittymät 213
E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua
parantavien järjestelyjen vaikutus 213
E24 Oman pääoman muutokset tilikauden
aikana 214
E25 Osakkeet ja osinko-oikeus 216
E26 Korkotuotot ja korkokulut 218
E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista
sijoituksista 218
E28 Palkkiotuotot ja -kulut 218
E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta
kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot 219
E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 219
E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 219
E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 220
E33 Henkilöstökulut 221
E34 Muut hallintokulut 221
E35 Poistot ja arvoalentumiset aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja
osuuksista 221
E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat
luottotappiot 222
E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 223
E38 Lähipiiritiedot 224
E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat
sijoituspalvelut 225
E40 Oikeudenkäynnit 225
193
E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja
osakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille
suoritetut rahoituskulut 226
E42 Saamiset ja samaan konserniin kuuluvilta
tytär - ja osakkuusyrityksiltä ja velat niille 226
E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja
osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen
ulkopuoliset sitoumukset 226
194
Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
E26
Korkotuotot
265 689
349 834
E26
Korkokulut
-96 429
-136 168
Korkokate
169 260
213 665
E27
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista
237
299
E28
Palkkiotuotot
60 796
61 242
E28
Palkkiokulut
-10 144
-10 497
E29
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot
-4 258
-4 501
E30
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen
nettotuotot
-170
-240
E31
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot
11
5
E32
Liiketoiminnan muut tuotot
5 974
10 325
Hallintokulut
-88 609
-80 316
E33
Henkilöstökulut
-41 893
-33 514
E34
Muut hallintokulut
-46 717
-46 802
E35
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
-7 931
-6 312
E32
Liiketoiminnan muut kulut
-30 013
-26 786
E36
Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot
-47 111
-83 379
Liikevoitto
48 040
73 505
Tilinpäätössiirrot
36 671
38 356
Tuloverot
-16 991
-22 374
Tilikauden verot
-16 506
-21 712
Aikaisempien tilikausien verot
-2
3
Laskennallinen vero
-483
-665
Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen
jälkeen
67 721
89 486
Tilikauden voitto (tappio)
67 721
89 486
195
Oma Säästöpankki Oyj tase
Liitetieto
Vastaavaa (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Käteiset varat
941 103
395 608
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
475 729
474 807
E3
Saamiset luottolaitoksilta
103 315
283 580
E3
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
5 713 408
6 291 274
E4
Saamistodistukset
18 739
25 810
Julkisyhteisöiltä
5 050
10 059
Muilta
13 689
15 751
E5
Osakkeet ja osuudet
27 257
37 136
E6
Johdannaissopimukset
55 180
78 881
E7
Aineettomat hyödykkeet
41 740
31 837
E8
Aineelliset hyödykkeet
18 935
18 583
Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet
1 381
1 096
Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet
15 737
16 163
Muut aineelliset hyödykkeet
1 817
1 324
E9
Muut varat
6 967
8 024
E10
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
45 715
36 694
E16
Laskennalliset verosaamiset
10 739
14 858
Vastaavaa yhteensä
7 458 827
7 697 093
Liitetieto
Vastattavaa (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Vieras pääoma
E11
Velat luottolaitoksille
124 899
236 589
E11
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 854 257
4 000 720
Talletukset
3 854 251
4 000 708
Muut velat
7
12
E12
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 680 549
2 665 565
E6
Johdannaissopimukset
3 954
10 965
E13
Muut velat
28 604
47 132
E14
Siirtovelat ja saadut ennakot
57 625
61 105
E15
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
60 000
60 000
E16
Laskennalliset verovelat
109
133
Vieras pääoma yhteensä
6 809 998
7 082 208
Tilinpäätössiirtojen kertymä
E13
Vapaaehtoiset varaukset
137 112
173 783
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä
137 112
173 783
E24
Oma pääoma
E24
Osakepääoma
24 000
24 000
Muut sidotut rahastot
Käyvän arvon rahasto
-38 620
-53 068
Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 872
210 489
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
247 745
170 195
Tilikauden voitto (tappio)
67 721
89 486
Oma pääoma yhteensä
511 717
441 102
Vastattavaa yhteensä
7 458 827
7 697 093
Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
26 037
42 219
Takaukset ja pantit
26 037
42 219
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
301 882
319 422
Käyttämättömät luottojärjestelyt
301 882
319 422
196
Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma
Liitetieto
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Liiketoiminnan rahavirta
Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen
67 721
89 486
Tilikauden oikaisut*
52 301
87 328
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
556 558
189 584
E4
16 087
58 476
E3
534 924
128 422
E5
5 012
-184
E9
536
2 871
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
-247 936
-155 959
E11
-113 790
69 861
E11
-118 237
-236 783
E13
-15 909
10 963
Maksetut tuloverot
-33 114
-16 639
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä
395 529
193 801
Investointien rahavirta
-66
-516
-
59
-18 234
-8 141
E7,8
44
305
Liiketoimintojen hankinta
-
-70 964
Investointien rahavirta yhteensä
-18 256
-79 258
Rahoituksen rahavirta
-11 936
-33 139
E12
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset
214 460
546 523
E12
-214 568
-823 162
Rahoituksen rahavirta yhteensä
-12 043
-309 777
Rahavarojen nettomuutos
365 230
-195 234
Rahavarat tilikauden alussa
678 688
873 923
Rahavarat tilikauden lopussa
1 043 918
678 688
Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä:
Käteiset varat
941 103
395 608
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta
102 815
283 080
Yhteensä
1 043 918
678 688
Lisätiedot rahoituslaskelmaan:
Saadut korot
263 104
374 054
Maksetut korot
97 548
128 102
Saadut osingot
237
299
*Tilikauden oikaisut:
Tilinpäätössiirrot
-36 671
-38 356
Tuloslaskelman verot
483
665
Käyvän arvon muutokset
3 773
4 779
Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
47 111
83 379
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja
aineellisista hyödykkeistä
7 980
6 327
Muut oikaisut
29 625
30 534
Yhteensä
52 301
87 328
197
Emoyhtiön liitetiedot
E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Emoyhtiö Oma Säästöpankki Oyj laatii
erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain
säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen
tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman
asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan
Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito,
tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti.
1. Ulkomaan rahan määräiset
erät
Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut
ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu
euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan
tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Arvostuksessa syntyneet
kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan
nettotuottoihin.
2. Rahoitusinstrumentit
Emoyhtiö noudattaa konsernin tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita rahoitusinstrumenttien osalta.
3. Johdannaiset ja
suojauslaskenta
Emoyhtiö noudattaa konsernin tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita johdannaisten ja suojauslaskennan
osalta.
4. Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu
käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin
kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin.
Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla
poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä.
Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty
taseeseen hankintamenoon. Yhtiö ei sovella
luottolaitoslain 12 luvun 8§:n mahdollisuutta arvostaa
sijoituskiinteistöt käypään arvoon.
Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja
kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot
perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen
liiketoiminnan tulonodotuksiin.
Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden
kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen
luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu
arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen
nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset
kirjataan saman erän oikaisuiksi.
Yhtiön keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu
kiinteistökohtaisesti kauppahinta- tai
tuottoarvomenetelmää käyttäen. Tuottoarvomenetelmän
arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan
nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden
tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on
ilmoitettu liitetiedossa E8.
5. Tilinpäätössiirtojen kertymä
5.1 Verotusperusteiset varaukset
Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia,
käytetään yhtiön tilinpäätös- ja verosuunnittelussa.
Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät
siten kuvaa yhtiön riskejä.
Yhtiön tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä
esitetään siihen liittyvää laskennallista verovelkaa
vähentämättä.
6. Taseen ulkopuoliset
sitoumukset
Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan
puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja
asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja
sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat
takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä,
mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään
vastaa.
198
Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia
sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt
nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit.
Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden
perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua
maksamaan .
7. Korkotuotot ja -kulut
Korkotuottoihin ja -kuluihin on kirjattu kaikki korollisista
varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot
on jaksotettu suoriteperusteella lukuun ottamatta
viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu.
Korkotuottoina tai -kuluina on käsitelty myös saamisten ja
velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on
jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle. Vastaerä on
kirjattu saamisen tai velan muutokseksi.
Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen
saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle
sopimuksen alkuperäisellä korolla.
Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot
jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron
menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen
maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin
kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaatteen tarkennus koskee
yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä uusia luottoja.
8. Rahoitusvarojen
arvonalentuminen
IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen
malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia
erityisesti seuraavissa aiheissa:
●
Laskentamallien valinta ja määrittely,
●
Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä
luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
merkittävästi, ja
●
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioiminen odotettavissa olevien luottotappioiden
kirjaamisessa.
8.1 Käyvän arvon arviointi
Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa
rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään
arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen
arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta
todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava
mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi
käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita
kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa
”Käyvän arvon määrittäminen”.
Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien
markkinat eivät ole toimivat. Lisäksi arvioitavaksi tulee,
onko yksittäinen rahoitusinstrumentti aktiivisen
kaupankäynnin kohteena ja onko markkinoilta saatava
hintatieto luotettava indikaatio rahoitusinstrumentin
käyvästä arvosta.
9. Poistoperiaatteet
Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan
taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun
poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat
rakennusten ja rakennelmien osalta 10–40 vuotta ja
koneiden ja kaluston osalta 3–8 vuotta. Maa-alueista ei
tehdä poistoja.
Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit
aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3–10
vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan
vaikutusaikanaan 3–10 vuodessa. Liikearvo poistetaan
ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan 5 vuodessa.
10. Muut kuin varsinaisen
toiminnan tuotot ja kulut sekä
pakolliset varaukset
Yhtiössä ei ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan
tuottoja ja kuluja. Jos vastaisen menon ja menetyksen
täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se
merkitään taseen pakollisiin varauksiin.
11. Verot
Yhtiön tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan
tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon
sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen
merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta
arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi
käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä
negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen
verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei yhtiötasolla
ole kirjattu.
199
E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Käypään arvoon
käyvän arvon
rahaston kautta
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
31.12.2025
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Käteiset varat
941 103
-
-
941 103
941 103
Saamiset luottolaitoksilta
103 315
-
-
103 315
103 315
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
5 713 278
130
-
5 713 408
5 713 408
Saamistodistukset
-
1 116
493 352
494 468
494 468
Osakkeet ja osuudet
-
7 614
-
7 614
7 614
Johdannaissopimukset
-
55 180
-
55 180
55 180
Rahoitusvarat yhteensä
6 757 696
64 040
493 352
7 315 088
7 315 088
Osakkeet, omistusyhteys - ja tytäryritykset
19 643
19 643
Sijoituskiinteistöt
1 381
1 381
Muut kuin rahoitusvarat
122 715
122 715
Vastaavaa yhteensä
7 458 827
7 458 827
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
31.12.2025
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Velat luottolaitoksille
124 899
-
124 899
124 899
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 854 257
-
3 854 257
3 854 257
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
60 000
-
60 000
60 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 680 549
-
2 680 549
2 680 549
Johdannaissopimukset
-
3 954
3 954
3 954
Rahoitusvelat yhteensä
6 719 706
3 954
6 723 659
6 723 659
Muut kuin rahoitusvelat
86 338
86 338
Vieras pääoma yhteensä
6 809 998
6 809 998
31.12.2024
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Käypään arvoon
käyvän arvon
rahaston kautta
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Käteiset varat
395 608
-
-
395 608
395 608
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
-
-
283 580
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 291 144
130
-
6 291 274
6 291 274
Saamistodistukset
-
1 179
499 438
500 617
500 617
Osakkeet ja osuudet
-
14 460
-
14 460
14 460
Johdannaissopimukset
-
78 881
-
78 881
78 881
Rahoitusvarat yhteensä
6 970 332
94 650
499 438
7 564 420
7 564 420
Osakkeet, omistusyhteys - ja tytäryritykset
22 677
22 677
Sijoituskiinteistöt
1 096
1 096
Muut kuin rahoitusvarat
108 900
108 900
Vastaavaa yhteensä
7 697 093
7 697 093
31.12.2024
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Käypä arvo
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Velat luottolaitoksille
236 589
-
236 589
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
4 000 720
-
4 000 720
4 000 720
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
60 000
-
60 000
60 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 665 565
-
2 665 565
2 665 565
Johdannaissopimukset
-
10 965
10 965
10 965
Rahoitusvelat yhteensä
6 962 873
10 965
6 973 838
6 973 838
Muut kuin rahoitusvelat
108 370
108 370
Vieras pääoma yhteensä
7 082 208
7 082 208
200
E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja
julkisyhteisöiltä
Saamiset luottolaitoksilta (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Vaadittaessa maksettavat
102 815
283 080
Keskusrahalaitokselta
80 970
212 927
Kotimaisilta luottolaitoksilta
21 845
70 153
Muut
500
500
Kotimaisilta luottolaitoksilta
500
500
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä
103 315
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Yritykset ja asuntoyhteisöt
1 751 228
2 095 376
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
67 911
100 119
Julkisyhteisöt
14 270
14 256
Kotitaloudet
3 767 699
3 948 586
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
67 172
82 276
Ulkomaat
45 128
50 662
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä
5 713 408
6 291 274
- joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla
veloilla
130
130
Järjestämättömät saamiset ja lainanhoitojoustot (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
joista yli 90 päivää erääntyneet saamiset
327 386
162 512
joista todennäköisesti maksamatta jäävät, jotka erääntymättömiä tai alle 90 päivää erääntyneitä
197 662
257 430
Järjestämättömät saamiset, yhteensä
525 048
419 942
Lainanhoitojoustolliset saamiset, yhteensä
198 393
158 930
Sopimuksen mukainen jäljellä oleva määrä rahoitusvaroista, jotka on raportointikaudella kirjattu pois lopullisena
luottotappiona ja joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä
3 487
4 426
Saamisista tilikaudelle kirjattujen lopullisten luottotappioiden määrä
6 003
12 960
31.12.2025
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.
1 975
13 655
97 220
112 850
35 728
Siirto vaiheeseen 1
129
-1 369
-1 917
-3 157
-1 145
Siirto vaiheeseen 2
-320
3 765
-2 541
903
1 803
Siirto vaiheeseen 3
-74
-2 047
25 089
22 968
33 671
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)
161
274
4 467
4 902
10 563
Erääntymiset ja lyhennykset
-286
-911
-4 137
-5 334
6 406
Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot)
-
-
-6 138
-6 138
-12 960
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset
-
-
335
335
735
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta
-22
-335
34 088
33 731
5 902
ECL -mallin parametrien muutokset
16
1 345
7 908
9 270
-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset
50
-6 109
-10 038
-16 097
32 148
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.
1 630
8 267
144 336
154 233
112 850
201
E4 Saamistodistukset
31.12.2025
31.12.2024
(1 000 euroa)
Yhteensä
Joista
keskuspankki-
rahoitukseen
oikeuttavia
saamistodistuksia
Josta valtion
velkasitou-
muksia
Muita
velkasitou-
muksia
Yhteensä
Joista
keskuspankki-
rahoitukseen
oikeuttavia
saamistodistuksi
a
Josta valtion
velkasitoum
uksia
Muita
velkasitou-
muksia
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
1 116
-
-
-
1 179
-
-
-
Julkisesti noteeratut
-
-
-
-
25
-
-
-
Muut
1 116
-
-
-
1 154
-
-
-
Käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta kirjattavat
493 352
475 729
-
475 729
499 438
474 807
-
474 807
Julkisesti noteeratut
493 117
475 729
-
475 729
499 220
474 807
-
474 807
Muut
235
-
-
-
218
-
-
-
Yhteensä
494 468
475 729
-
475 729
500 617
474 807
-
474 807
joista saamiset, joilla on
huonompi etuoikeus kuin
velallisen muilla veloilla
427
-
-
-
568
-
-
-
31.12.2025
31.12.2024
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot 1.1.
279
71
-
350
478
Siirto vaiheeseen 1
10
-69
-
-58
-1
Siirto vaiheeseen 2
-
15
-
15
18
Siirto vaiheeseen 3
-
-
-
-
-
Uuden saamiset
(uusluotonmyöntö)
24
-
-
24
46
Erääntymiset ja lyhennykset
-21
-2
-
-23
-99
Alaskirjaukset (toteutuneet
luottotappiot)
-
-
-
-
-
Toteutuneiden luottotappioiden
palautukset
-
-
-
-
-
Luottoriskin muutos ilman
vaihemuutosta
-7
-
-
-7
-48
ECL -mallin parametrien
muutokset
-
-
-
-
-
Johdon arvioihin perustuvat
muutokset
-24
-
-
-24
-44
Odotettavissa olevat
luottotappiot 31.12.
260
15
-
275
350
E5 Osakkeet ja osuudet
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Julkisesti noteeratut
-
4 564
Muut
7 614
9 895
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, yhteensä
7 614
14 460
joista luottolaitoksissa
-
1 487
joista muissa yrityksissä
7 614
12 972
Hankintamenoon kirjattavat
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
19 643
22 677
joista luottolaitoksissa
-
-
joista muissa yrityksissä
19 643
22 677
Hankintamenoon kirjattavat, yhteensä
19 643
22 677
Osakkeet yhteensä
27 257
37 136
202
E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaisten ja suojauslaskennan tiedot on esitetty liitetiedossa K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta.
E7 Aineettomat hyödykkeet
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
IT-kulut
4 807
4 696
Liikearvo
13 020
16 917
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
19 462
7 019
Muut aineettomat hyödykkeet
4 451
3 204
Yhteensä
41 740
31 837
Aineettomat hyödykkeet
31.12.2025
31.12.2024
Hankintameno 1.1.
59 775
38 014
17 545
21 919
+ siirrot erien välillä
-657
-157
Hankintameno 31.12.
76 663
59 775
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-27 939
-22 263
-6 985
-5 676
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
-34 923
-27 939
Kirjanpitoarvo 31.12.
41 740
31 837
Kirjanpitoarvo 1.1.
31 837
15 751
203
E8 Aineelliset hyödykkeet
31.12.2025
31.12.2024
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Maa- ja vesialueet
Omassa käytössä
252
252
Sijoituskäytössä
76
76
76
76
Yhteensä
328
328
Rakennukset
Omassa käytössä
971
1 397
Sijoituskäytössä
429
429
144
144
Yhteensä
1 400
1 541
Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet
Omassa käytössä
14 513
14 513
Sijoituskäytössä
877
877
877
877
Yhteensä
15 390
15 390
Muut aineelliset hyödykkeet
1 817
1 324
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
18 935
18 583
Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon.
31.12.2025
Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana
(1 000 euroa)
Sijoituskiinteistöt ja
sijoituskiinteistö-
osakkeet
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1 738
17 933
12 681
32 351
+ tilikauden lisäykset
11
12
339
362
- tilikauden vähennykset
-
-
-140
-140
+/- siirrot erien välillä
323
-323
657
657
Hankintameno 31.12.
2 071
17 622
13 537
33 230
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-641
-1 770
-11 357
-13 768
+/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot
ja arvonalennukset
-25
25
140
140
- tilikauden poistot
-24
-140
-503
-667
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
-690
-1 885
-11 720
-14 295
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 381
15 737
1 817
18 935
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 096
16 163
1 324
18 583
31.12.2024
Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana
(1 000 euroa)
Sijoituskiinteistöt ja
sijoituskiinteistö-
osakkeet
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
2 010
16 829
12 287
31 127
+ tilikauden lisäykset
-
1 290
186
1 476
- tilikauden vähennykset
-409
-
-
-409
+/- siirrot erien välillä
136
-186
208
157
Hankintameno 31.12.
1 738
17 933
12 681
32 351
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-692
-1 725
-10 765
-13 183
+/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot
ja arvonalennukset
66
-
-
66
- tilikauden poistot
-15
-45
-591
-651
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
-641
-1 770
-11 357
-13 768
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 096
16 163
1 324
18 583
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 318
15 104
1 521
17 944
204
E9 Muut varat
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Maksujenvälityssaamiset
18
27
Muut
6 950
7 997
Yhteensä
6 967
8 024
E10 Siirtosaamiset ja maksetut
ennakot
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Korot
27 799
27 628
Muut
17 916
9 066
Yhteensä
45 715
36 694
E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat
luottolaitoksille
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Talletukset
3 854 251
4 000 708
Vaadittaessa maksettavat
3 238 663
3 446 746
Muut
615 587
553 962
Muut velat
7
12
Muut
7
12
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä
3 854 257
4 000 720
Velat luottolaitoksille
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Velat keskuspankeille
-
90 000
Vaadittaessa maksettavat
25 998
7 063
Muut
98 901
139 526
Velat luottolaitoksille yhteensä
124 899
236 589
E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjalainojen tiedot on esitetty liitetiedossa K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkak irjat.
205
E13 Varaukset ja muut velat
Varaukset
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Veroperusteiset luottotappiovaraukset
137 112
173 783
Yhteensä
137 112
173 783
Muut velat
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Maksujenvälitysvelat
12 875
26 115
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista
895
243
Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä*
8 658
12 958
Muut
6 176
7 816
Yhteensä
28 604
47 132
*Oma Säästöpankki Oyj:lle Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintojen hankinnoissa kirjatut
maksuvelvollisuusvastuut.
E14 Siirtovelat ja saadut ennakot
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Korot
41 551
42 697
Muut
16 074
18 408
Yhteensä
57 625
61 105
E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10 % näistä
velkojen yhteismäärästä
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Velan yksilöintitiedot
31.12.2025
31.12.2024
Korko %
Eräpäivä
OmaSp debentuurilaina I/2022
20 000
20 000
3,00
15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022
20 000
20 000
3,25
14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023
20 000
20 000
3,25
23.10.2028
Yhteensä
60 000
60 000
Omiin varoihin luettu määrä
Velan yksilöintitiedot
31.12.2025
31.12.2024
Oma Säästöpankki Oyj debentuurilaina I/2022
8 160
12 158
OmaSp debentuurilaina II/2022
10 142
14 140
OmaSp debentuurilaina I/2023
11 249
15 246
Yhteensä
29 551
41 544
Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin
toissijaisiin omiin varoihin.
Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot:
Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen
eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun
ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta.
Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset:
Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 §:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan
muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus.
206
E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Muista väliaikaisista eroista lasketut verosaamiset
975
1 458
Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verosaamisten määrä
9 764
13 400
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
10 739
14 858
Muista väliaikaisista eroista lasketut verovelat
55
70
Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verovelkojen määrä
54
63
Laskennalliset verovelat yhteensä
109
133
Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjattujen saamistodistusten ja
oman pääoman ehtoisten arvopapereiden käyvän arvon muutoksista, odotettavissa olevista
luottotappioista sekä kirjanpidon ja verotuksen välisistä muista väliaikaisista eroista.
207
E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteettijakauma
31.12.2025
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
14 523
8 890
311 707
140 609
475 729
Saamiset luottolaitoksilta
102 815
500
-
-
103 315
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
346 348
388 478
1 691 957
3 286 626
5 713 408
Saamistodistukset
235
3 391
15 113
-
18 739
Johdannaissopimukset
-
1 775
37 079
16 327
55 180
Yhteensä
463 920
403 033
2 055 856
3 443 562
6 366 371
31.12.2024
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
4 997
27 139
266 322
176 349
474 807
Saamiset luottolaitoksilta
283 080
500
-
-
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
544 552
457 460
1 823 819
3 465 444
6 291 274
Saamistodistukset
7 440
106
17 653
611
25 810
Johdannaissopimukset
-
-
43 912
34 969
78 881
Yhteensä
840 069
485 205
2 151 706
3 677 373
7 154 352
31.12.2025
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
76 958
-
47 941
-
124 899
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 447 477
389 328
17 452
-
3 854 257
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
64 595
645 807
1 970 147
-
2 680 549
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
-
-
60 000
-
60 000
Johdannaissopimukset
-
-
2 524
1 430
3 954
Yhteensä
3 589 031
1 035 135
2 098 064
1 430
6 723 659
31.12.2024
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Alle 3 kk
3 - 12 kk
1 - 5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
163 523
12 220
49 936
10 909
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 647 977
332 774
19 969
-
4 000 720
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
4 997
209 830
2 450 738
-
2 665 565
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
-
-
60 000
-
60 000
Johdannaissopimukset
-
118
3 003
7 844
10 965
Yhteensä
3 816 496
554 941
2 583 647
18 753
6 973 838
Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä:
Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk.
208
E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja
ulkomaan rahan määräisiin
31.12.2025
31.12.2024
Varat (1 000 euroa)
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset
475 729
-
474 807
-
Saamiset luottolaitoksilta
103 315
-
283 580
-
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
5 713 408
-
6 291 274
-
Saamistodistukset
18 739
-
25 810
-
Johdannaissopimukset
55 180
-
78 881
-
Muu omaisuus
1 089 428
3 028
539 622
3 119
Yhteensä
7 455 799
3 028
7 693 974
3 119
31.12.2025
31.12.2024
Velat (1 000 euroa)
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille
124 899
-
236 589
-
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 854 257
-
4 000 720
-
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 680 549
-
2 665 565
-
Johdannaissopimukset
3 954
-
10 965
-
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla
60 000
-
60 000
-
Muut velat
28 713
-
47 265
-
Siirtovelat ja saadut ennakot
57 625
-
61 105
-
Yhteensä
6 809 998
-
7 082 208
-
209
E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja
kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia
Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut
saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -
menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty
kirjanpitoarvoa.
Rahoitusvarat
31.12.2025
31.12.2024
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Käteiset varat
941 103
941 103
395 608
395 608
Saamiset luottolaitoksilta
103 315
103 315
283 580
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
5 713 408
5 713 408
6 291 274
6 291 274
Saamistodistukset
494 468
494 468
500 617
500 617
493 117
493 117
499 245
499 245
1 351
1 351
1 373
1 373
Osakkeet ja osuudet
27 257
27 257
37 136
37 136
-
-
4 564
4 564
27 257
27 257
32 572
32 572
Johdannaissopimukset
55 180
55 180
78 881
78 881
Total
7 334 731
7 334 731
7 587 097
7 587 097
Rahoitusvelat
31.12.2025
31.12.2024
(1 000 euroa)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Velat luottolaitoksille
124 899
124 899
236 589
236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
3 854 257
3 854 257
4 000 720
4 000 720
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2 680 549
2 680 549
2 665 565
2 665 565
Johdannaissopimukset
3 954
3 954
10 965
10 965
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
60 000
60 000
60 000
60 000
Yhteensä
6 723 659
6 723 659
6 973 838
6 973 838
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit (1 000 euroa)
31.12.2025
Rahoitusvarat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Saamistodistukset
493 795
-
672
494 468
Osakkeet ja osuudet
-
3 028
4 586
7 614
Johdannaissopimukset
-
55 180
-
55 180
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
-
-
130
130
Yhteensä
493 795
58 208
5 388
557 392
Rahoitusvelat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaissopimukset
-
3 954
-
3 954
31.12.2024
Rahoitusvarat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Saamistodistukset
499 226
-
1 392
500 617
Osakkeet ja osuudet
4 564
3 119
6 776
14 460
Johdannaissopimukset
-
78 881
-
78 881
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
-
-
130
130
Yhteensä
503 790
82 000
8 298
594 088
Rahoitusvelat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Johdannaissopimukset
-
10 965
-
10 965
Käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset kustakin käypään
arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmästä (1 000 euroa)
31.12.2025
Käypä arvo
varat
Käypä arvo velat
Arvonmuutos
tuloslaskelma
Arvonmuutos käyvän
arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
rahoitusvarat
305 516
-
-
-48 550
210
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
251 876
3 954
-3 631
-
Yhteensä
557 392
3 954
-3 631
-48 550
31.12.2024
Käypä arvo
varat
Käypä arvo velat
Arvonmuutos
tuloslaskelma
Arvonmuutos käyvän
arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
rahoitusvarat
270 539
-
-
-66 685
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
323 549
10 965
-4 728
-
Yhteensä
594 088
10 965
-4 728
-66 685
211
E20 Odotettavissa olevat luottotappiot
2025
Tase -erä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajaan
kautta
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Yhteensä
Käteiset varat
941 103
-
-
-
941 103
Saamiset luottolaitoksilta
103 315
-
-
-
103 315
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
5 865 746
-
-
-152 338
5 713 408
Saamistodistukset*
-
1 116
493 352
-
494 468
Osakkeet ja osuudet
-
7 614
-
-
7 614
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
-
-
19 643
-
19 643
Johdannaissopimukset
-
55 180
-
-
55 180
Rahoitusvarat yhteensä
6 910 164
63 910
512 995
-152 338
7 334 731
Taseen ulkopuoliset erät
301 882
-
-
-895
300 987
Yhteensä
7 212 046
63 910
512 995
-153 233
7 635 718
* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia
luottotappioita 275 094,43 euroa.
2024
Tase -erä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajaan
tuloksen erien
kautta
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Yhteensä
Käteiset varat
395 608
-
-
-
395 608
Saamiset luottolaitoksilta
283 580
-
-
-
283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
6 403 882
-
-
-112 608
6 291 274
Saamistodistukset*
-
1 179
499 438
-
500 617
Osakkeet ja osuudet
-
14 460
-
-
14 460
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
-
-
22 677
-
22 677
Johdannaissopimukset
-
78 881
-
-
78 881
Rahoitusvarat yhteensä
7 083 070
94 520
522 115
-112 608
7 587 097
Taseen ulkopuoliset erät
319 422
-
-
-243
319 179
Yhteensä
7 402 492
94 520
522 115
-112 850
7 906 276
* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia
luottotappioita 349 631,89 euroa.
212
E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason
henkilöasiakkaat, AAA-AA+ -tason yritys-, as.oy- ja maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA-
A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A-
tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D -
tason yritys- ja as.oy-asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai
joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.
31.12.2025
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset
erät (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Riskiluokka 1
2 537 041
45 795
-
2 582 836
2 611 596
Riskiluokka 2
2 383 092
296 331
-
2 679 424
3 219 350
Riskiluokka 3
42 098
241 744
-
283 841
399 071
Riskiluokka 4
2 220
84 232
512 744
599 196
471 824
Riskiluokka ei luokiteltu
448
20 375
-
20 823
23 578
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
4 964 899
688 477
512 744
6 166 120
6 725 418
Tappioita koskeva vähennyserä
1 630
8 267
144 336
154 233
112 851
Yhteensä
4 963 269
680 210
368 409
6 011 887
6 612 568
31.12.2025
31.12.2024
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Yhteensä
Yhteensä
Riskiluokka 1
453 500
-
-
453 500
471 250
Riskiluokka 2
116
-
-
116
400
Riskiluokka 3
-
-
-
-
-
Riskiluokka 4
-
-
-
-
-
Riskiluokka ei luokiteltu
73 200
2 300
-
75 500
71 050
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä
526 816
2 300
-
529 116
542 700
Tappioita koskeva vähennyserä
260
15
-
275
350
Yhteensä
526 556
2 285
-
528 841
542 350
213
E22 Luottoriskikeskittymät
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ -
tason yritys-, as.oy- ja maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja
as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A-tason yritys- ja
as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D -tason yritys- ja
as.oy-asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole
saatavissa ulkoista luottoluokitusta.
31.12.2025
31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset
erät toimialoittain
Riskiluokka
1
Riskiluokka
2
Riskiluokka
3
Riskiluokka
4
Riskiluokka
ei luokiteltu
Yhteensä
Yhteensä
Yritykset
979 169
520 912
113 662
307 980
16 418
1 938 142
2 274 431
Kiinteistöala
653 799
230 141
51 161
178 170
23
1 113 294
1 250 247
Maatalous
1 438
48 885
41
1 901
15 757
109 396
73 640
Rakentaminen
64 644
34 641
11 521
15 872
79
126 757
161 846
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
16 149
14 649
8 472
16 788
34
56 092
66 296
Tukku - ja vähittäiskauppa
40 418
56 194
9 483
25 654
73
131 821
188 296
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
13 354
22 316
2 342
11 036
1
49 048
58 288
Muut
189 368
114 086
30 642
58 559
452
393 106
475 816
Julkisyhteisöt
166
15 831
-
-
-
15 997
15 848
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
20 687
47 925
1 876
847
15
71 351
92 775
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
7 125
36 983
498
47 000
21
91 627
123 134
Kotitaloudet
1 575 688
2 057 773
167 805
243 369
4 368
4 049 003
4 219 230
Yhteensä 31.12.
2 582 836
2 679 424
283 841
599 196
20 823
6 166 120
6 725 418
E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua
parantavien järjestelyjen vaikutus
Luottoriskille alttiina oleva määrä,
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta
Asuntoluotot
3 102 837
3 259 157
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot
1 705 560
2 004 128
Pääosin kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot
322 652
351 454
Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Muut
678 876
736 221
Pääosin kiinteistövakuuksia
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
5 809 925
6 350 960
214
E24 Oman pääoman muutokset tilikauden aikana
(1 000 euroa)
Tilikauden
alussa
Lisäykset
Vähennykset
Tilikauden
lopussa
Osakepääoma
20 700
-
-
20 700
Osakepääomaan siirretty luottotappiovaraus
3 300
-
-
3 300
Muut sidotut rahastot
-53 068
22 100
-7 651
-38 620
Käyvän arvon rahasto
-53 068
22 100
-7 651
-38 620
Käypään arvoon arvostamisesta
-53 068
22 100
-7 651
-38 620
Vapaat rahastot
210 489
382
-
210 872
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 489
382
-
210 872
Edellisten tilikausien voitto
170 195
89 486
-11 936
247 745
Tilikauden voitto
89 486
67 721
-89 486
67 721
Oma pääoma yhteensä
441 102
179 689
-109 073
511 717
Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana
31.12.2025
(1 000 euroa)
Saamis-
todistukset
Osakkeet ja
osuudet
Rahavirran
suojauksesta
Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2025
-53 068
-
-
-53 068
Käyvän arvon lisäykset
25 283
-
-
25 283
Käyvän arvon vähennykset
-7 577
-
-
-7 577
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt
428
-
-
428
Odotettavissa olevat luottotappiot
-75
-
-
-75
Käyvän arvon rahaston muutokset 2025, yhteensä
18 061
-
-
18 061
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2025 (brutto)
-48 275
-
-
-48 275
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-)
9 655
-
-
9 655
Käyvän arvon rahasto 31.12.2025
-38 620
-
-
-38 620
31.12.2024
(1 000 euroa)
Saamis-
todistukset
Osakkeet ja
osuudet
Rahavirran
suojauksesta
Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2024
-61 756
-
-
-61 756
Käyvän arvon lisäykset
30 618
-
-
30 618
Käyvän arvon vähennykset
-20 103
-
-
-20 103
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt
473
-
-
473
Odotettavissa olevat luottotappiot
-128
-
-
-128
Käyvän arvon rahaston muutokset 2024, yhteensä
10 860
-
-
10 860
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2024 (brutto)
-66 335
-
-
-66 335
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-)
13 267
-
-
13 267
Käyvän arvon rahasto 31.12.2024
-53 068
-
-
-53 068
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta (1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Voitto edellisiltä tilikausilta
247 745
170 195
Tilikauden voitto
67 721
89 486
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
210 872
210 489
Käyvän arvon rahasto
-38 620
-53 068
Aktivoidut kehittämismenot
-20 132
-9 270
Yhteensä
467 585
407 832
215
Muut sidotut rahastot
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastoon sisältyy rahoitusvarojen käyvän
arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä.
Käyvän arvon rahastoon kirjattujen rahoitusvarojen arvo
siirretään tuloslaskelmaan varojen myynnin tai
arvonalentumisen yhteydessä.
Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu
yleisö - ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017–
2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä
liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat sekä
osakesäästöohjelman annissa 2024 ja 2025 kerätyt varat.
Tilikaudella 2025 sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon kirjattiin osakesäästöohjelman suunnatusta
osakeannista saadut varat 0,4 milj. euroa.
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta
tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona
omistajille.
216
E25 Osakkeet ja osinko-oikeus
Osakkeiden lukumäärä on 33 336 549 kpl ja osakkeen äänimäärä 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
Omistus 31.12.2025
Osakkeiden
lkm
Osuus
osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
8 578 759
25,7
Parkanon Säästöpankkisäätiö
3 330 000
10,0
Liedon Säästöpankkisäätiö
3 125 049
9,4
Töysän Säästöpankkisäätiö
2 935 000
8,8
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö
1 925 000
5,8
Hauhon Säästöpankkisäätiö
1 637 980
4,9
Rengon Säästöpankkisäätiö
1 021 255
3,1
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö
800 000
2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
732 000
2,2
Joroisten Oma Osuuskunta
689 150
2,1
10 suurinta omistajaa
24 774 193
74,3
Muut
8 562 356
25,7
Yhteensä
33 336 549
100,0
Omistus 31.12.2024
Osakkeiden
lkm
Osuus
osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
8 578 759
25,8
Parkanon Säästöpankkisäätiö
3 300 000
9,9
Liedon Säästöpankkisäätiö
3 125 049
9,4
Töysän Säästöpankkisäätiö
2 935 000
8,8
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö
1 925 000
5,8
Hauhon Säästöpankkisäätiö
1 649 980
5,0
Rengon Säästöpankkisäätiö
1 065 661
3,2
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö
800 000
2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
732 000
2,2
Joroisten Oma Osuuskunta
689 150
2,1
10 suurinta omistajaa
24 800 599
74,5
Muut
8 492 172
25,5
Yhteensä
33 292 771
100,0
Osakemäärät kpl,
ulkona olevat osakkeet
31.12.2025
31.12.2024
Osakkeiden lukumäärä kauden alussa
(pois lukien omat osakkeet)
33 156 124
33 073 851
Muutokset kauden aikana
Omien osakkeiden ostot / palautuneet
osakkeet
-372
-
Osakepalkkiojärjestelmän kautta
luovutetut osakkeet
4 819
64 739
Suunnatut osakeannit
43 778
17 534
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
(pois lukien omat osakkeet)
33 204 349
33 156 124
217
Yhtiön omassa hallussa oli 132 200 osaketta 31.12.2025.
Omassa hallussa olevien osakkeiden hankintameno
yhteensä oli 2,5 milj. euroa.
Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on
yhtäläi nen osinko-oikeus ja muut oikeudet.
Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 vuosien 2022–
2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
ansaintakriteerien täyttymisen sekä hyväksyi 218 293
osakkeen maksamisen sisältäen rahana maksettavan
osuuden. Osakepalkkiot maksetaan noin viiden vuoden
kuluessa kuudessa erässä. Tilikauden 2025 aikana yhtiö
luovutti avainhenkilöille yhteensä 4 819 osaketta. Muihin
osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyen ei luovutettu
osakkeita tilikauden aikana.
Yhtiökokous valtuutti 8.4.2025 hallituksen päättämään
yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä,
mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat
osakkeet, voi olla yhteensä enintään 3 000 000 osaketta.
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön
oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa
seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.
Yhtiön hallitus päätti helmikuussa jatkaa vuonna 2024
perustettua henkilöstön OmaOsake-osakesäästöohjelmaa.
Uuden ohjelmakauden yksityiskohdat vastaavat aiempaa
ohjelmakautta. Yhtiön hallitus päätti touko- ja
marraskuussa suunnatusta osakeannista
osakesäästöohjelman säästöosakkeiden luovuttamiseksi.
Liikkeeseen laskettiin yhteensä 43 778 Oma Säästöpankki
Oyj:n uutta osaketta.
218
E26 Korkotuotot ja korkokulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Korkotuotot
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista
3 713
3 963
Saamisista luottolaitoksilta
13 537
15 531
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
245 955
325 863
Saamistodistuksista
284
324
Johdannaissopimuksista
-1 329
1 572
Rahoitusvelkojen negatiivista korkokuluista
797
799
Muut korkotuotot
2 731
1 781
Yhteensä
265 689
349 834
Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista
21 755
22 147
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Korkokulut
Veloista luottolaitoksille
-5 078
-7 336
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille
-28 291
-35 996
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista
-70 285
-75 665
Johdannaissopimuksista
10 375
-13 765
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
-1 902
-2 022
Negatiiviset korkotuotot rahoitusvaroista
-469
-469
Muut korkokulut
-780
-915
Yhteensä
-96 429
-136 168
E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista
sijoituksista
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjatuista sijoituksista saadut
osinkotuotot
237
299
Yhteensä
237
299
E28 Palkkiotuotot ja -kulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Palkkiotuotot
Luotonannosta
11 593
12 693
Ottolainauksesta
121
135
Maksuliikenteestä
34 573
34 121
Omaisuudenhoidosta
1 539
867
Välitetystä toiminnasta
10 647
10 375
Takausten myöntämisestä
1 500
2 180
Muut palkkiotuotot
823
871
Yhteensä
60 796
61 242
Palkkiokulut
Maksetut toimitusmaksut
-2 159
-2 256
Muut
-7 986
-8 241
Yhteensä
-10 144
-10 497
219
E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta
kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot
1-12/2025
1-12/2024
(1 000 euroa)
Myyntivoitot ja
-tappiot (netto)
Käyvän arvon
muutokset
(netto)
Yhteensä
Myyntivoitot ja
-tappiot (netto)
Käyvän arvon
muutokset
(netto)
Yhteensä
Saamistodistuksista
-
-44
-44
-
32
32
Osakkeista ja osuuksista
-226
-4 307
-4 533
59
-4 012
-3 954
Johdannaissopimuksista ja muista
saamisista
-
186
186
-
19
19
Valuuttatoiminnan nettotuotot
-401
-
-401
168
-
168
Yhteensä
-627
-4 165
-4 792
227
-3 962
-3 735
Suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutos (netto)
-
-19 627
-19 627
-
13 637
13 637
Suojaavien kohteiden käyvän arvon
muutos (netto)
-
20 161
20 161
-
-14 403
-14 403
Suojauslaskennan nettotulos
-
534
534
-
-766
-766
Tuloslaskelmaerä yhteensä
-627
-3 631
-4 258
227
-4 728
-4 501
E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
1-12/2025
1-12/2024
(1 000 euroa)
Myyntivoitot ja -
tappiot (netto)
Siirrot käyvän
arvon rahastosta
Yhteensä
Myyntivoitot ja -
tappiot (netto)
Siirrot käyvän arvon
rahastosta
Yhteensä
Saamistodistuksista
124
-293
-170
233
-473
-240
Yhteensä
124
-293
-170
233
-473
-240
E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Vuokra - ja osinkotuotot
193
190
Vuokrakulut
4
-5
Suunnitelman mukaiset poistot
-49
-15
Myyntivoitot ja -tappiot (netto)
-
-39
Muut tuotot
5
4
Muut kulut
-143
-130
Yhteensä
11
5
220
E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta
63
85
Käyttökorvaukset henkilökunnan käytössä olevista lomamökeistä
14
13
Vakuutusyhtiöiltä saadut korvaukset, jotka eivät kohdistu
sijoituskiinteistöihin
39
-
Muut tuotot
5 858
10 228
Yhteensä
5 974
10 325
Liiketoiminnan muut kulut
1-12/2025
1-12/2024
Vuokrakulut
-5 187
-4 472
Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta
-2 189
-1 995
Vakuusrahastomaksut
-574
-2 828
Muut kulut
-22 063
-17 491
Yhteensä
-30 013
-26 786
Tilikaudelle kirjattiin riskienhallinnan kehitystoimenpiteiden ja valvojan antamien havaintojen
toimenpidekuluja sekä "Noste" kehityshankeen kuluja yhteensä 8,0 milj. euroa. Lisäksi ohjeiden vastaisen
toiminnan selvittämisestä aiheutuneita kuluja 3,4 milj. euroa.
Tilintarkastajan palkkiot
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
KPMG Oy Ab
Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin:
Tilintarkastus
375
383
Veroneuvonta
26
-
Muut palvelut
248
115
Yhteensä
649
498
Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:
Talletussuojarahaston maksu
-574
-2 828
-574
-2 828
221
E33 Henkilöstökulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Palkat ja palkkiot
-34 873
-27 828
Henkilösivukulut
-7 019
-5 686
Eläkekulut
-5 936
-5 042
Muut henkilösivukulut
-1 083
-645
Yhteensä
-41 893
-33 514
Henkilöstön lukumäärä
31.12.2025
31.12.2024
Vakinainen kokoaikainen henkilöstö
588
532
Vakinainen osa-aikainen henkilöstö
5
7
Määräaikainen henkilöstö
49
46
Yhteensä
642
585
Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin
642
518
Eläkevastuut
Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Elo:n kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden tiedot esitetään konsernin liitetiedolla K28 eläkevastuu.
E34 Muut hallintokulut
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Muut henkilöstökulut
-3 831
-3 026
Toimistokulut
-12 631
-11 200
IT-kulut
-23 452
-26 772
Yhteyskulut
-2 140
-1 795
Edustus- ja markkinointikulut
-4 243
-3 702
Muut hallintokulut
-420
-306
Yhteensä
-46 717
-46 802
E35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja
osuuksista
(1 000 euroa)
1-12/2025
1-12/2024
Suunnitelman mukaiset poistot
-7 603
-6 312
-619
-636
-6 985
-5 676
Arvonalentumiset ja niiden peruutukset
-328
-
-328
-
Yhteensä
-7 931
-6 312
222
E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot
(1 000 euroa)
1-12/2025
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun
hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä
takauksista ja muista taseen ulkopuolisista
sitoumuksista
Odotettavissa
olevat
luottotappiot,
brutto
Peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopullisten
luottotappioiden
peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopulliset
luottotappiot ja
arvonalentumis-
tappiot
Odotettavissa
olevat ja
lopulliset
luottotappiot
yhteensä
Saamisista luottolaitoksilta
-674
-
-
-
-674
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
-42 355
2 299
335
-6 003
-45 724
Saamistodistukset
75
-
-
-135
-60
Taseen ulkopuoliset erät
-652
-
-
-
-652
Yhteensä
-43 606
2 299
335
-6 138
-47 111
(1 000 euroa)
1-12/2024
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun
hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä
takauksista ja muista taseen ulkopuolisista
sitoumuksista
Odotettavissa
olevat
luottotappiot,
brutto
Peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopullisten
luottotappioiden
peruutukset
Tuloslaskelmaan
kirjatut lopulliset
luottotappiot ja
arvonalentumis-
tappiot
Odotettavissa
olevat ja
lopulliset
luottotappiot
yhteensä
Saamisista luottolaitoksilta
-22 117
3
-
-
-22 114
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
-52 282
3 043
735
-12 960
-61 463
Saamistodistukset
128
-
-
-
128
Taseen ulkopuoliset erät
70
-
-
-
70
Yhteensä
-74 201
3 046
735
-12 960
-83 379
223
E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
Vuokravastuut
Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat.
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Yhden vuoden kuluessa
4 382
4 152
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa
10 244
11 798
Yli viiden vuoden kuluessa
1 619
1 309
Yhteensä
16 246
17 259
Vantaan ja Savonlinnan uusien konttoreiden avaaminen sekä Joensuun ja Helsingin konttoreiden laajentuminen lisäsivät
vuokravastuiden määrää tilikauden aikana. Määräaikaisten vuokrasopimusten irtisanomisaika on 6 tai 12 kuukautta,
toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten irtisanomisaika 12 tai 60 kuukautta.
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
Takaukset
26 037
42 219
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
301 882
319 422
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä
327 919
361 641
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Yhtiö kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään.
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä
1 135
1 587
224
E38 Lähipiiritiedot
Lähipiiritapahtumat
31.12.2025 (1 000 euroa)
Lähipiiriin kuulumisen peruste
Lainat
Sijoitukset
Muut saamiset
Pantit, kiinnitykset,
takaukset ja muut
vakuudet
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän
perheenjäsenensä
1 309
-
-
-
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu
lähipiiri
48
-
-
-
Tytäryritykset
276
5 522
-
-
Omistusyhteysyritykset
26 423
20 425
-
-
Yhteensä
28 056
25 947
-
-
Odotettavissa olevat luottotappiot
Tilikauden alussa
2 882
-
-
-
Tilikauden muutos
222
-
-
-
Tilikauden lopussa
3 104
-
-
-
31.12.2024 (1 000 euroa)
Lähipiiriin kuulumisen peruste
Lainat
Sijoitukset
Muut saamiset
Pantit, kiinnitykset,
takaukset ja muut
vakuudet
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän
perheenjäsenensä
2 421
-
-
-
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu
lähipiiri
1 965
-
-
-
Tytäryritykset
426
5 598
-
-
Omistusyhteysyritykset
31 247
23 527
-
-
Yhteensä
36 059
29 124
-
-
Tilikauden alussa
571
-
-
-
Tilikauden muutos
2 310
-
-
-
Tilikauden lopussa
2 882
-
-
-
Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset esitetään konsernin liitetiedolla K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat.
225
E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut
Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja:
-
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen
-
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaan lukuun
-
kaupankäynti omaan lukuun
-
sijoitusneuvonta
-
rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen
Oma Säästöpankki Oyj ei tarjoa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja:
-
rahoitusvälineiden monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen
-
joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien tai johdannaissopimusten kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä
rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä (organisoidun kaupank äynnin järjestäminen)
-
rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan tai osittain
toimeksiannon saajalle (omaisuudenhoito);
-
rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä antamalla siihen liittyvä merkintä- tai ostositoumus (liikkeeseenlaskun takaaminen);
Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 2 luvun 3§:ssä mainittuja oheispalveluja:
-
myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta;
-
tarjoaa rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaan lukuun, mihin kuuluvat säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, lukuun ottamatta
EU:n arvopaperikeskusasetuksen liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperitilien ylläpitoa ylimmällä tasolla
E40 Oikeudenkäynnit
Entisen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvä välimiesmenettely on päättynyt tammikuussa 2026 sovintoon.
Sopimuksella ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia yhtiölle.
Yhtiö ei ole tehnyt olennaisia oikeudenkäynteihin liittyviä varauksia eikä ole todennäköistä, että yhtiölle olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä
menetyksiä.
226
E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja
osakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille
suoritetut rahoituskulut
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Korkotuotot
1 653
1 436
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista
-
5
E42 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta tytär-
ja osakkuusyrityksiltä ja velat niille
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Lainat
26 699
31 673
Sijoitukset
25 947
29 124
Saamiset yhteensä
52 646
60 798
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Liikkeeseen lasketut velkakirjalainat
317
621
Muut velat
-
49
Velat yhteensä
317
670
E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja
osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen
ulkopuoliset sitoumukset
(1 000 euroa)
31.12.2025
31.12.2024
Muut osakkuusyritysten hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset
3
84
Muut annetut peruuttamattomat sitoumukset yhteensä
3
84
Taseen ulkopuoliset sitoumukset tytär- ja osakkuusyritysten puolesta yhteensä
3
84
227
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitus
Vahvistamme, että EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu
konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta - toimintakertomuksessa on
todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta
yrityksen tilasta; ja - toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 26. päivänä helmikuuta 2026
OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ:N HALLITUS
Jaakko Ossa Carl Pettersson
hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja
Juhana Brotherus Irma Gillberg-Hjelt Aki Jaskari
Kati Riikonen Juha Volotinen
Karri Alameri
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsi ngissä , 26. päivänä helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Tuomas Ilveskoski
KHT
228
Tilintarkastuskertomus
Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Oma Säästöpankki Oyj:n (y-tunnus 2231936-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
●
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
●
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa K22.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä,
sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden
taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset
virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
229
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset
merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta Kuinka kyseisiä seikkoja
keskeiset seikat käsiteltiin tilintarkastuksessa
Saamiset asiakkailta – arvostus
(Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet K1 sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot K2, K5, K24)
●
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä,
yhteensä 5 708 milj. euroa, on Oma Säästöpankki -
konsernin taseen merkittävin erä muodostaen 76 %
varojen kokonaismäärästä.
●
Oma Säästöpankki Oyj soveltaa saamisten
arvonalentumisten kirjaamiseen IFRS 9 -standardia ja
sen mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaa.
●
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa
käytetään oletuksia, arvioita ja johdon harkintaa, jotka
liittyvät muun muassa odotettavissa olevien
luottotappioiden todennäköisyyden ja määrän,
vakuuksien arvon sekä luottoriskin merkittävän
kasvun määrittämiseen.
●
Pankin tunnistama ohjeiden vastainen toiminta on
vaikuttanut odotettujen luottotappioiden määrään.
Yhtiön johto on käyttänyt erityistä harkintaa hallitun
alasajon portfolioon liittyvien lainojen odotettujen
luottotappioiden määrittämisessä.
●
Saamisten tasearvon merkittävyydestä ja
arvostamisessa käytettävien laskentamenetelmien
monimutkaisuudesta sekä arvostamiseen liittyvästä
johdon harkinnasta johtuen saamisten arvostaminen
on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
●
Tarkastuksessa olemme arvioineet taloudellisen
raportoinnin kontrolleja sekä toteuttaneet
aineistotarkastustoimenpiteitä.
●
Olemme arvioineet saamisten kirjaamis- ja
arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
testanneet lainasaamisten ja vakuuksien
arvostamiseen liittyviä kontrolleja.
●
Olemme riskiperusteisesti arvioineet vakuutuksien
arvostusmenetelmiä aineistotarkastustoimenpiteillä.
●
Olemme arvioineet odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentamalleja, ja laskennassa
käytettyjä keskeisiä olettamia sekä testanneet
odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaprosessiin liittyviä kontrolleja.
●
Tarkastukseen on osallistunut IFRS-, luottoriski ja
corporate finance – asiantuntijoitamme.
●
Lisäksi olemme arvioineet saamisia ja odotettavissa
olevia luottotappioita koskevien tilinpäätöksen
liitetietojen asianmukaisuutta.
230
Taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät
●
Oma Säästöpankki Oyj:n tilinpäätöksen
oikeellisuuden kannalta keskeiset raportointiprosessit
ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien
merkitys on keskeinen niin jatkuvuuden ja
häiriötilanteiden kuin taloudellisen raportoinnin
oikeellisuude n näkökulmasta.
●
Merkittävimmät riskit liittyvät tiedon eheyteen ja
luotettavuuteen sekä palveluiden häiriöttömyyteen.
●
Taloudellisen raportoinnin
tietojärjestelmäympäristöllä, sen kehittämisellä sekä
yksittäisten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on
siten merkittävä vaikutus valittavaan
tilintarkastustapaan.
●
Olemme muodostaneet käsityksen taloudelliseen
raportointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja niiden
kontrolliympäristöstä sekä testanneet niihin liittyvien
sisäisten kontrollien tehokkuutta. Tarkastuksessa on
hyödynnetty myös ulkoisilta palveluorganisaatioilta
saatuja varmennusraportteja.
●
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt
aineistontarkastustoimenpiteitä sekä data-analyysejä
taloudellisen raportoinnin eri osa-alueisiin liittyen.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi
jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan
taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
231
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
●
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen
siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää
aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai
konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta
ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
●
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja
eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella
ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 9.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 10 vuotta.
232
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen
osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä
lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa .
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 26. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Tuomas Ilveskoski
KHT
233
Kestävyysraportin varmennus kertomus
Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Oma Säästöpankki Oyj:n (y-
tunnus 2231936-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta
1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi
meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Oma Säästöpankki Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen
merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona
noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE
3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon
kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”
.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
●
konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
234
●
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia, sekä
●
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös
luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia
tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin
liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on
todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden
antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
Haastattelimme Oma Säästöpankki Oyj:n johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia
henkilöitä.
●
Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
●
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja
toimintaperiaatteisiin soveltuvin osin.
●
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne
kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
●
Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia
henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun
dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
235
●
EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta
avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on
tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot
taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
●
Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista
kestävyystietojen esittämisessä.
Helsingissä 26. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Tuomas Ilveskoski
KRT
236
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Oma
Säästöpankki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Oma Säästöpankki Oyj:n (y-
tunnus 2231936-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700LE1ECAPXC5UT18-
2025 -12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten,
että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
—
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
—
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
—
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Oma Säästöpankki Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 743700LE1ECAPXC5UT18-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä
237
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Oma Säästöpankki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta
1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 26.2.2026. Tällä raportilla emme anna
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 11. maaliskuuta 2026
KPMG OY AB
Tuomas Ilveskoski
KHT
238
Yhtiötiedot
Raportoitavan yhteisön nimi tai muu tunniste
Yhteisön kotipaikka
Yhteisön oikeudellinen muoto
Kotivaltio
Yhteisön rekisteröity osoite
Pääasiallinen toimipaikka
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista
Emoyhtiön nimi
