Kuolinpesän pankkiasiat

Kuolinpesää sitovat vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset. Sopimusten osalta kuolinpesän osakkaat tulevat lain mukaan vainajan tilalle, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi lainat ja laskut siirtyvät kuolinpesän vastuulle.

Kuolemantapauksen jälkeen vainajan nimelle saattaa edelleen tulla laskuja, ja omaisille herää usein kysymys siitä, miten ne maksetaan. Laskujen maksaminen on osa kuolinpesän asioiden hoitamista.

Pankkiasioiden hoitaminen ennen perunkirjoitusta edellyttää, että kuolinpesän osakas esittää vainajan virkatodistuksen tai sukuselvityksen, josta osakkuusasema käy ilmi.

Perunkirjoitukseen ja hautajaisiin liittyvät kuolinpesälle osoitetut laskut voidaan maksaa kuolinpesän tililtä lesken tai yhden osakkaan allekirjoituksella. Myös muut selvästi vainajalle osoitetut laskut, kuten puhelin‑, vakuutus‑ ja sähkölaskut, voidaan maksaa lesken tai osakkaan suostumuksella.

Vainajan tililtä ei kuitenkaan voi siirtää varoja tai nostaa käteistä ennen perunkirjoitusta. Kuolinpesän pankkiasioiden hoitamisesta on pidettävä huolellisesti kirjaa, ja kaikki laskut sekä tositteet tulee säilyttää.

• Maksaa konttorissa tai antaa pankin maksettavaksi vainajan tililtä sellaisia laskuja, jotka liittyvät selkeästi kuolinpesän velkoihin, kuten kohtuulliset hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä pesän hoitoon, hallintoon ja selvitykseen liittyvät välttämättömät kustannukset. Laskun tulee olla osoitettu kuolinpesälle.
   
• Saada perunkirjoitusta varten tarpeelliset tiedot ja todistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivän tilanteen mukaisesti (esim. saldo‑ ja korkotodistukset).
   
• Saada tiedot vainajan pankkiasioista kuolinpäivältä ja sitä seuraavalta ajalta. Kuolinpäivää edeltävien tietojen luovuttaminen edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta.
   
• Luetteloida vainajan tallelokeron sisältö yhdessä pankin edustajien kanssa.
   
• Irtisanoa vainajan tililtä tarpeettomat suoraveloitukset ja muut toistuvat maksut.
   
• Päivittää kuolinpesän tuntemistiedot.

Vainajan varallisuus siirtyy kuolinhetkellä hänen oikeudenomistajalleen. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä. Kuolinpesän osakkaita ovat: 

• Perilliset:

- Rintaperilliset: Vainajan lapset ovat ensisijaisia perillisiä ja lapsenlapset tulevat heidän sijaansa.

- Vanhemmat ja sisarukset: Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, eikä hän ole ollut naimisissa perivät vanhemmat sekä heidän jälkeläisensä.

- Sijaantuloperilliset: Kuolleen perillisen tilalle tulevat hänen omat lapsensa, mikäli kuolinpesä on vielä jakamaton.

- Vainajan leski: Leski perii edesmenneen aviopuolisonsa, jos puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä tai heidän jälkeläisiään.

Yleistestamentin saajat:

• Nämä ovat henkilöitä, joille vainaja on testamentannut omaisuutensa yleisluontoisesti testamentissa.
  • Esimerkiksi jos vainaja on testamentannut kaiken omaisuutensa ystävälleen, ystävä on yleistestamentin saaja ja siten kuolinpesän osakas, joka käyttää päätösvaltaa kuolinpesässä yhdessä muiden osakkaiden kanssa.
• Legaatinsaajat
  Nämä ovat henkilöitä, joille on testamentattu tietty esine, rahasumma tai muu yksilöity oikeus.
  Le­gaa­tin­saa­ja ei kuulu kuo­lin­pe­sän osak­kai­siin, eikä legaatinsaajalla ole oi­keut­ta osal­lis­tua kuo­lin­pe­sään hal­lin­toon.
   
• Eloonjäänyt puoliso (leski): 
  Leski on yleensä kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes omaisuuden ositus on toimitettu, ellei avio-oikeutta ole täysin poissuljettu rekisteröidyllä avioehdolla. Jos puolisoilla on ollut täydellinen avioehto eikä leski ole testamentinsaaja, leski ei ole kuolinpesän osakas.

Ilman muiden kuolinpesän osakkaiden valtuutusta voi osakas virkatodistuksen esittäen 

• jättää pankille maksettavaksi vainajan tililtä hautajaisiin tai muuten selvästi kuoleman- tapaukseen liittyviä laskuja tai muita vainajalle kuuluneita laskuja
• saada perunkirjoitusta varten saldotodistukset vainajan tileistä ja lainoista
• saada tietoja vain kuolinpäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta
• luetteloida vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin toimihenkilön kanssa

Perunkirjoituksen jälkeen suoritetaan mahdollinen ositus kuolinpesän ja lesken välillä ja sen jälkeen perinnönjako. Leskellä on oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana, mikäli testamentista ei muuta ilmene tai kukaan osakkaista ei vaadi ositusta tai perinnönjakoa. Ositus suoritetaan ennen perinnönjakoa, ja siinä selvitetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä perillisille.

Jos kuolinpesässä on vain yksi perillinen, perintö voidaan siirtää perilliselle ilman perinnönjakoa. Perintö osoitetaan tällöin perukirjalla. Jos perillisiä on useampia, perintö siirtyy perillisille perinnönjaossa.

Perinnönjaosta, jonka perilliset toimittavat itse ilman pesänjakajaa, on laadittava kirjallinen perinnönjakokirja. Kaikkien perillisten on allekirjoitettava perinnönjakokirja, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Kun kuolinpesän omaisuus on lainvoimaisesti jaettu, osakas määrää yksin omaisuudesta, jonka hän on saanut perinnönjaossa.

Omaisuus on suotavaa yksilöidä tarkkaan perinnönjaossa, esimerkiksi nimeämällä jokainen pankkitili erikseen ja määräämällä kuinka suuri rahasumma siitä jaetaan kullekin osakkaalle. Perinnönjakokirjassa on myös suositeltavaa valtuuttaa yksi osakkaista siirtämään tai jakamaan varoja ja lopettamaan vainajan tilejä. Valtuutuksen voi hoitaa täyttämällä tämän oppaan lopusta löytyvän Oma Säästöpankin kuolinpesän pankki- ja raha-asioinnin valtakirjapohjan.

Kuolinpesän osakkaat päättävät pääsääntöisesti yhdessä kuolinpesän pankkiasioiden hoitamisesta perinnönjakoon asti. Kuolinpesän osakkaat voivat asioida pankissa joko yhdessä tai valtuuttaa yhden osakkaista tai ulkopuolisen henkilön hoitamaan asioita heidän puolestaan. Joustavin tapa hoitaa vainajan pankkiasioita on antaa yhdelle nimetylle osakkaalle käyttöoikeus vainajan tilille. Tämä edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta.  

Lesken omissa nimissä oleva omaisuus, kuten pankkitilit, eivät kuulu kuolinpesään, vaikka ne on ilmoitettava perukirjaan. Tietoja lesken pankkiasioista ei anneta ilman lesken suostumusta. Leskellä on oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana, mikäli testamentista ei muuta johdu tai kukaan osakkaista ei vaadi ositusta tai perinnönjakoa. Ositus suoritetaan ennen perinnönjakoa, ja siinä selvitetään, mikä omaisuus kuulu leskelle ja mikä perillisille. 

Kuolinpesän osakkaat päättävät pääsääntöisesti yhdessä kuolinpesän pankki- ja vakuutusasioiden hoitamisesta perinnönjakoon asti. Kuolinpesän osakkaiden on siten joko asioitava pankissa tai vakuutusyhtiössä yhdessä tai valtuutettava joku puolestaan hoitamaan kuolinpesän pankki- ja vakuutusasioita. Joustavimmin vainajan pankkiasioiden hoito käy, kun yhdelle nimetylle osakkaalle annetaan käyttöoikeus vainajan tiliin. Se edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumista. 

Kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus vaaditaan kun: 

• nostetaan varoja kuolinpesän tililtä
• lopetetaan kuolinpesän vakuutukset tai muutetaan vakuutusturvaa
• haetaan korvausta vakuutuksesta, jonka edunsaajana on kuolinpesä
• tyhjennetään tallelokero tai säilytys
• tehdään uusia sopimuksia tai sitoumuksia
• pyydetään tiedot vainajan elinaikaisista pankkitilitapahtumista tai vakuutusasioista
• lopetetaan kuolinpesän tilit 

Oikeus edellä mainittujen asioiden hoitamiseen voidaan osoittaa esittämällä 

• perukirja ja mahdollinen testamentti
• vainajan täydellinen sukuselvitys
• valtakirjat niiltä pesän osakkailta, jotka eivät ole paikalla
• mahdolliset muut selvitykset

Kuolinpesän osakkaiden ollessa erimielisiä, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä pesän selvitystä, jakamista sekä niihin liittyviä toimenpiteitä varten.

Alaikäistä tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa. Jos edunvalvoja on kuolinpesän osakas, tiettyihin oikeustoimiin tarvitaan edunvalvojan sijainen. Tiettyihin oikeustoimiin tarvitaan myös Digi- ja väestötietoviraston lupa. Tällaisia oikeustoimia ovat muun muassa ositus, perinnönjako ja asunnon myynti.

Tarvitsemme allekirjoitetun perukirjan liitteineen, että voimme todeta ja varmistaa ketkä ovat oikeutettuja asioimaan kuolinpesän puolesta. Perukirjan tarkastaminen vie enintään viikon. Olemme erikseen yhteydessä mahdollisesti tarvittavista täydennyksistä toimitettuihin asiakirjoihin. 

Tarkastukseen allekirjoitetun perukirjan liitteeksi tarvitaan tapauskohtaisesti seuraavat sukuselvitykset:

1. Katkeamaton sukuselvitys vainajasta 15 ikävuodesta alkaen, huomioitava myös vainajan mahdolliset asumiset ulkomailla.
2. Katkeamaton sukuselvitys leskestä avioliiton ajalta.
   • Avioliiton ajalta vaaditaan katkeamaton sukuselvitys myös leskestä, koska yhteisiä lapsia ei aiemmin ole merkitty järjestelmällisesti molempien puolisoiden sukuselvityksiin. 
3. Katkeamaton sukuselvitys 15-vuotiaasta alkaen jo edesmenneistä tai perinnöstä luopuvista osakkaista.
4. ”Elää-todistukset” kaikista kotimaassa tai ulkomailla asuvista osakkaista.

Jos perukirjan osakasluettelo on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa, ei edellä listattuja kohtia 1–4 lähtökohtaisesti tarvitse toimittaa pankille.

Lisäksi perukirjan liitteeksi voidaan tarvita esimerkiksi seuraavia asiakirjoja:

1. Kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus, jos joku osakkaista on luopunut perinnöstä
2. Testamentti
3. Testamentin tiedoksisaanti- ja hyväksymisilmoitukset
4. Aiemmin kuolleen puolison perukirja liitteineen, jos vainaja oli leski
5. Avioehtosopimus ja avioehtosopimuksen rekisteröintitodistus
6. Avioeron jälkeen laadittu ositussopimus
7. Ositus- tai perinnönjakosopimus

Tarvittavat lisäasiakirjat alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan osakkaan kohdalla: 

1. Päätös/määräys edunvalvojasta
2. Päätös edunvalvojan sijaisesta, mikäli edunvalvoja on estynyt edustamaan päämiestään
3. Digi- ja väestöviraston perinnönjakokirjan hyväksymispäätös